Opiskelijan terveysmaksu: 1X–XXXX euroa
Kun yliopisto-opiskelija käy puoli-ilmaiseksi opiskelijoiden terveydenhuoltoon erikoistuneella lääkärillä, ammattikorkeakouluopiskelija jonottaa kunnan terveyskeskuksessa.
Yliopisto-opiskelijoiden terveydestä huolehtii Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS). Amk-opiskelijoiden terveydenhuolto on kuntien vastuulla.
– Kunnallisesta opiskeluterveydenhuollosta riittää huonoja esimerkkejä. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla palveluita on huonosti saatavilla, SAMOKin opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Amu Urhonen toteaa.
Urhosen mukaan osa kunnista luistaa kansanterveyslain mukaisista velvollisuuksistaan siten, että ne eivät tarjoa terveydenhuoltoa ulkopaikkakunnissa kirjoilla oleville opiskelijoilleen. Pahimmassa tapauksessa kotikuntakin kieltäytyy hoitamasta opiskelijaa.
Kunnat saavat itse päättää, mitä opiskeluterveydenhuollon palveluita ne tarjoavat. Sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan opiskeluterveydenhuollon pitäisi olla ennen kaikkea ennaltaehkäisevää. Sen tulisi tarjota opiskelijoille terveyden- ja sairaanhoito, suun terveydenhoito ja mielenterveyspalvelut.
– Jos kunnan käsitys opiskeluterveydenhuollosta on se, että ammattikorkeakoulussa käy terveydenhoitaja kerran viikossa, niin siinä jää ennaltaehkäisevä rooli aika vähäiseksi, Urhonen toteaa.
– Eikä terveydenhoitaja oikein hampaita osaa korjata.
Kuntakin voi hoitaa
opiskelijoita hyvin
Kunnallisesta opiskeluterveydenhuollosta on myös hyviä esimerkkejä. Tampereella amk-opiskelijoiden ja ammattikoululaisten terveydenhuolto on keskitetty opiskelijoille tarkoitettuun toimipisteeseen.
SAMOKin laskelmien mukaan Tampere käyttää vuosittain opiskeluterveydenhuoltoon noin 90 euroa amk-opiskelijaa kohti kun keskimääräinen summa on 45 euroa. Viime vuonna yliopisto-opiskelijan terveyteen satsattiin 264 euroa.
YTHS:n väliaikainen toimitusjohtaja Markku Kanerva korostaa, että kuntien opiskeluterveydenhuoltoon käyttämiä summia on vaikea laskea.
Esimerkiksi suun terveydenhuolto ja osa mielenterveyspalveluista eivät sisälly opiskeluterveydenhuoltoon, vaikka kunnat tarjoavat niitä myös opiskeleville kuntalaisille. Kanervan mielestä on kuitenkin selvää, että kunnat käyttävät opiskelijan terveydenhuoltoon paljon vähemmän rahaa kuin YTHS.
Amk-opiskelija jonottelee
usein terveyskeskuksessa
Opiskeluterveydenhuollon puutteellisuus ajaa amk-opiskelijan usein kunnan terveyskeskukseen. Yliopisto-opiskelija voi käydä maksutta YTHS:n yleislääkärillä, kun esimerkiksi helsinkiläinen amk-opiskelija maksaa 12,80 euroa terveyskeskuslääkärin vastaanotosta. Kolmen kerran jälkeen loppuvuoden käynnit ovat ilmaisia.
Yliopisto-opiskelijat maksavat edullisten käyntimaksujen lisäksi vuosittain 38 euron terveydenhoitomaksun ylioppilaskuntien pakollisen jäsenmaksun osana. Heistä 40 prosenttia ei käytä YTHS:n palveluita. Kanervan mukaan maksusta ei kuitenkaan ole valitettu, koska opiskelijat tietävät pääsevänsä tarpeen tullen edullisesti hoitoon.
SAMOKin Amu Urhonen arvioi, että myös amk-opiskelijat olisivat valmiita maksamaan terveydenhoitomaksun saadakseen YTHS:n palveluita.
YTHS tarjoaa parempia
palveluita halvemmalla
YTHS:n viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat käyvät amk-opiskelijoita useammin erikoislääkärin vastaanotolla. YTHS:llä työskenteleekin omia erikoislääkäreitä, kuten gynekologeja ja ihotautilääkäreitä, joiden vastaanotolle pääsee edullisesti.
– Jos opiskelija joutuu kunnallisella puolella menemään erikoissairaanhoidon poliklinikalle, niin maksu on yli 20 euroa. Meidän erikoislääkärillämme käynti maksaa 4,5 euroa, Kanerva vertailee.
Yliopisto-opiskelija hoidattaa myös hampaansa halvemmalla kuin kunnallisia palveluita käyttävä amk-opiskelija. YTHS laskuttaa hampaidenhoidosta käynnin pituuden mukaan, kun amk-opiskelija maksaa käyntimaksun lisäksi toimenpiteistä.
Sekä YTHS:n, että kunnan hammashoitoon voi joutua jonottamaan pahimmillaan yli puoli vuotta.
– Osa yliopisto-opiskelijoista hakeutuu yksityisille hammaslääkäreille ja osa käyttää jopa kunnallisia hammaslääkäreitä. Joillakin paikkakunnilla on helpompi päästä terveyskeskushammaslääkärille kuin meille, YTHS:n Markku Kanerva kertoo.
SAMOKin Urhosen mukaan suun terveydenhuollon lisäksi myös mielenterveyspalvelut on kunnissa järjestetty usein huonosti.
– YTHS antaa erikoissairaanhoitotason hoitoa mielenterveysyksikössä. Tällaista ei kuntien opiskeluterveydenhuoltoon kuulu, vaan opiskelijat ohjataan paikallisille nuorisoklinikoille tai mielenterveysyksiköihin, Kanerva kertoo.
Kanervan mukaan mielenterveyspalvelut tulevat paljon edullisemmaksi YTHS:llä kuin kuntien mielenterveystoimistoissa.
































Kommentit (28)
vai että pahimmillaan..
oon odottanu YTHS:lle 1,5 vuotta ja sanoivat jotta jos syksyllä sitten. onhan sekin yli ½ vuotta, mut...
amk:laiset varmaan odottavat sitten 5 vuotta
Mulla on astman oireita, kipua kädessä(1kk) ja polvi naksuilee kaiket päivät. Mutta kunnanlääkäri ei kiinnosta koska se maksaa, hidasta ja palvelu on 5-7 luokkaa.
Olet varmaan oikeassa ja odotus on pitkä, mutta YTHSllä pääset jopa psykologille ja kuitenkin vaikkapa puolessa vuodessa.
AMK (HKI) saatat puolessa vuodessa päästä terveyskeskuksen erikoissairaanhoitajalle. Sitten muutama käynti ja ulos.
Sitä paitsi monet tuttuni roikkuivat yliopistolla pitkään ottamatta maisterin papereita ulos juuri YTHS:n halpojen palveluiden ja muiden opiskelijaetujen takia. Toiset ovat hyödyn maksimoijia luonteeltaan...Paras pitää tämä etuoikeutettujen porukka mahdollisimman pienenä.