Kirjaudu ▼
 

Saksan energiakäänne laittaa vanhat jätit koville

© Wolfgang Rattay / Reuters
Saksan energiakäänne laittaa vanhat jätit koville
Näkökulma Suuret energiayhtiöt Eon ja RWE ovat ajautuneet vaikeuksiin, kun tuotannossa puhaltavat uudet tuulet.
26.3.2016 07:12
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Selviytyvätkö saksalaiset energiajätit Eon ja RWE energiakäänteestä uuteen aikaan eli uusiutuvan energian hajakeskitettyyn ja digitalisoituvaan tuotantoon ja jakeluun? Yhtiöt ovat syöksykierteessä, kun sijoittajat ovat menettäneet uskonsa niihin. Energiayhtiöiden romahduksesta saavat olla todella huolissaan myös kansalaiset, jotka voivat joutua niiden ydinvoimaloiden purku- ja jätelaskujen maksumiehiksi.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Tietysti voi ajatella, että murros on yhtiöiden oma vika, kun reagoivat liian hitaasti energiakäänteeseen eivätkä tarttuneet kyllin nopeasti uusiin haasteisiin. Ja tietysti kilpailijoiden ilonaihe, kun jättivät niin paljon temmellyskenttää. Mutta se on myös kaksipiippuinen asia, kun uusiutuvan energian tuotannon kasvu ja halpeneminen ovat vieneet pohjaa energiajättien kannattavuudelta ja kyvyltä hoitaa velvoitteensa ydinvoiman alasajossa.

Ydinvoimaloiden alasajon hoitamiseksi konsernien on odotettu koko ajan varaavan tuotoistaan osan sitä varten. Varausten ainakin osittaiseksi varmistamiseksi on tuoreessa mietinnössä nyt ehdotettu, että ne sijoittaisivat 18 miljardia euroa ydinvoimaloiden purkua varten perustettavaan rahastoon. Kun lopulliset kustannukset on arvioitu ainakin kaksinkertaisiksi, niin julkinen riski jäisi edelleen suureksi.

Jakautumisstrategia ei näytä toimivan

Huoli energiajättien maksukyvystä – ja jopa eloonjäämisestä – on kasvanut sitä mukaan, kun ne ovat alkaneet tehdä tappiota. Samalla niiden yritykset ratkaista ongelmansa ja uudistua ovat herättäneet epäilyä. Eon julkisti vuosi sitten suunnitelman konsernin kahtiajaosta perinteisten ja niiden painolastista vapaiden ja siten sijoittajiin paremmin vetoavien uusien toimintojen kesken.

Ideana oli antaa vielä toiminnassa olevien ydinvoimaloiden takoa raha myös hautaamiseensa ja saada hautajaisiin tukea myös suurilta hiili- ja kaasuvoimaloilta. Yllätys tai ei, niin juuri tämä varman päälle propagoitu ratkaisu on osoittautumassa sudeksi. Suurten hiili- ja kaasulaitosten kannattavuus ja kilpailukyky uusiutuvan energian kanssa katosi nopeammin kuin haluttiin uskoa.

Energiakonsernit ovat joutuneet kirjaamaan fossiilisten voimaloidensa arvoa roimasti alas ja päätyneet koko liiketoiminnassaan tappiollisiin tuloksiin. Konsernien uudet hankkeet ovat olleet kyllä kannattavia, mutta vielä kovin vaatimattomia. Eon on edellä uusiutuvan energian hankkeissaan, jotka muodostavat 13,6 prosenttia liikevaihdosta, kun taas RWE:llä niiden osuus on vasta 4,8 prosenttia.

Myös RWE on ilmoittanut konsernin kahtiajaosta ja uusien hankkeiden sijoittamisesta perusteilla olevaan NewCo-yritykseen. Voidakseen satsata siihen ja päästäkseen tappiokierteestään se ilmoitti hiljattain myös – ensimmäistä kertaa yli 50 vuoteen – ettei maksa osinkoja. Se oli kylmä suihku osakkaille, joista noin neljäsosa on Nordrhein-Westfalenin osavaltion kuntia.

Energia- ja vesihuoltoa kunnallistetaan uudestaan

RWE on energiayritys, jonka Essen ja muut Ruhrin teollisuusalueen kunnat perustivat vuonna 1898. Ne hyötyivät yhtiön kasvamisesta kansallisiin ja jopa kansainvälisiin mittoihin, mutta ovat kokeneet nyt kovia. Tämän alueen muutenkin heikoilla olevat kunnat saivat shokin, kun ne joutuvat nyt perumaan osinkojen varaan tehtyjä budjettejaan ja leikkaamaan edelleen palvelujaan.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

On myös kuntia ja kuntia. Saksassa on ollut meneillään julkisen infrastruktuurin ja julkisten palvelujen – varsinkin energia- ja vesihuollon – uudelleen kunnallistaminen. Energia-alalla suuri joukko kuntia tähtää omavaraisuuteen, joka perustuu uusiutuvan energian tuottamiseen itse. Kunnat ovat verkostoituneet muun muassa 100ee-Region-liikkeeseen, jonka suurimpia kaupunkeja on Frankfurt am Main.

