Ope ei saa omppua Helsingin oikeustieteellisessä

Helsingin yliopiston hyvinvointiselvitys on karua luettavaa pääkaupungin oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Opetuksen taso on viime vuosina laskenut niin alas, että enää vajaa kolmannes opiskelijoista katsoo hyötyvänsä opetuksesta.

Ero Helsingin yliopiston muihin tiedekuntiin on raju. Keskimäärin opetukseen on tyytyväisiä liki kaksi kolmasosaa opiskelijoista, eikä toiseksi heikoimmin pärjännyt tiedekunta yllä lähellekään oikeustieteellisen madonlukuja.

Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestössä Pykälä Ry:ssä ongelma on hyvin tiedossa. Puheenjohtaja Iina-Mari Supperi mainitsee huonojen tulosten ensimmäisenä syynä massaluennot. Suurille joukoille suunnatuilla luennoilla opettaja ei pääse yhtä lähelle oppilasta kuin pienryhmissä, eikä hedelmällistä keskustelua synny kovin helposti.

– Kaikki luennoitsijat eivät myöskään ole pedagogisesti taitavimpia henkilöitä, ja joskus tuntuu, että luentoja pidetään opetusvelvollisuuden täyttämiseksi. Toisaalta meillä on opettajakunnassa myös todellisia helmiä, joten erot korostuvat, Supperi kertoo.

Myös historian painolasti vaivaa opiskelua. Supperin mukaan oikeustieteellisessä on vielä vallalla ajatus, jonka mukaan kirjojen pänttääminen on oikea tapa opiskella. Alemman korkeakoulututkinnon pakollisista opinnoista suurimman osan voi suorittaa käymättä luennoilla kertaakaan.

– Opiskelukulttuurimme hyvä puoli on toisaalta akateeminen vapaus, Supperi muistuttaa.

Opettajat eivät
ehdi opettaa

Oikeustieteellisen tiedekunnan varadekaani professori Kai Kalima tunnistaa ongelmat. Hänen mukaansa massaluentoja on paljon ja opettaja–oppilas-suhde on koko yliopiston huonoin.

Lähiopetuksen pieni määrä on Kaliman mukaan ennen kaikkea resurssikysymys. Tiedekunnassa on tälläkin hetkellä virkoja täyttämättä, koska rahaa ei ole. Väen vähentyessä työt kasaantuvat yhä harvempien harteille.

– Uusi yliopistouudistus ei ole tuonut uusia resursseja, ja nytkin täällä pelätään olemassa olevien puolesta, Kalima kertoo ja jatkaa, että suuri osa professoreista tekee yli 54 tuntia töitä viikossa.

Varadekaanin mukaan myös opiskelijoiden työssäkäynti näkyy opiskelun laadussa. Kalima arvioi, että yhdeksän kymmenestä opiskelijasta käy töissä, ja tuo aika on pois opiskelusta.

Taso on
silti korkea

Opetuksen laadun eteen tehdään tiedekunnassa tälläkin hetkellä töitä, mutta rahahanoja säätelee ensi sijassa eduskunta. Yliopisto on varadekaanin mukaan kaupallistunut.

Lisärahoitusta hankitaan muun muassa myymällä koulutuspalveluita Kiinaan. Verkostoitumiseen ja markkinointiin käytetty aika on kuitenkin pois yliopistojen ydintehtävistä: opetuksesta ja tutkimuksesta.

Kaikesta huolimatta sekä Kalima että Supperi luottavat edelleen opiskelijoiden hyvän tason säilyvän.

Kaliman mukaan opiskelijat ovat yhä kansainvälisempiä ja kielitaitoisia, ja jopa puolet käy ulkomailla vaihdossa. Supperi taas muistuttaa, että opiskelun ongelmat liittyvät erityisesti kaikille pakollisiin aineopintoihin, jotka seuraavat perusopintoja. Lähiopetus ei siis ole oikeustieteilijöillekään tuntematonta.