Venyykö YTHS ammattikorkeaan?
Lehtikuva
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) on ehdottanut, että opiskelijoiden epätasa-arvoinen terveydenhuoltotilanne voitaisiin ratkaista siirtämällä myös amk-opiskelijat Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS:n) hoidettavaksi. Mutta riittävätkö YTHS:n sentit?
27.5.2009 06:17
6
– Pidämme tätä aika vahvana vaihtoehtona, mutta vaaditaan perusteellinen selvitys, ennen kuin mitään aletaan tehdä, SAMOKin opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Amu Urhonen toteaa.
YTHS:n viime vuonna tekemän korkeakoulu-opiskelijoiden terveystutkimuksen perusteella ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden terveys ja oireilu ovat hyvin samanlaiset, samoin ikähaarukka.
YTHS:n väliaikaisen toimitusjohtajan Markku Kanervan mukaan YTHS olisi periaatteessa suostuvainen ottamaan myös amk-opiskelijat hoiviinsa.
– YTHS:llä olisi osaamista ja asiantuntemusta hoitaa myös ammattikorkeakouluopiskelijoita, Kanerva toteaa.
Rahoitus ja resurssit
tuottavat päänvaivaa
Kompastuskiviä olisivat kuitenkin rahoituksen ja resurssien järjestäminen yli 130 000 amk-opiskelijan hoitoon.
– Ammattikorkeakoululaisia on valtavasti. YTHS:n tilat ja henkilöstöresurssit eivät millään tapaa riittäisi heidän hoitamiseensa, Kanerva toteaa.
– YTHS:n rahoituksen pohja ja perusta on yliopisto-opiskelijoiden ylioppilaskuntien automaatiojäsenyys, Kanerva huomauttaa. Amk-opiskelijoilla ei ole vastaavanlaista pakollista oppilaskuntamaksua.
Ylioppilaskuntien jäsenmaksuihin sisältyy 38 euron terveydenhoitomaksu. Näillä rahoilla yhdessä käyntimaksujen kanssa katetaan vajaa 20 prosenttia YTHS:n rahoituksesta. Loput 80 prosenttia tulee julkisilta tahoilta.
Amk-opiskelijoiden terveydenhuoltoon valtio ei osallistu korvamerkityllä rahalla. Kunnat saavat opiskeluterveydenhuoltoon valtionosuuksia, mutta niillä on laajat vapaudet päättää itse miten rahansa lopulta käyttävät.
Kanervan mielestä on vaikea arvioida, kuinka realistista rahoituksen ja resurssien järjestyminen on. Valtakunnan päättäjien tulisi tehdä muutoksia lakiin ja YTHS:n rahoitukseen. Ainakaan tällä hetkellä ei ole näköpiirissä mitään selvää lähdettä, josta rahat olisivat tulossa.
Todennäköisesti ensi vuonna voimaan tuleva uusi terveydenhuoltolaki sisältää oman pykälänsä opiskelijaterveydenhuollosta. Sosiaali- ja terveysministeriössä jo kolmas työryhmä 2000-luvun aikana miettii parhaillaan ratkaisua opiskeluterveydenhuollon järjestämiseen.
17
17
21
Kommentit (6)
2) YTHS:n resurssit eivät riitä nykyäänkään. Miten ihmeessä ne riittäisivät AMK opiskelijoille? AMK opiskelijoilla on yliopisto-opiskelijoita enemmän fyysisiä sairauksia. Syynä ovat heidän epäterveelliset elämäntapansa. Ero yliopisto-opiskelijoihin tulee selvästi esiin YTHS:n tekemissä tutkimuksissa. AMK opiskelijat tulisivat siis kuormittamaan enemmän jo ennestään ylikuormitettua terveydenhuoltoa. Ammattikoululaisten epäterveellisten elämäntapojen maksajina olisivat yliopisto-opiskelijat.
3) AMK opinnot kestävät lyhyemmän aikaa esim. sairaanhoitaja 3 vuotta, lääkäri 6 vuotta. Yliopisto-opiskelijat joutuvat siis elämään pidemmän aikaa köyhyydessä ja ovat siten riippuvaisempia julkisesta terveydenhuollosta.
Ylempi AMK-tutkinto = ylempi korkeakoulututkinto = maisteri / DI / vast: alempi korkeakoulututkinto + noin 2 vuotta.
Lääkäri = lisensiaatti = yliopistollinen jatkotutkinto: ylempi korkeakoulututkinto + noin 2 vuotta.
Kysyttävää?
Ylempi AMK-tutkinto = ylempi korkeakoulututkinto = maisteri / DI / vast: alempi korkeakoulututkinto + noin 2 vuotta.