München pääsi jo viime vuonna tavoitteeseensa tuottaa ekosähköä kaikille kotitalouksille, U-Bahnille ja ratikoille. Tavoitteena on tuottaa sitä vieläkin kattavammin kaupungin kaikkiin muihinkin tarpeisiin vuoteen 2025 mennessä, ensimmäisenä miljoonakaupunkina maailmassa. Kaupunki tuottaa sähköä omasta takaa nyt vesivoimasta, maalämmöstä, aurinkoenergiasta ja biomassasta. Mutta se tuottaa ekosähköä kumppaniensa kanssa muuallakin – kuten jopa Suomessa. Kaupungin energialaitos SWM on osakkaana saksalaisen wpd:n tuulipuistohankkeessa Kalajoen Tohkojalla. München on sitoutunut siihen, että sen ekoenergian, mitä kaupunki ei pysty tuottamaan kotipaikallaan ja joutuu tuomaan muualta, se tuottaa osakkaana eurooppalaisissa hankkeissa ja verkostoissa.

Suuruus ei enää toimikaan

Rheinland-Westfalenin kunnat ehtivät sokaistua kuvitelmassaan, että RWE:n lyömättömänä etuna olisi sen suuruus eivätkä nähneet sen suuruutta mahdollisena heikkoutena. Energiajätit ovat nyt suurissa vaikeuksissa alan rakennemuutoksessa, jossa siirtyminen hajakeskitettyihin ja digitaalisesti hallittaviin verkkoihin vaatisi uusia, joustavia ja palvelusuuntautuneita liiketoimintamalleja.

Sijoittajien halua tukea uusiutuvan energian ja siihen liittyvien palvelujen ja teknologioiden hankkeita eivät selitä niille vieläkin myönnetyt tuet. Ekoenergian tukiaisia ollaan koko ajan vetämässä takaisin, koska se alkaa kannattaa jo ilman niitäkin. Ja siitä on myös tulossa pidemmällä tähtäimellä aina vain edullisempaa – verrattuna fossiiliseen ja ydinenergiaan, jotka taas ovat kallistumaan päin.

Energiajätitkin väittävät tajunneensa tämän. Silti ne asettavat hallituksen päätöksen irtautua ydinvoimasta vieläkin kyseenalaiseksi ja ovat vaatimassa siitä vahingonkorvauksia oikeusteitse. Sen lisäksi ne yrittävät laistaa ydinvoimaloidensa purkamiskuluista. Kriittiset tarkkailijat taas toivovat niiltä kerrankin enemmän älliä liiketoiminnassa, eikä oman ja yhteiskunnallisen vastuunsa pakoilua.

26.3.2016 07:12
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (60)

Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Fortum on lievästi nestessä jos ei muutu vihreäksi ja ala tekemään kansalle sitä mitä se vatii, eli virhervassari sähköä, mehän olemme sitä jo vaatineet vuosikymmeniä,nyt sesitten on toteutumassa.
Fortum ei pärjää fossilisissa aineissa kuin Venäjän markkonoilla. Koska siellä lainsäädäntö ei muutu suosimaan muita kuin fossilisia ns.fsistisoikkareista energia muotoa, eli kaiken tuhoavaa energiaa, kuten heidän politiikkakin on.Voitto on tärkein, ei se mitä tehdään ja miten.
Fortuum ilmeisesti menettää pörssikursessa sen, mitä ydinvoimalla saa. Piensijoittaja katso eteesi.
Anonyymi: kurssimenituulimylly 26.3.2016 7:35

Anonyymi
Suomen kärryiltä pudonneet päättäjät ryhtyvät rakentamaan uutta ydinvoimalaa. Kalliiksi tulee käymään, mutta kansanhan voi lypsää tyhjiin.

Ydinvoimapäätös pitää perua!


Myös tuulivoiman tuet pois!
Anonyymi: Eiydinvoimaa 26.3.2016 7:36

Anonyymi
Myös suomessa nykyiset ydinvoimalat tulevat pian purettavaksi. Ainakaan TVO:n rahat ei riitä purkamiskustannuksiin. Monet osakas yritykset saa pian mahdollisuuden osallistua jättimäiseen jäteosakeantiin.
Anonyymi: VarttiTalous 26.3.2016 7:46

Anonyymi
Tuulituet seuraavaana vuosikymmenenä n 15 miljardia... heh
...tuuliropelit kestävät n 10-15v

Kauhea puhallus ja talvella ei edes tuule.
Hiilellä korjataan!
Anonyymi: HULLUA 26.3.2016 7:50

Anonyymi
Olisi mielenkiintoista kuulla, minkä suuruiseksi sähkön tuotantohinta on arvioitu nykyhintatasossa Hanhikiveen suunnitellussa Fennovoiman ydinvoimalaitoksessa. Nythän pörssisähkö kieppuu siinä 2c/kWh:n tienoilla. Tulisiko nykyhinnoilla jo tappiota ja siis osakkaat, jopa venäläiset(!), joutuisivat maksumiehiksi.
Anonyymi: Helevetin_utelias 26.3.2016 7:59

Anonyymi
Minusta olennainen kysymys on, että kykenevätkö nuo Saksan uusiutuvan energian tuottajat, varsin rajallista vesivoimaa lukuun ottamatta, toimimaan kannattavasti vapaassa kilpailussa perinteisempien energiantuotantomuotojen rinnalla?

