Näin menestyt ilman vaikeaa stressiä

Joka kolmatta opiskelijaa huolettaa, masentaa ja rasittaa. Vakavan masennuksen lisäksi opiskelijoilla on todettu muitakin elämänhallintaan liittyviä ongelmia.

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS tutki viime vuonna viiden tuhannen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijan terveyttä ja siihen liittyviä asioita. YTHS totesi, että opiskelijat tarvitsevat apua muun muassa elämänhallintaan, stressiin, terveyteen ja itsetunto-ongelmiin.

TaSa selvitti asiantuntijalta, miten omaa elämänhallintaa voi parantaa.

Onko opiskelu stressaavampaa kuin työelämä, uraohjaaja, kouluttaja ja tietokirjailija Timo Lampikoski?

Timo Lampikosken mielestä vähemmän on enemmän.

Ei oikeastaan. Kyse on siitä, että moni opiskelija stressaantuu, kun tekee liian paljon töitä opiskelun ohessa. Korkeakoulussa opiskeleminen on vaativaa, erityisesti ajan ja voimien jakamisen suhteen.

Jos tekee yli 20 tuntia viikossa töitä, opiskelu helposti hidastuu, tulee rästitenttejä ja muuta. Olisi hyvä tietää omat rajansa suhteessa voimiinsa.

Pitääkö elämäntyyliä muuttaa, kun siirtyy opiskelun jälkeen työmaailmaan?

Opiskelijaelämään kuuluu tietysti opiskelijariennot ja muu opiskelijatoiminta, joten voi ehkä joutua tekemään elämäntyylimuutoksia. En usko kuitenkaan, että kovin suuria, koska useimmat käyvät töissä opintojensa aikana.

Ihan konkreettisesti ottaen se voi olla aikaisempia aamuheräämisiä sekä tiukempaa deadlineista ja aikatauluista kiinnipitämistä. Moni pelkää kuitenkin pitkiä työpäiviä, painetta ja sitä, että joutuu näyttämään kyntensä parin ensimmäisen vuoden aikana työelämässä.

Onko kovan työelämän pelko aiheellinen mörkö?

On ja ei. Valmistumisen jälkeen pari ensimmäistä vuotta työelämässä on usein sellaista kannusten hakemista. Yksityisissä yrityksissä tehdään pitkää päivää ja ylityöt ovat lisääntyneet viime vuosina.

En halua pelotella, mutta tiettyjä paineita siellä työelämässä on. Taantuman vuoksi työt jaetaan niiden kesken, jotka ovat saaneet pitää työnsä. Vastavalmistuneet eivät välttämättä saa kiireen takia riittävää perehdytystä ja työnohjausta.

Miten omaa elämänhallintaa voi sitten kehittää?

Siihen on monta keinoa. Ajankäytön suunnittelu – erityisesti viikkosuunnitelman tekeminen – on hyvä keino, joilla rajata itselle tärkeät asiat. Säännöllinen liikunta ja lempiharrastus taas auttavat voimaan hyvin. Säännöllinen yhteydenpito ja puhuminen ystävien kanssa ovat tärkeitä.

Tarvittaessa on hyvä puhua myös opinto-ohjaajan, uraohjaajan tai työpaikalla esimiehen kanssa. Elämänhallinnan opiskelukin voi olla hyvä ratkaisu: voi mennä esimerkiksi itsensä johtamisen kurssille tai lukea itse elämänhallintaoppaita kirjastosta.

Mitkä ovat menestymisen avaimet elämässä ja työelämässä?

Hyvä itsetunto ja itsetuntemus, itsensä johtamisen taito, elämänhallinta, optimistisuus, hyvä asenne sekä itsensä kehittäminen. Oman jutun ja suunnan löytäminen omalla urapolulla on tosi tärkeää: se auttaa tekemään hyviä valintoja. Kaikki ylimääräinen on hyvä karsia pois.

Pitää myös opetella sanomaan ei itselle ja muillekin. Ei kannata aina hyppiä muiden pillin mukaan: kannattaa opetella sanomaan aina välillä ”ei” lisätyötä tarjoavalle työnantajalle tai kaljalle pyytävälle kaverille, silloin kun itsellään on tärkeää tekemistä. Terve itsekkyys on hyvästä.

Olet yksi Helsingin yliopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteistyönä syntyneen uraohjaus.net -palvelun tekijöistä. Mikä se on?

Se on kaikille korkeakouluopiskelijoille suunnattu ilmainen internetpalvelu, jolla voi arvioida omia taitojaan ja persoonaansa, sillä voi tutkia myös omaa ajankäyttöä ja stressinhallintaa. Siitä on apua työnhakuunkin, koska palvelun avulla voi oppia kuvaamaan itseään ja osaamistaan esimerkiksi työhakemukseen. Se voi olla ihan hyvä paikka vaikka aloittaa oman elämänhallinnan kehittäminen.