Väärän alan imu pelottaa
Kun suomalaisnuorilta kysytään työelämän peikoista, huolilistan kärkeen nousevat väärälle alalle ajautuminen ja oikean ammatin valitseminen, joka kuitenkin on edellisvuosista hieman vähentynyt.
Sen sijaan nuoria huolettaa entistä enemmän päätyminen alalle, jonka työmahdollisuudet osoittautuvat huonoksi tai ainakin epävarmoiksi.
Asia selviää Taloudellisen tiedotustoimiston teettämästä Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimuksesta.
Työelämätiedon hankkiminen koulumaailmasta ei ole nuorten ensisijainen kanava, vaan tämän tiedon etsimisessä tärkein lähde on netti, tutkimus kertoo. Työelämään tutustumista eli tet-jaksoja nuoret eivät usein koe työelämätiedon hakukanavaksi.
Koulussa opetettavien aineiden yhteys jatkokoulutukseen ja eri ammatteihin ei ole nuorille selvää. Työelämätaitojen oppiminen koulussa liittyi nuorten mielestä pelkästään opinto-ohjaukseen – jos siihenkään.
– Eri oppiaineiden sisältöjen hyödynnettävyys työelämässä on keskeinen kehittämiskohde oppilaiden näkökulmasta – tässä on selkeä viesti opetuksesta päättäville. Työelämäkytkennän tuominen kaikkien oppiaineiden opetukseen ja niin nuorten kuin opettajien työelämäjaksojen kehittäminen ovat tässä olennaisia keinoja, kertoo nuorisopalvelun päällikkö Tomi Alakoski Taloudellisesta tiedotustoimistosta.
TAT:n kyselyyn vastasi yhteensä 2 272 nuorta koko Suomesta.





























Kommentit (17)
.
Voisiko koulu antaa esim. yelissivistystä.?
Tällää nykyisellä systeemillä pyritään siis orjatyöhön lopuksi elämäksi.
Uskonto, filosofia, kuvaamataito, (liikunta), musiikki... mitäs vielä... Ja kaikki pakollisia aineita.
Onko näillä mitään yhteyttä oikeassa maailmassa työelämäntaitoihin?
Onko näillä mitään yhteyttä oikeassa maailmassa työelämäntaitoihin?
Totta. Jokainen lapsi on potentiaalinen diplomi-insinööri. Kaikki vain lukemaan matikkaa ja fyssaa, mistään muusta aineesta ei ole hyötyä. Äikkä ehkä ja englanti jotta ymmärtää lukemansa - kaikki muu on turhaa pashaa.
Jaa, mutta alunperinhän se kulttuuri tarkoitti kaikkea ihmisen tuottamaa paskaa..
Uskonto, filosofia, kuvaamataito, (liikunta), musiikki... mitäs vielä... Ja kaikki pakollisia aineita.
Onko näillä mitään yhteyttä oikeassa maailmassa työelämäntaitoihin?
Niin nuo kun tahtovat olla nykyään sitä yleissivistystä jota Ilman alkaa olla aika hukassa jos ei ala duunarin hommiin. Ilman esim uskontoa olisin monta kertaa tarjonnut ystävilleni, jotka ovat muita kuin luterilaisia, sellaista ruokaa mistä olisin saanut hävetä silmät päästäni ja satojen tuhansien diilit olisivat jääneet tekemättä.
Jos liikunta poistetaan, niin työssä olevien nuorten terveys huononisi entisestiää vertauksenä tähän: Poliisien pitämä ulkotilaisuus Helsingissä: 30 henkilöä pyörtyi hunon ravinnon ja yleiskunnon takia.
Totta kai voit elää pää rektaalissa ja kieltää globalisaation olemassa olon. Mutta tosi asia on, että pärjätäksesi nyky yhteiskunnassa on oltava suvaitsevainen ja tiedostettava asioita joista 20, 30-vuotta sitten ei ollut käsitystäkään.
Liekkö sitten Saksan koulu järjestelmä parempi: Erotellaan nuoret jo alakoulu iässä Tuleviin johtajiin Ja duunareihin ja oppi aineet sen mukaan.
.
Voisiko koulu antaa esim. yelissivistystä.?
Tällää nykyisellä systeemillä pyritään siis orjatyöhön lopuksi elämäksi.
Maailman mennessä kohden entistä karumpaa markkinataloutta, riittää tälläisiä kommentteja? Meidän nuorten tulevaisuus ei tule olemaan länsimaiden juoksukulkua kuten vanhempiemme vaan hidasta hyvinvointiyhteiskunnan purkua. Vastassa on aasialaiset jotka ovat valmiina tekemään 10-14h päiviä ja en tarkoita pelkästään tehdastyöntekijöitä. Aasiassa ollaan koulutettu korkeastikoulutettuja nopealla tahdilla. Pelkästään Kiinassa ja Intiassa valmistuu vuosittain noin yksi miljoona korkeastikoulutettua. Nyt ei ole varaa mihinkään muuhun kuin äärimmäisen realistiseen ja kilpahenkiseen asenteeseen nuorten puolesta.
Vastaus kysymykseesi: on.