Millaisia tukia Saksassa maksetaan esimerkiksi tuulivoimalle ja aurinkovoimalle? Ainakaan Suomessa ne eivät pärjää vapaassa kilpailussa ilman isoja yhteiskunnan tukia. Sama koskee pitkälti muitakin uusiutuvia energiamuotoja.

Kannatan tosin itsekin mahdollisimman puhdasta energiantuotantoa, johon luen myös ydinvoiman hyvin valvottuna, tiukoin turvastandardein.

Ympäristötietoisuus ei ole edes mikään uusi juttu Saksassa. Jo Aatu vainaa rakasti puhdasta luontoa, puhtaita terveitä metsiä, kauniita puhtaita vuoristomaisemia, puhtaita jokia ja järviä sekä eläimiä, jopa paljon enemmän kuin osaa ihmisistä. Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue olikin ensimmäinen poliittinen puolue maailmassa, jolla oli oma ympäristöpolitiikka ja ympäristöohjelma. Sen johdolla laadittiin myös monien Euroopan maiden nykyisten eläintensuojelulakien esikuvana oleva eläinten suojelua ja hyvää kohtelua koskeva lainsäädäntö. Siellä ne Euroopan vihreän ajattelun ja luonnonsuojelun sekä eläinten suojelun juuret ovat sekä sitä varhaisemmassa 1800-luvun romantiikan ja kansallisromantiikan ideologiassa ja ajattelussa, mikä taas aikoinaan oli keskeinen innoite myös Saksan yhdistymiselle 1871.

Saksalaisilla on taipumus "innostua" välillä jostain, nyt uusiutuvasta energiasta.
Anonyymi: Arminius 26.3.2016 8:25

Anonyymi
Saksan CO2 päästö 576 rammaa kWh mutta Suomessa alle 100 rammaa. Puolittinut parissa vuodessa ja kulutus laskenut noin 15 vuotta. No, tässä jyllää myös massiiviset verotuet. Vihreät ja valtametia ei halua uutisoida Suomen tilannetta koska ilmastopelottelulta menisi pohja ja mistäs sitten uusi syy rahastaa veroilla ja "urbanisaatiolla".
Anonyymi: Etison 26.3.2016 8:31

Anonyymi
Jos sähkönsiirtomaksut ja verot nousee kovin suureksi, niin pitää siirtyä omaan sähköntuotantoon.

Voi olla, että uusiutuva energia ei ole kilpailukykyistä markkinoilla..mutta entä jos sitä tuottaa vain omaan käyttöön, jolloin säästyy veroilta ja siirtomaksuilta ?
Anonyymi: fdgdfgdf 26.3.2016 8:33

Anonyymi
>>Millaisia tukia Saksassa maksetaan esimerkiksi tuulivoimalle ja aurinkovoimalle? >>Ainakaan Suomessa ne eivät pärjää vapaassa kilpailussa ilman isoja yhteiskunnan >>tukia. Sama koskee pitkälti muitakin uusiutuvia energiamuotoja.

Periaatteessahan me tuetaan kaikkia energiamuotoja verovaroista. Kuten Saksa nyt osoittanee, niin ydinvoimaa tuetaan eniten juuri purkuvaiheessa kun yhtiöt menee nurin ennen purkua.
Anonyymi: Askoman 26.3.2016 8:37

Anonyymi
Fortum on lievästi nestessä jos ei muutu vihreäksi ja ala tekemään kansalle sitä mitä se vatii, eli virhervassari sähköä, mehän olemme sitä jo vaatineet vuosikymmeniä,nyt sesitten on toteutumassa.
Fortum ei pärjää fossilisissa aineissa kuin Venäjän markkonoilla. Koska siellä lainsäädäntö ei muutu suosimaan muita kuin fossilisia ns.fsistisoikkareista energia muotoa, eli kaiken tuhoavaa energiaa, kuten heidän politiikkakin on.Voitto on tärkein, ei se mitä tehdään ja miten.
Fortuum ilmeisesti menettää pörssikursessa sen, mitä ydinvoimalla saa. Piensijoittaja katso eteesi.


Biopolttoaineissa Fortumilla menee hyvin, ja ovat satsanneet myös aurinkoenergiaan. Siltä pohjalta tulevaisuus vaikuttaa hyvältä.
Anonyymi: ZerryC 26.3.2016 9:26
Sivut: 1 2 3 4 5 6
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 
Asiakastieto

Yhteistyössä