Lääkäri = lisensiaatti = yliopistollinen jatkotutkinto: ylempi korkeakoulututkinto + noin 2 vuotta.
Kysyttävää?"
Harvinaisen tyhmä provo. AMK-tutkintoa ei Suomen laisäädännössä rinnasteta yliopistotutkintoihin. Edes ylempi-AMK-mikälie ei vastaa yliopiston kandia. Keskimäärin AMK:ssa opiskellaan kolme vuotta, yliopistossa 5-6 vuotta. Siitä ei pääse mihinkään. Jatkotutkinnot ovat asia erikseen. Sairaanhoitajan perustutkinnon pituus on 3 vuotta, lääkärin 6 vuotta. Asia ei voi olla vaikeaa ymmärtää.
Tosiaan akateemisten on syytä ryhdistäytyä edunvalvonnassa. Ammattikoululaiset syövät epäterveellisemmin, harrastavat vähemmän liikunta, tupakoivat ja ryyppäävät paljon enemmän. Useissa yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa on saatu tämän kaltaisia tuloksia. Jos sairaanhoitomaksu olisi sama molemmille ryhmille, yliopisto-opiskelijoiden maksua vastaan saama hinta/laatusuhde heikkenesi.
Lisäksi on hyvä huomata, että yliopistosta valmistuneet tulevat maksamaan enemmän verotuloja yhteiskunnalle korkeammalla veroprosentilla. Niiden verojen vastineeksi pitäisi edes joskus saada jotain kunnon palveluja.
Lisäksi on hyvä huomata, että nykyään YTHS:n palvelu on osittain hyvää myös siksi, että potilasaines on valikoitunutta joukkoa. Terveydestään huolta kantavat ja kognitiivisilta kyvyiltään hyvätasoiset yliopisto-opiskelijat ovat tosiasiallisesti miellyttäviä asiakkaita. Jos kaiken maailman tarjoilija-, keittäjä-, ja jalkahierojaopiskelijat tulevat joukkoon...niin se siitä valikoituneesta joukosta.
Nyt AMK-opiskelijat ovat tulossa täysillä mukaan. Ei kuitenkaan niin, että he ostaisivat osan säätiöstä. Vaan pakolla, niin että meidän yliopistolaisten omaisuus sosialisoidaan vai pitäisikö sanoa varastetaan? AMK-opiskelijat hyötyisivät, politiikot saisivat AMK-laisten äänet, kunnat säästäisivät. Maksajina olisimme me yliopisto-opiskelijat.
Toivon sydämestäni, että SYL uskaltaa puolustaa opiskelijoiden etua ja vastustaa tätä omaisuutemme pakkososialisointia. Miksi meidän tulisi luovuttaa osamme säätiövarallisuudesta niille, jotka eivät ole omia asioitaan hoitaneet?
2) YTHS:n resurssit eivät riitä nykyäänkään. Miten ihmeessä ne riittäisivät AMK opiskelijoille? AMK opiskelijoilla on yliopisto-opiskelijoita enemmän fyysisiä sairauksia. Syynä ovat heidän epäterveelliset elämäntapansa. Ero yliopisto-opiskelijoihin tulee selvästi esiin YTHS:n tekemissä tutkimuksissa. ... Ammattikoululaisten epäterveellisten elämäntapojen maksajina olisivat yliopisto-opiskelijat...
Voi herran jestas ja yhren tähren!!
Ihan kuin kysymyksessä olisi jotenki geneettisesti kaksi eri ryhmää, joista toinen tulisi asettaa toisen edelle, YKSILÖKOHTAISISTA eroista riippumatta.
Itse olen AMK:sta valmistunut ja toimin esimiehenä diplomi-insinööreille ja maistereille, jotka kieltämättä kokevat opiskelutaustansa takia sopivansa mille tahansa alalle. Ja vielä heti esimiestehtäviin, tottakai!
Akateemisesti koulutetut ovat vuosikymmeniä tottuneet olemaan ikäänkuin samasta muotista veistettyjä. Näennäisesti muita lahjakkaampia, "ylioppilas Larvantoja", isänmaan toivoja. Aivan kuin heillä ei olisi yksilökohtaisia eroja lahjakkuudessa ja kyvyissä soveltaa opittua käytännön työelämään. Liian usein edellä lainatun kirjoittajan tavoin, monet heistä ovat ilman syytä elitistisiä. Jopa diskriminoivia ja valmiita luokittelemaan ihmiset akateemisiksi ja "muiksi".
Minulla on monia akateemisesti koulutettuja ystäviä. Voitteko kuvitella? Osa heistä käyttää enemmän alkoholia kuin minä ja polttavat vielä tupakkiakin! Osa elää "kunnollista" perheidyllielämää. Olen heistä kaikista yhtä ylpeä.