Fiksu pitää nyt vapaata
Moni opiskelija käyttää kaiken vapaa-ajan työskentelemiseen ja jättää lomat pitämättä. Tällainen elämäntyyli väsyttää taatusti ja ajaa kenet tahansa loppuun.
Loman viettäminen on erityisen tärkeää paitsi työssäkäyville aikuisille, myös nuorille opiskelijoille. Mutta jos uupumus kolkuttelee jo ovella, kannattaa opiskelijan kääntyä esimerkiksi korkeakoulunsa opintopsykologin puoleen.
Helsingin Kauppakorkeakoulun opintopsykologi Minna Nevala kertoo stressin iskevän yleensä aina, jos lomat jäävät pitämättä.
– Seuraukset ovat yksilöllisiä, mutta jollakin aikavälillä stressi iskee, hän sanoo.
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 paljastaa, että 27 prosenttia opiskelijoista kärsii runsaasta stressistä. Kristina Kuntun ja Teppo Huttusen tekemän tutkimuksen mukaan psyykkisten vaikeuksien ja stressin kokeminen on yhtä yleistä sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa.
Eniten stressiä aiheuttavat esiintymistilanteet ja vaikeudet saada opiskelun rytmistä kiinni. Viidennes opiskelijoista kokee mielialansa, tulevaisuuden suunnittelemisen ja omat kykynsä negatiivisiksi.
Stressin oireita ovat muun muassa ahdistus, väsymys ja turhautuneisuus. Stressi voi oireilla myös vatsakipuina, päänsärkynä ja ruokahalun muutoksina.
Kiireinen elämänrytmi ja stressi voi vaikeuttaa opintojen etenemistä.
– Stressi tuo mukanaan muisti-, uni- ja keskittymisvaikeuksia, mikä voi heikentää oppimista, Nevala sanoo.
- Stressi on elimistön kiihtymistila.
- Pieni määrä stressiä parantaa suorituskykyä.
- Lyhytaikaista stressiä voi hoitaa liikunnalla, riittävällä unella ja säännöllisellä ruokavaliolla.
- Liiallinen stressi voi johtaa uupumukseen, masennukseen tai muiden sairauksien puhkeamiseen.
- Mikäli stressi pahenee rajusti, on hyvä hakeutua terveysasemalle.
Terveystutkimuksen mukaan neljännes opiskelijoista kokee opiskelunsa merkityksettömänä, mikä vaikuttaa negatiivisesti opiskelumotivaatioon. Merkityksellisimpänä oman opiskelunsa kokevat lääketieteen opiskelijat.
Opintopsykologi
auttaa ajanhallinnassa
Viidennes opiskelijoista toivoisi saavansa apua opintoihin ja stressinhallintaan.
Ammattikorkeakouluissa apua tarjoavat oppilaitosten omat opintopsykologit, psykiatrit ja opiskelijakuraattorit. Yliopisto-opiskelijat voivat kääntyä Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön YTHS:n puoleen.
Useimmat opintopsykologin puheille hakeutuvat opiskelijat tuntevat olevansa stressaantuneita.
– Heillä on jatkuvasti liikaa tekemistä, eivätkä he pidä tarpeeksi vapaapäiviä tai lomaa, Nevala kertoo.
Yksi päivä
vapaata, kiitos!
Nevalan mukaan vapaa-aikaa olisi opiskelijallakin hyvä olla joka päivä ainakin vähän.
Yksi vapaapäivä viikossa olisi suotavaa kaikille.
– Opiskelijan täytyy miettiä omia tavoitteitaan. Kokopäiväinen opiskelu ja työssäkäynti on mahdoton yhdistelmä. Toinen on asetettava etusijalle, Nevala opastaa.





























Kommentit (12)
Koska opiskelu tappaa ihmisestä yrittämishalun ja tekee opiskelleista riskinottoa karttavia ja virkamiemäisyyttä ihannoivia nöyriä veronmaksajia, jotka antavat ryöstää palkastaan 30-50% suojelurahan joka kuukausi.
Pätkätöitä myös 6 vuotta tehneenä voin kertoa että kyllä minulla ainakin lomia on ollut, joskus jopa parisen kuukauttakin yhtäsoittoa, eli aina kun työsopimus on pätkäisty ennen seuravaa ja maksettu lomat yms etuudet pois.
