Tiedätkö mistä ruoassasi maksat?

Eniten opiskelijaruokalaloiden lounashintaan vaikuttavat työvoima- ja raaka-ainekustannukset. Menoja tuovat myös ruokailuväline- ja pesuainekulut sekä hallintokulut.

Yllättävätkin seikat voivat näkyä aterioiden hinnoissa.

– Sellainenkin asia kuin tiskinpalautus voi vaikuttaa opiskelijalounaan hintaan, sillä huonosti suunniteltuna se vaatii enemmän työntekijöitä, sanoo Fazer Amican liiketoiminnanjohtaja Jarmo Rasimäki.

Pieni kävijämääräkin voi nostaa lounaan hintaa. Vähäiselle asiakaskunnalle valmistetun ruoan kustannukset ovat suuremmat, mutta muuttumattomat.

– Mitä vähemmän asiakkaita käy, sitä suurempi tarve on periä Kelan määrittelemä enimmäishinta, sillä yhdestä opiskelijalounaasta saatu voitto ei ole suuri. Jos saadaan vaikka sata uutta asiakasta, niin lisätyöntekijöitä ei välttämättä tarvitse palkata eivätkä henkilöstökustannukset nouse, kertoo Jyväskylässä toimivan Sonaatti Oy:n toimitusjohtaja Arto Maijala.

Korotuspaineita
pukkaa jatkuvasti

Taloudellisen taantuman vaikutus opiskelijaruoan hintaan ei ole näkynyt ainakaan vielä.

– Opiskelijaruoan hinnankehitystä on pyritty jarruttamaan. En näe hinnan enää nousevan, sillä sitä korotettiin viime syksynä. Ainoastaan merkittävä kustannusten muutos vaikuttaisi asiaan, toteaa Rasimäki.

Opetusministeriön intressinä on saada opiskelijoille edullista ruokaa, vakuuttaa ylitarkastaja Virpi Hiltunen.

– Jos raaka-aine- tai työvoimakustannuksissa tapahtuu muutoksia, voi ruoankin hinta nousta, Hiltunen kertoo.

Ennusteita ruoan hinnanmuutoksista antaa esimerkiksi Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, ja ne vaikuttavat myös Opetusministeriön talousarvioon.

Sonaatin Maijala toivoo, että valtio nostaisi tukensa määrää eikä opiskelijoiden tarvitsisi maksaa sitä lounaassaan.

– Jos hinta nousee, kävijöitäkin on vähemmän, hän muistuttaa.

Hiltusen mielestä taloudelliseen tilanteeseen ei kannata suhtautua liian dramaattisesti, sillä se saattaa tuoda myös enemmän asiakkaita opiskelijaravintoloille.

– Taantuma voi vaikuttaa myös positiivisesti, sillä se lisää opiskelua ja samalla opiskelijaruokailua, hän huomauttaa.

Kela määrää
maksimihinnat
Opiskelijalounaalle on annettu enimmäishinta, josta ateriatuki vähennetään. Halvimman lounasannoksen hinta saa olla korkeintaan 2,60 euroa ja kalliimman annosruuan 4,85 euroa.

Opetusministeriön Hiltusen mukaan monet opiskelijaravintolat pitävät määräystä alhaisempia hintoja.

– Vuosi sitten noin puolet ravintoloista möi enimmäishinnalla ja puolet sen alle, Hiltunen kertoo.

Kela tarjoaa ravintolanpitäjille ateriatukea 1,67 euroa annosta kohden.

Moni opiskelijaravintola käyttää monihintajärjestelmää, jossa raaka-aineiden hinta on suhteutettu annoksen arvoon.

Halvin annos on yleensä keitto, jonka saattaa saada alle kahdella eurolla. Kallein ruoka voi olla esimerkiksi lehtipihvi tai lohifilee. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan viime vuonna suurin osa opiskelijoista maksoi lounaastaan alle kolme euroa.

TaSa selvitti suurimpien opiskelijakaupunkien lounashinnat. Lue tästä linkistä, missä syöt halvimmalla, opiskelija.