Narauta copypaste-opiskelija!
Lehtikuva
Korkeakoulut ja lukiot tuskailevat harjoitustyönsä verkosta kopioivien opiskelijoiden kanssa. Kopioimisen helppous ja paineet valmistua nopeasti lisäävät houkutusta vilppiin. Copypaste-maisterien pelätään pilaavan muidenkin maineen.
15.6.2009 06:15
77
Tilaisuus tekee varkaan. Eikä mikään ole niin vaivatonta kuin lainata tekstinpätkiä internetistä. Laiskimmat tilaavat koko esseen verkosta – etenkin englanniksi tarjontaa on mielin määrin.
Vilppi ja plagiointi huolestuttavatkin yhä enemmän oppilaitoksia.
– Lukioissa kopiointi on mitä ilmeisemmin hirveän yleistä. Tuntuu, että yliopistoon tulevat opiskelijat pitää erikseen opettaa pois tästä tavasta, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan TENKin pääsihteeri Liisa Nieminen sanoo.
– Opettajat ovat kertoneet, että joillain kursseilla saattaa olla jopa 40 opiskelijaa, jotka ovat kopioineet töihinsä tekstiä verkossa.
Nieminen varoittaa, että kopiointi uhkaa pahimmillaan tehdä korkeakouluille samaa kuin doping urheilulle: se pilaa koko lajin maineen.
Kopiointiin on
vaikea puuttua
Kopiointi ja muu vilppi on oppilaitoksille kiusallinen asia, etenkin kun siihen ei ole helppo puuttua. Vaikka kopioinnin arvellaan yleistyneen, kiinnijääneistä puhutaan kuitenkin ”yksittäistapauksina”.
Tilastoja eri asteilla tapahtuvasta vilpistä ei kerätä, joten yhtenäisiä tilastoja ei ole. Tutkimuseettiseen neuvottelukuntaan päätyvät vain törkeimmät tapaukset, joita on alle puolen tusinaa vuosittain.
Esimerkiksi Turun yliopistossa on kuitenkin tänä keväänä lähetetty kaikille tiedekunnille ja laitoksille kysely, jolla halutaan selvittää vilppitapausten määrä koko yliopistossa.
Tietokoneohjelmat
seulovat verkkokopiointia
Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön suunnittelija Tiina Salmijärvi uskoo, että internetin ohella kopiointiin yllyttävät paineet valmistua aiempaa nopeammin. Valmistumisaikoja pyritään lyhentämään, jotta opiskelijat saataisiin vikkelämmin työelämään.
– Yhteenlaskettuna valmistumispaineet ja kopioimisen helppous varmasti lisäävät houkutusta vilppiin.
Oulun yliopistossa vilppiä yritetään kitkeä pilottikäytössä olevalla Urkund-tietokoneohjelmalla, joka vertaa opiskelijan tuottamaa tekstiä verkossa julkaistuihin aineistoihin.
– Kokemukset ovat olleet hyviä, ja syksyyn mennessä ohjelma on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa tiedekunnissa. Samalla laaditaan yhtenäiset ohjeet plagiointitapauksiin, suunnittelija Tiina Salmijärvi kertoo.
Vastaavanlaisia tietokoneohjelmia on otettu käyttöön muissakin oppilaitoksissa. Tampereen teknillisessä korkeakoulussa kehitetty Nalkki-ohjelma on osoittautunut tarpeelliseksi.
– Joka vuosi narahtaa muutama opiskelija. Kopioinnissa on aaltoliikettä: jos jonain vuonna kiinnijääneitä on paljon, seuraavana vuonna puskaradio toimii ja kopiointia on vähemmän. Ilmeisesti teekkarin muisti on aika lyhyt, koska seuraavan vuonna kiinni jää taas useampi, Tampereen teknillisen korkeakoulun ohjelmistotekniikan laitoksen johtaja, professori Hannu-Matti Järvinen pohtii.
Valmistumispaineet
yllyttävät kopiointiin
TENKin Liisa Niemisen mukaan tutkimusetiikan opetus pitäisi saada kiinteäksi osaksi opintoja alusta asti. Hän muistuttaa, että monesti kyse on vain vääristä viittauskäytännöistä.
– Toista saa lainata, jos kertoo mistä teksti on peräisin, hän muistuttaa.
Tiina Salmijärvi korostaa, että vika ei ole vain opiskelijoiden. Myös ohjaus on usein riittämätöntä.
– Esimerkiksi lähdeviittaustekniikat tulee opettaa opiskelijoille ennen kuin niitä vaaditaan
käyttämään kirjallisissa töissä. Myös opettajilla on plagioinninehkäisemisessä iso vastuu.
Tutkimusta
tarvitaan lisää
Plagiointia tutkineen Erja Mooren mielestä plagiointia ja vilppiä pitäisi alkaa torjua tiukemmalla kädellä. Hänen ehdottaa aiheesta kattavia tutkimuksia, joissa esimerkiksi valmistuneilta opiskelijoilta tiedusteltaisiin heidän tekemästään vilpistä ilman, että siitä koituisi seuraamuksia.
– Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa tällaisia tutkimuksia tehdään. Sen lisäksi siellä käytetään yleisemmin tekstintarkistusohjelmia.
On tosin syytä olettaa, että näissäkin tutkimuksissa on kiusaus huijata: vilppiä myöntää niissä tehneensä paljon useampi kuin viralliset tilastot antavat ymmärtää, mutta valtaosa opiskelijoista kertoo ainoastaan tietävänsä, että heidän ystävänsä on sortunut vilunkipeliin.
17
17
21
Kommentit (77)
Itse en koe tätä ongelmaksi kuin siksi, että usein kopioituja materiaaleja ei muokata ollenkaan ja tehtävät/tuntimateriaali on yhtä tilkkutäkkiä sekä sisällön että ulkoasun puolesta.
Parempia aikoja odotellessa...
Kyllä siinä on joskus professorilla vaikia olla hymyilemättä, kun CV:n mukaan englanninkielellä kirjallisuudesta väitellyt ei pärjää edes tavanomaisessa keskustelussa po kielellä.
Seminaaritöiden tarkastamiseen on useitakin tapoja. Verkossa pörräävät hakuohjelmat ovat vain yksi menetelmä. Toinen tapa on analysoida tekstin rakennetta ja laskea sen luettavuuden mittarit. Jos henkilö puhuu huonosti esim. englantia, ei kirjoitustyylikään voi olla Oxfordista.
Vaan mitäs teet, kun tiedät, että oppilas ei ole voinut kirjoittaa tekstiä? Se pitää näyttää toteen, eivätkä todennäköiset syyt epäillä riitä.
Saa c&p:tä.
On aivan sama vetääkö niihin liittyvät tekstit netistä vai päästään.
JV on sentään kasvatustieteen maisteri, seuratkaamme hänen kasvattavaa esimerkkiään.
Yliopistokoulutuksen tarkoitus lienee muun muassa opettaa selvittämään asioita. Jos asiat selviää netistä, niin onko siinä sitten joku lisäarvo, jos ne kopioi lyijykynällä ruutupaperille tai printtaa suoraan netistä?
Sinänsä plagiointi ei ole koskaan ollut suositeltava toimintamalli, eikä opinnäytteen ostaminen valmiina ole oikea tapa toimia, mutta mielestäni nämä on kuitenkin eri asia kuin netin ja ATK laitteiden täysimääräinen hyödyntäminen tehokkaassa työskentelyssä.