Opiskelijat rynnivät kaduille mielenosoituksiin
Lehtikuva
Opiskelijat osoittivat mieltään uutta yliopistolakia vastaan Helsingissä myös 19. helmikuuta.
Uuden yliopistolain vastustajat kokoavat tänään voimansa mielenilmauksiin ympäri Suomea. Kiukkuisimmat vaativat jo Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen eroa.
13.3.2009 11:48
5
”Painajainen Arkadianmäellä!”
”Yliopisto lakkoon!”
Näin julistavat uuden yliopistolain vastaisen mielenosoituksen julisteet.
Virallista lakkoa ei liene luvassa, mutta Helsingissä tänään perjantaina kello 13 Senaatintorilta alkavaan valtakunnalliseen mielenosoitukseen odotetaan osallistujia kaikilta Suomen yliopistopaikkakunnilta.
Esimerkiksi Tampereen ylioppilaskunta järjestää bussikuljetuksen Helsinkiin, lakiuudistuksen tiimoilta aktivoituneen Opiskelijatoiminta-verkoston tiedottaja Ilpo Puhakka kertoo. Valittu ajankohta – perjantai 13. kello 13 – kuvastaa lakiin suivaantuneiden tuntoja.
Hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi on viime aikoina saanut osakseen kiivasta kritiikkiä. Opiskelijatoiminnan lisäksi sitä vastustaa osa yliopistojen henkilökunnasta ja professoreista. Muun muassa Helsingin yliopiston johto kuitenkin kannattaa lakia.
Sukset ristissä
pahan kerran
Lain kannattajien ja vastustajien näkemykset tuskin voisivat olla kauempana toisistaan. Lakiuudistuksen virallinen tarkoitus on muun muassa lisätä yliopistojen taloudellista autonomiaa eli itsenäistä päätäntävaltaa. Arvostelijoiden mielestä laki päinvastoin vaarantaa yliopistojen autonomian.
Kiista kytkeytyy etenkin ulkopuolisten jäsenten määrään yliopistojen hallituksessa, joissa tulevaisuudessa tulisi olemaan enemmistö yliopistojen ulkopuolisilla henkilöillä.
– Käytännössä lakiesitys rajoittaa yliopistojen autonomiaa, vaikka sitä perustellaankin juuri päinvastoin, tiivistää Ilpo Puhakka.
Yliopistolaki on vain yksi osoitus nykyhallituksen piittaamattomasta politiikasta, Puhakka väittää ja muistuttaa esimerkiksi Lex Nokiasta ja eläkekiistasta, jossa hallitus lopulta perääntyi. Puhakan mielestä hallituksen olisikin jo aika vetää poliittinen johtopäätös ja erota.
– Hallituksen toiminta herättää vastustusta jo niin monella suunnalla, etten tiedä, onko lopulta muuta vaihtoehtoa.
Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) puolestaan on puolustanut lakia sanoen sen olevan toiseksi paras asia, mitä yliopistoille on tapahtunut niiden perustamisen jälkeen.
Arvostelijat tyytymättömiä
lain valmisteluun
Lain läpimeno eduskunnassa näyttää selvältä hallituspuolueiden seistessä sen takana, mutta vastustajat uskovat vielä onnistuvansa kääntämään hallituksen pään.
– En pidä poissuljettuna, että lakiin saataisiin sivistysvaliokunnassa vielä käytännössä aika olennaisiakin muutoksia, akatemiatutkija Martina Reuter sanoo.
Paitsi lain sisältö, myös sen valmistelu on herättänyt arvostelua. Vaikka yliopistoyhteisöä on kuultu valmistelussa, sen ääni ei Reuterin mukaan ole kantautunut lopputulokseen asti.
– Esimerksiksi sekä Professoriliitto että Tieteentekijöiden liitto esittivät lakiin hyvin kriittisiä näkemyksiä. Niistä ei näy laissa jälkeäkään.
Keskiviikkona sivistysvaliokunnalle jätetyssä lain vastaisessa adressissa oli yhteensä 6 840 nimeä. Nimien keruu jatkuu edelleen verkossa osoitteessa www.opiskelijatoiminta.net.
Valtakunnallinen mielenosoitus uutta yliopistolakia vastaan kello 13 alkaen Helsingin Senaatintorilla.
-7
-9
8
Kommentit (5)
Odotettavissa on ilmiselvästi noin 5-10 vuoden kuluessa opintorahan lakkauttaminen, opintotuen muuttaminen pelkäksi lainaksi ja kaikkia koskevat lukukausimaksut. Lukukausimaksut tulevat nyt EU/ETA-maiden ulkopuolisille "väliaikaisesti", sen jälkeen ne tulevat laajenemaan toista tutkintoa suorittaville ja opintojen tavoiteajan ylittäville ennen kuin ne ulotetaan kaikkiin. Muutoksia toteutetaan vähitellen ja niitä ulkoisissa puheissa pehmustellaan, mutta eduskunnassa niiden toteuttamiselle sanellaan kova ryhmäkuri.
Ulkopuolisten edustajien enemmistöt yliopistojen hallituksissa takaavat sen, että jossakin vaiheessa kaikki yliopistot "pyytävät" lukukausimaksujen perimisoikeuksien laajentamista hallitukselta.
Sarkomaan todellinen syy erota ministerinvirasta lienee ollut se, että hän olisi kuullut tai päätellyt yliopistouudistuksen koko kuvion ja päättänyt, ettei hän suostu olemaan sitä aktiivisesti toteuttamassa. Hallituksen oli sitten helppo korvata hänet kokemattomalla, 1. kauden edustajalla, joka on ryhtynyt tässä asiassa "nukkeministeriksi".
Paremman koulutuksen saan ottamalla asioista itse selvää kuin istumalla turhilla luennoilla, pakertamalla täysin turhia kursseja, kärsimällä Bologna-stressiä ja kituuttamalla opintotuella.
Lisäksi valtiolla ja pankeilla on äärimmäisen hieno kiristysrinki opintolainajärjestelmän muodossa.
Kun yritysmaailma sanelee poliitikoille ja yliopistoille linjat, niin ollaan fasismin alkuviivoilla. Mussolinin Italiassa firmat tekivät mitä lystäsivät.
Suomi on menossa kovaa vauhtia hyvin huolestuttavaan suuntaan.