Opiskelija, näin valmistut nopeasti
Kasvatustieteen tohtori Satu Merenluoto tutki Turun yliopistossa hiljattain tarkastetussa väitöskirjassaan opiskelijoiden kokemuksia yliopistosta ja sitä, millaiset valinnat olivat yhteydessä nopeasti valmistumiseen.
Merenluodon mukaan nopeasti valmistumiselle on keskeistä kyky opiskelun, yliopiston ja erilaisten opiskelustrategioiden hahmottamiseen ja opintojen suunnitteluun.
– Suunnitelmallisuus on hyvin tärkeää ja se, että tuntee itsensä ja tietää, paljon jaksaa, Merenluoto sanoo.
– Opiskelijat tekevät jatkuvasti valintoja siitä, kuinka paljon opintoja minäkin vuonna ottaa, kuinka paljon tekee töitä, lähteekö vaihtoon tai osallistuuko ainejärjestötoimintaan. Valinnat tehdään osin tiedostaen ja osin tiedostamatta niiden vaikutusta opintoaikoihin.
Perhetausta
merkitsee
Nopeasti ja nuorena valmistuneilla oli Merenluodon mukaan usein selvät tavoitteet siitä, mitä he haluavat yliopiston jälkeen tehdä ja kuinka nopeasti he tahtovat valmistua. He tarvitsivat vähän apua opintojen ohjauksessa.
Merenluodon mukaan opinto-ohjauksen lisääminen sinänsä ei välttämättä nopeuttaisi valmistumista.
– Se ei auta, jos tieto ei kulje. Monet eivät edes tienneet, mistä neuvoa voisi kysyä.
– Tiedonvaihto ja vertaistuki opiskelijoiden kesken on tärkeää, että tieto saadaan leviämään. Kaikkien henkilökunnan jäsenten ei myöskään tarvitse osata neuvoa, kunhan olisi edes yksi ihminen, joka tietää ja osaa auttaa.
Myös oikeanlaisella perhetaustalla oli merkitystä valmistumiselle. Nuorimpina valmistuneiden vanhemmilla oli keskimääräistä korkeampi koulutustaso. He myös viettivät enemmän aikaa lastensa kanssa.
Merenluodon mukaan se mahdollisti nuorena valmistuneille paremman ymmärryksen koulumaailman toiminnasta ja taidot ”yliopistopelin” pelaamiseen. Samasta kertoi myös aiempi hyvä koulumenestys.
Työ ei aina
ole hidaste
Merenluodon tutkimus osoitti myös, että opintojen aikana tehty työ ei välttämättä hidasta valmistumista. Se voi olla myös valmistumisen syy.
– Opiskelija joka tekee tehokkaasti töitä, voi myös opiskella tehokkaasti.
Toisaalta opintojen ohella töitä tehneillä oli parempi käsitys siitä, minne opintojen jälkeen voi mennä. Heillä oli myös kontakteja työelämään.
Joidenkin opiskelijoiden työnantajat myös tarjosivat parempaa palkkaa tai työsopimusta valmistumisen jälkeen, mikä motivoi saattamaan opinnot loppuun.
































Kommentit (33)
Keskiarvoistaminen näissä asioissa on yhtä turhan kanssa, kannattaisi katsoa mitä opinnot sisältää ja millaisia vaatimustasoja on. Osalla on pelkästään kirja/pruju-tenttejä ja osalla pitää tehdä harjoituksia, työ ja tentti. EI NÄITÄ VOI YHTENÄISTÄÄ.
Ties kuinka moni aloittava opiskelija joutuu jo heti opintojen alussa "rästitenttikierteeseen" joka voi jatkua pahimmillaan läpi koko opintojen.
Keneltä esimerkiksi kysyisimme islamista ja lähi-idän kultuurista, ellei Jaakko Hämeen-Anttila olisi sitkeästi tyytynyt yliopiston siivouskomeron puolikkaassaan perehtymään janoamaansa puhtaaseen tietoon?
Omat opintoni aikanaan jonkin verran viivästyivät ja muistan, että ainoa tapa, millä minua lähestyttiin oli kutsu silloin pakolliseen keuhkokuvaukseen. Muutamakin käynti opintoneuvojan tai tutorin luona olisi nopeuttanut valmistumistani vähintäänkin puolella vuodella joten panostaminen tämmöiseen tuottaa kansakunnalle moninkertaisen hyödyn.
Keskiarvoistaminen näissä asioissa on yhtä turhan kanssa, kannattaisi katsoa mitä opinnot sisältää ja millaisia vaatimustasoja on. Osalla on pelkästään kirja/pruju-tenttejä ja osalla pitää tehdä harjoituksia, työ ja tentti. EI NÄITÄ VOI YHTENÄISTÄÄ.
No eiköhän tällaiset tieteen tekemisen perusasiat on väitöskirjavaiheessa jo hallussa. Eihän se paperi muuten menisi läpi edes parjaamassasi kauppatieteellisessä.
keep on trollin', Henry Trollin....
Ps. Mita kylteri sanoi teekkarille autokorjaamossa?
V: Oljynvaihto kiitos!!!