Nuoret, miksi ette äänestä?
Lehtikuva
Suomessa nuorten äänestysaktiivisuus on laskenut nopeammin kuin keskimäärin muualla Euroopassa. Miksi politiikka ei kiinnosta nuoria?
19.2.2010 08:04
76
Nuorison kiinnostus politiikkaan on kääntynyt laskuun viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä ilmenee valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston vuosittaisesta selvityksestä. Kyselyn mukaan 22 prosenttia nuorista ei ole kiinnostunut politiikasta lainkaan.
Matala äänestysaktiivisuus on este niin sanotun peilikuvamallin toteutumiselle, jossa eduskunnan kuuluisi edustaa ulkoisilta ominaisuuksiltaan kansaa pienoiskoossa.
– Tällä hetkellä edustuksellisuus ei toteudu esimerkiksi iän ja koulutustason suhteen, toteaa tutkijatohtori Hanna Wass Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta.
Koulutustaso on noussut huomattavasti vuosien myötä, mutta äänestyskäyttäytymisessä se ei ole näkynyt. Yhdeksi syyksi Wass tarjoaa sukupolvi-ilmiötä: nykyisiltä nuorilta puuttuu sellaisia kokemuksia, jotka aikoinaan motivoivat heidän vanhempiaan osallistumaan politiikkaan. Nuoret ovat omaksuneet äänestämistä koskevan tavan aikakautena, jolloin vaalit ovat vähemmän kilpailullisia. Ensimmäisellä äänestyskokemuksella on myös vaikutusta.
– Usein parikymppisenä monet vaaleissa esillä olevat asiat saattavat tuntua etäisiltä. Jos äänestäminen ei silloin kiinnosta, voi äänestämistä olla vaikea omaksua myöhemminkään, Wass sanoo.
Äänestysaktiivisuuskampanja
ei tuottanut tulosta
Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin erityisesti nuorille suunnatun kampanjan toteutus onnistui kohtalaisesti, mutta nuoria se ei houkutellut vaaliuurnien äärelle juurikaan aiempaa enempää.
– Kampanja kiersi kouluissa ja vaalien mainontaa lisättiin. Äänestysaktiivisuus laski kuitenkin vuoteen 2003 verrattuna, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä valottaa.
Seuraavien eduskuntavaalien kampanjoinnista ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta pelkästään kampanjoilla äänestysaktiivisuuden laskua ei kuitenkaan saada nousuun.
– Ehdokkaiden ja puolueiden poliittisen sanoman sisältö ja kiinnostavuus ratkaisevat sen äänestävätkö ihmiset, Jääskeläinen sanoo.
Koululla on suuri merkitys, kun nuori hahmottaa omaa rooliaan yhteiskunnassa. Kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia olisi pidettävä enemmän esillä. Syksyn seurakuntavaaleissa 16-vuotiailla on äänestysoikeus. Vaaleissa on mahdollista havitella jopa yli 100 000 uutta ääntä. Pitäisikö äänestysikärajan lasku ulottaa kunnallis- ja eduskuntavaaleihin asti?
– On erittäin mielenkiintoista nähdä seurakuntavaalien tulokset. Ikärajan laskemiseen myös muissa vaaleissa liittyisi hyviä puolia. Se pakottaisi puolueet huomioimaan nuoret paremmin, Wass summaa.
Nuoret
suosivat vihreitä
Nuorten puoluekannatuksesta ei ole olemassa systemaattisia tilastoja. Nuorisotutkimuksen kyselystä kuitenkin ilmenee, että nuoret kannattavat kokoomusta, vihreitä ja keskustaa. Vihreiden kannatus on noussut reilussa kymmenessä vuodessa jopa 13 prosenttiyksikköä.
– Vihreiden puolueohjelma koskettaa nuoria, erityisesti ympäristönsuojelu ja globalisaatio ovat pinnalla. Puolueen johto on myös melko nuorta, joten nuoret pystyvät samaistumaan heihin, uskoo erityisesti puolueiden teoriaan ja historiaan perehtynyt tutkija Rauli Mickelsson.
Sosiaalidemokraattien kannatuksen laskuun on monia syitä.
– Nuoret eivät samaistu sosiaalidemokraatteihin, koska pääosa demaritoimijoista on eri ikäluokkaa ja nuorten on melko vaikea päästä puolueen luottamustoimiin. Myös nuorille tärkeissä asioissa, kuten ympäristönsuojelussa ei ole selkeää kantaa, Mickelsson sanoo.
Kokoomuksen selkeä ykkössija vuodesta toiseen selittyy puolueen pitkällä historialla.
– Kokoomuksella on ollut pitkä perinne antaa nuorille merkittäviä tehtäviä puolueessaan. Puolueen ilmiasu on nuorekas, nuoret ovat myös pystyneet vaikuttamaan melko paljon puolueohjelmiin jo 1950-luvulta lähtien.
| Alle 30-vuotiaiden puoluekannatukset kyselytutkimuksissa 1996–2008 | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kuntavaalit 1996 (n=1171) | Kuntavaalit 2004 (n=311) | Eduskuntavaalit 2007 (n=338) | Kuntavaalit 2008 (n=939) | ||
| Kokoomus | 19 % | 17 % | 23 % | 24 % | |
| Vihreät | 9 % | 15 % | 20 % | 22 % | |
| Keskusta | 23 % | 24 % | 23 % | 20 % | |
| Sosialidemokraatit | 20 % | 25 % | 20 % | 14 % | |
| Vasemmistoliitto | 6 % | 5 % | 6 % | 6 % | |
| Ruotsalainen kansanpuolue | 9 % | 5 % | 3 % | 5 % | |
| Perussuomalaiset | 1 % | 4 % | 4 % | 4 % | |
| Kristillisdemokraatit | 4 % | 2% | 1 % | 3 % | |
| Muut | 9 % | 3 % | 0 % | 2 % | |
| Yhteensä | 100 % | 100 % | 100 % | 100 % | |
| Lähde: Muun muassa Kuntaliitto Kuntalaiskysely 1996; Nuoret ja vuoden 2003 eduskuntavaalit; Paakkunainen & Myllyniemi (2007) Tihentyvä sukupolipolitiikka ja aktiivisuuden kasautuminen | |||||
17
Kommentit (76)
Olisko hyvä syy?
Aina ei voi saada parasta mahdollista, muttei se ole mikään syy ripotella tuhkaa päälleen ja huutaa kuinka epäoikeudenmukainen maailma on.
Mulle ainakin tää politiikka ja sen ympärillä hiljalleen kiehuva keltainen neste, eivät tarjoa meille nuorille mitään muuta kuin vanhempiemme tapoja hoitaa politiikkaa ja katsokaa minkälaiseen maailmaan niillä keinoilla ollaan tultu.
Koska muutakaan ei ole tarjolla!
(Muuten, ihminen, joka ei kykene näkemään ja ajamaan omaa etuaan, ei taatusti kykene tuloksekkaasti ajamaan minkään yhteisönkään etua...)
Täällä huutelevat äänestyshaluttomuutta juuri ne jotka varmemmin käyvät äänestämässä.