Omistuskämppä jo opiskellessa?

Taloustilanne näyttää poikkeuksellisen kehnolta, ja pätkätyömarkkinoilla asuntolaina tuntuu isolta riskiltä, vaikka töitä löytyisikin.

Pelkällä opintotuella ei asuntolainaa maksella takaisin. Työssäkäyvä opiskelijakin voi kuitenkin saada asuntolainaa.

Pankeista vakuutetaan, että lainan myöntäminen on aina tapauskohtaista, ja opiskelijaa kohdellaan kuten muitakin hakijoita – ainakin, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

Lainaa voi saada,
jos käy töissä

Nordean lainatuotteista vastaavan johtajan Tom Millerin mukaan ei ole harvinaista, että opiskelijatkin hakevat asuntolainaa. Vakituinen työsuhde olisi kuitenkin hyvä olla, tai vähintään useita määräaikaisuuksia samalta työnantajilta. Työelämän muutos huomioidaan kuitenkin pankin tiskilläkin.

– Tässä maassa on valitettavan paljon määräaikaisia työsuhteita, lääkäreitä, sairaanhoitajia ja muita sellaisia, joilla on vuosikymmeniä pätkätyösuhteita. Ne me olemme kyllä oppineet käsittelemään erikseen, Miller sanoo.

Tapiola-pankin luottopäällikkö Sirpa Ala-Outinen korostaa, että lainapäätös harkitaan aina takaisinmaksukyvyn mukaan.

– Kyllä opiskelijakin voi saada lainaa, jos opinnot ovat siinä vaiheessa, että valmistuu pian ja voi selviytyä asuntolainasta. Silloin ei ole mitään estettä.

Omia säästöjä ei pankista riippuen välttämättä vaadita lainkaan, mutta asunnon arvon on katettava riittävästi lainahinnasta. Jos omaa varallisuutta ei ole ollenkaan, vaaditaan myös muita vakuuksia. Takaajiksi voivat tulla esimerkiksi vanhemmat. Asuntolainaan voi saada myös valtiontakauksen.

Tyypillinen laina-aika on pankkien mukaan tätä nykyä 20–25 vuotta. Alkuun voi yleensä saada muutaman lyhennysvapaan vuoden, jolloin maksaa ainoastaan lainan korkoja.

Asunto yhdessä puolison
tai vanhempien kanssa?

Pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-Keskuksesta sanoo, että opiskelijat eivät mielellään tätä nykyä hae lainaa.

– Nykyään taitaa olla niin, että opiskelijat eivät tahdo ottaa edes opintolainaa, saati sitten asuntolainaa. Takavuosina kun itse opiskelin, kaikki ottivat lainaa. Nyt opintolainan ottajienkin määrä on vähentynyt.

Tavallisempaa on, että opiskelija on osakkaana asunnossa jonkun toisen kanssa, esimerkiksi puolison tai vanhempien. Lainan myöntämisen perusteeksi yleensä riittää, että toinen osapuoli käy töissä.

– Se on ihan hyvä järjestely, ja silloin vain ostetaan asunto siinä suhteessa, miten on otettu lainaa, Tapiola-pankin Sirpa Ala-Outinen sanoo.

Koronnousuun kannattaa
aina varautua

Jos lopulta kuitenkin päätyy omistusasunnon kannalle, kannattaa hankkia vain sellainen asunto, johon on oikeasti varaa. Mahdolliset tulevat remontit on selvitettävä huolella etukäteen. Esimerkiksi putki- tai julkisivuremontti voi nostaa kuukausittaisia asumismenoja rutkasti.

Eräänlaisena nyrkkisääntönä jotkut pankit ohjeistavat, että pienituloisen asumiskustannuksiin saisi mennä korkeintaan 30–40 prosenttia nettoansioista. Silloin yllättäviin menojen lisäyksiin jää ainakin hieman varaa.

– Vaikka markkinakorko on nyt alhainen, saattaa jossain vaiheessa taas tulla jonkinlainen koronnousu – vaikka kukaan ei sitä nyt ennustaisikaan, johtaja Marjut Mustonen Sampo Pankista muistuttaa.

Ikävin skenaario on se, että asunnon arvo alenee. Silloin asuntolaina ei enää olekaan järkevä tapa säästää.

Sitäkin sopii miettiä, haluaako ylipäätään edes omistusasuntoon. Vuokralainen ei ole naimisissa pankin kanssa, ja on tarpeen tullen vapaampi vaihtamaan asuntoa. Kaikki eivät hingu omistusasuntoon, vaikka se taloudellisesti olisikin mahdollista. 

Ensiasunnon ostaja
saa veroetuja

Opiskelijan kannattaa huomata, että omistusasuntoon ei saa opintotuen asumislisää. Sen sijaan opiskelija on oikeutettu yleiseen asumislisään, joka kattaa korkeintaan 80 prosenttia kohtuullisista asumismenoista. Sellaisiksi lasketaan korkomenot, mutta ei lainanlyhennyksiä. Asuntolainan korot voi myös vähentää verotuksessa.

Omistusasunnon riskinä on opiskelujen viivästyminen, jos opiskelija joutuu käymään töissä enemmän kuin kunnolla pystyy opiskeluihin yhdistämään. Tällä on merkitystä sen vuoksikin, että kun opiskelija joutuu yleensä tyytymään pienipalkkaisempiin töihin, kuin mihin valmistuttuaan voisi päästä.

Opiskelijan kannalta asunnon valintaan vaikuttaa myös epävarmuus tulevasta. Aikooko varmasti asua samalla paikkakunnalla? Pohtiiko ulkomaille lähtöä? Lain mukaan asunnossa on asuttava yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan, ennen kuin sen voi myydä ilman, että valtio perii kauppahinnasta myyntivoittoveroa. Kaksi vuotta voi osoittautua yllättävän pitkäksi ajaksi, jos tulevaisuudensuunnitelmat ovat apposen auki.

Lisäksi kannattaa muistaa, että 18–39-vuotias ensiasunnon ostaja on vapautettu varainsiirtoverosta, joka on 4 prosenttia kauppahinnasta. Tämän hyödyn voi käyttää vain kerran.

Nordean Tom Miller muistuttaa, että päätöstä asunnon ostamisesta ei ole tarvinnut tehdä, jotta voisi tulla konttoriin juttelemaan vaihtoehdoista.

– Se ei maksa mitään, jos haluaa keskustella näistä asioista ja kartoittaa omaa tilannettaan.