Taantuma kurittaa vastavalmistuneita

Synkät talousnäkymät tulevat erityisen kurjaan aikaan hiljattain valmistuneille opiskelijoille. Tutkinnonuudistuksen vuoksi yliopistoista valmistui viime vuonna ennätysmäärä maistereita. 

– Näyttää siltä, että viime vuoden maisterisuma ei ole purkautunut kuin hieman, Akavan koulutuspoliittinen asiamies Heikki Taulu sanoo.

Viime vuosina työttömiä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita vastavalmistuneita on ollut tähän aikaan vuodesta enimmillään noin 700. Nyt vastaava luku noin 1 400.

Kaiken kaikkiaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli tammikuussa työttömänä noin 9600, mikä on noin 1100 enemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita puolestaan oli työttömänä 30 400, kun heitä vuosi takaperin oli 20 900.

Valmistuneiden työllisyys
ennakoi tulevaa

Kun työmarkkinoilla haetaan joustoja tai halutaan sopeuttaa taloustilanteeseen, nuoret ja vastavalmistuneet ovat usein heikossa asemassa. He tapaavat muita useammin sijoittua määräaikaisiin ja epätyypillisiin työsuhteisiin, Heikki Taulu kertoo.

Valmistuneiden työllisyys ennakoikin jossain määrin tulevaa työllisyyskehitystä.

Heikki Taulun mukaan on merkillepantavaa, että kaikilta koulutusasteilta valmistuneiden työttömyys kääntyi nousuun jo viime kesänä, eli puoli vuotta ennen kuin talous lähti luistelemaan alamäkeä. Mukana ovat niin peruskoulusta kuin keski- ja korkeakouluasteelta valmistuneet. Maisterisuma selitti työttömyyden kasvua siten vain osittain.

Valmistuneiden työttömyys
kasvaa liki kaikilla alolla

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvussa lähes kaikilla aloilla. Erityisesti on lisääntynyt tradenomien työttömyys, joka oli ollut hyvässä laskussa jo jonkin aikaa. Myös kauppa- ja yhteiskuntatieteilijöiden työttömyys on kasvanut.

Hankala ryhmä on myös kasvatustieteen maisterit. Heidän työttömyytensä lisääntyi myös talouskasvun aikana, mikä on Heikki Taulun mukaan huolestuttavaa.

Ainoastaan sosiaali- ja hoitoalan työllisyysnäkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Sosiaalialan työpaikkoja on vapaana koko maassa. Myös lastentarhanopettajien, lääkärien ja farmaseuttien työttömyys on alhaista.

Erikoinen poikkeus on myös pitkäaikainen murheenkryyni eli taideala. Siltä valmistuneiden työttömyys on koulutusmääriin nähden ollut pitkään melko suuri, mutta kääntynyt viime aikoina hivenen laskuun.

– Taideaineisiin eivät talouden suhdanteet ainakaan heti vaikuta. Alan työttömyys elää vähän omaa elämäänsä suhdanteista riippumatta, Heikki Taulu toteaa.

Etsi myös muita
kuin oman alan töitä

Mitä kannattaa tehdä, jos oman alan töitä ei löydy?

Tutkimusten mukaan juuri uran ensimmäinen työpaikka on erityisen tärkeä työuran myöhempien vaiheiden kannalta. Koulutusta vastaaviin tehtäviin voi olla vaikeampaa ponnistaa, jos on alkuun sijoittunut vaatimattomampiin tehtäviin.

– Meilläkin on ensisijaisen pohdinnan aiheena ollut työllistyminen laadullisena kysymyksenä eli se, miten työllistyä omiin toiveisiin nähden hyvin, Suomen Ekonomiliiton SEFEn tutkimuspäällikkö Juha Oksanen myöntää.

– Mutta nyt työnhaussa on syytä olla enemmän joustavuutta ja kärsivällisyyttä.

Myös Suomen valtiotieteilijöiden liiton SVAL:in neuvottelupäällikön Nuutti Pursiaisen mielestä kannattaa yrittää pysytellä työelämässä, vaikka oman alan töitä ei löytyisikään. Hän uskoo, että työnantajat tiedostavat hankalien aikojen merkityksen.

– Fakta on, että suhdanteet vaihtelevat. Ainahan cv:hen sitä paitsi merkitään työsuhteen ajankohta. Työnantajan ei tarvitse olla mikään suuri välkky, jotta huomaisi että ai niin, nämähän olivat niitä huonoja aikoja.

Työ löytyy yhä
useammin suhteilla

Jos töitä ei ala löytyä, ensimmäinen neuvo on se vanha ja perinteinen: kouluttautuminen.

– Osaamisen ylläpidosta puhutaan paljon, mutta sitä ei voi korostaa liikaa. Kannattaa miettiä, mikä on juuri se oma osaaminen, miten erotun joukosta. Kielitaitoon satsaaminen on aina järkevää, SEFEn Juha Oksanen sanoo.

1980- ja 90-lukujen puolivälissä valmistuneiden työllistymistä tutkinut Anne Rouhelo Turun yliopistosta puolestaan kertoo, että erilaisten kontaktien merkitys työpaikan saamisessa on jatkuvasti lisääntynyt. Hän kehottaakin opiskelijoita vaalimaan kaikkia mahdollisia yhteyksiä.

– Tällä hetkellä kannattaa käyttää hyväkseen kaikki kontaktit. Jos pääsee kiinni johonkin työpaikkaan, sisäiset työmarkkinat ovat hyvin tärkeä väylä myöhempien työpaikkojen kannalta.

Hänen mukaansa työkokemuksen ja kontaktien kartuttamiseksi kannattaa ehdottomasti hakeutua työharjoitteluun jo opiskeluaikana, jos siihen suinkin on mahdollisuus.