Miinuksena tässä on ollut se että "lomat" ajoittuu aina tuonne loppusyksyyn/alkutalveen. Keväät ja kesät paiskitaan tiukasti hommia ainoastaan muutaman v-loppu vapaiden turvin. Eli ei puhettakaan että saisin heinäkuussa olla lomalla. Mutta lomailen aina silloin kun ei ole niitä töitä. Nyt olen taas töissä näillänäkymin syyskuun loppuun.
Niinpä!
Opiskeluaika on yleensä 8-16 välinen aika. Huvittavan asiasta tekee se fakta että itse oppilaitoksella ei tehdä opiskelun pääasiallisia töitä. Siellä käydä kuuntelemassa ja kopioimassa muistiinpanoja. Sen jälkeen klo 16 jälkeinen aika hakataan Wordiin raporttia ja esitelmää, pari excel sheettiä siihen päälle.
Olen itse opiskelija ja minun opiskelija kavereita on insinööreistä aina tanssijoihin asti. Joka paikkaan on tungettu mm. laskentatoimen kurssia ja muuta täysin omaan alaan kuulumatonta sontaa. Mm. tradenomi opinnot voisi puristaa helposti kahteen vuoteen ottamalla ne turhat törkykurssit sieltä pois. Esimerkkinä vapaaehtoiset pakolliset valittavat kurssit.
Lisäksi opiskelun pitäisi tapahtua sinä aikana kun olet oppilaitoksella lukujärjestyksesi mukaan. Jokainen kyllä osaa lukea asiat kirjoista ja kysyä jos on ongelmaa. Siihen ei tarvita 8 tunnin kalvosulkeisia joissa kopioidaan kaikki kalvolta. Ketä tämä palvelee? Ei ketään.
Oppilaitoksissa aina amiskasta yliopistoon saakka turhataan kallisarvoista aikaa turhaan kopioimiseen ja alaan liittymättömiin kursseihin.
Opintolaina lisää opiskelijan rahamäärää 300 eurolla tai vähemmällä iästä riippuen. On täysin väärin PAKOTTAA nuoret lainaloukkuun jo ennen kuin he pääsevät työelämään. Viiden vuoden yliopisto opiskeluilla sitä kertyy sellaiset reilut 13000 euroa. Vaikka valtio takaa niin se on silti maksettava korkoineen takaisin.
Hyssälän mukaan opiskeluaikana täytyisi vielä pentujakin tehtailla. Missä välissä tämä tapahtuisi? Missä välissä sitä ollaan sitten vanhempia kun ensin mennään kaheksaan yliopistolle, sitten neljän jälkeen mäkkiin hampurilaisia paistamaan ja joskus illalla vääntäydytään kotiin ja alkaa itse opiskelu - tehtävien tekeminen.
Väitän että kolme neljästä AMK/Yliopisto opiskelijasta on ainakin lievästi alkoholisoitunut ja lisäksi kärsii masennuksesta.
Valtavat paineet menestyä, raha ei tässä maailmassa riitä mihinkään, pätkätöissä on juostava ja siihen päälle vielä tieto ettei töitä luultavimmin löydy työpaikkapulan vuoksi.
Valtio paasaa siitä että ihmiset täytyisi saada nopeammin työelämään. NO ANTAKAA SITTEN SIIHEN MAHDOLLISUUDET! Turhat roippeet opinto-ohjelmista pois, indeksikorotus opintotukeen sinne 700 euron nurkille, opintolainajärjestelmä kokonaan pois, kyllä tuo 700 euroa veroina kilisee takaisin valtion kassaan niin nopeasti että oksat pois!
Mitä vaikkapa insinööriksi valmistuva tekee työtodistuksella mäkistä? Varmasti työnantaja insinööriä hakiessaan paljon antaa painoarvoa pätkätöille mäkissä.
Siinä onkin toinen pulma, opiskelijoiden täytyisi päästä OMAN ALAN harjoitteluihin ja kesätöihin. Kummasti vaan se kesä menee paskaa lakoessa tai vessoja puunatessa kun pitäisi suunnitella voimalaitos lopputyöksi.
Olisi kyllä kiva, että näissä kaikissa hommissa olisi jokin tarkoituskin, eikä kyse vaan pilipalijutuista muodon vuoksi. Sehän se tässä rassaa.