Kirjaudu ▼
 

Saksassakin jytky – mitä siitä voi seurata?

Wolfgang Rattay / Reuters
Saksassakin jytky – mitä siitä voi seurata?
Alternative für Deutschlandin puheenjohtaja Frauke Petry.
Näkökulma Saksassakin koettiin jytky. Oikeistopopulistinen Alternative für Deutschland (AfD) oli voittaja kolmessa osavaltiossa pidetyissä vaaleissa. Se vetosi äänestäjiin ennen kaikkea liittokansleri Angela Merkelin pakolaispolitiikan vastustajana, mutta vielä ilman seikkaperäisempää poliittista periaateohjelmaa.
19.3.2016 07:31
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Jytky, mutta mitä siitä nyt seuraa? Puolue on haltioissaan, mutta suuri osa sen saamista äänistä –13–15 prosenttia läntisissä osavaltioissa ja 24 prosenttia itäisessä – vain kanavoitui sen kautta ajankohtaisina protestiääninä. Nyt odotetaan suurella mielenkiinnolla, millaiseen ohjelmaan se sitoutuu huhtikuisessa puoluekokouksessaan, ja millaista vastakaikua se pidemmällä tähtäimellä herättää.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Mitä muuta AfD tulee esittämään kuin turvapaikan haun perusoikeuden tai kaksoiskansalaisuuden kumoamista? Miten se pystyy vahvistamaan mielikuvaansa "pienten ihmisten" puolustajana muutenkin kuin maahanmuuttajia ja muslimeita vastaan? Onnistuisiko se sitomaan protestiäänestäjiä itseensä myös myönteisillä ja eri elämänalueita koskevilla poliittisilla tavoitteilla?

Puolueessa käydään sisäistä keskustelua siitä, olisiko ylipäätään ajankohtaista ja toivottavaa pyrkiä ottamaan monipuolista hallitusvastuuta. Puolueen puheenjohtaja Frauke Petry on ilmaissut tähän halunsa, kun taas varapuheenjohtaja Alexander Gaulandin mielestä kannattaa pysyä vielä visusti oppositiossa, ellei haluta kokea samaa kohtaloa kuin jotkut edeltäneet tähdenlennot oikealla laidalla.

Kysymyksenasettelu kuulostaa Petrynkin tapauksessa lähinnä kaikkivoipaisuuden uholta ja tahalliselta liioittelulta, kun tiedetään, että muut puolueet eivät ole valmiita yhteistyöhön AfD:n kanssa. Toisaalta AfD:kaan ei ole valmis yhteistyöhön kenen kanssa tahansa, eikä ilmeisesti edes kristillis-demokraattisen CDU:n kanssa, ainakaan niin kauan kuin Merkel toimii sen puheenjohtajana.

Protestihenkeä ja tyytymättömyyttä

Millaiseksi puolueeksi AfD on sitten muodostumassa? Sen enimmäkseen miehinen kannattajajoukko on protestihenkistä ja tyytymätöntä. Siihen kuuluu uusina kansanedustajina myös ihmisiä, jotka olivat ennen muiden, myös vihreiden ja vasemmistopuolueiden jäseniä. Heitä puhuttelevat ennen muuta pelkoa herättävät teemat ja heitä vetävät puoleensa menneen maailman normit uusien vapauksien sijaan.

Takaisin menneeseen maailmaan? Sitä ajavat radikaaleimmin puolueen oikean äärilaidan edustajat varsinkin itäisessä Saksassa, kuten Thüringenin puoluejohtaja Björn Höcke. AfD:n huhtikuisessa puoluekokouksessa nähdään sitten, missä kysymyksissä ja miten pitkälle puolueen ensi silmäykseltä kirjava konservatiivinen jäsenkunta löytää yhteisen periaatteellisen päivänpoliittisen linjan.

Jo osavaltiovaaleissa – Baden-Württembergissä, Rheinland-Pfalzissa ja Sachsen-Anhaltissa – saattoi ihmetellä AfD:n ohjelman puuttumista. Se kertoi siitä, että se kävi ennen kaikkea valtakunnallista vaalitaistelua yleispoliittisilla tai vain pakolaispoliittisilla tunnuksilla, vailla vakuuttavaa paikallista tai talouspoliittista antia. Se herätti kiusallisinta huomiota Baden-Württembergissä, maan pisimmälle teollistuneessa ja vauraassa lounaisessa osavaltiossa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Puolue sai tosin täälläkin melkoisen kannatuksen, noin 15 prosenttia äänistä. Se pelotteli pakolaisilla ja heistä muka seuraavalla koko sosiaaliturvan romuttumisella. Lisäksi se ajoi muun muassa Euroopan rajojen sulkemista ja Venäjän sanktioiden purkamista, puolusti hiilipäästöjen vaarattomuutta ja ydinvoiman autuuttavuutta sekä vastusti liiallista koulutusta – kantoja, joita sillä on vilahtanut muuallakin.

Näissä osavaltiovaaleissa todellinen voittaja oli kuitenkin toinen puolue melkein vastakohtaisilla tavoitteilla. Vihreät nousi nyt Baden-Württenbergin suurimmaksi puolueeksi yli 30 prosentin kannatuksella ohi kristilillis-demokraattisen CDU:n. Sen ekologisuutta korostava, mutta samalla maailmalle avoin talouspolitiikka sopii hyvin myös paikalliselle talouselämälle ja vientiteollisuudelle.

Heikennyksiä sosiaalivaltioon

Kun AfD nyt lopultakin on panemassa paperille puolueohjelmaa, jossa se muiden puolueiden tapaan joutuu käsittelemään tavoitteitaan tarkemmin ja sitä, miten ne suhteutuvat toisiinsa ja miten ne rahoitetaan, ovat odotukset olleet suuret. Julkisuuteen tullutta ohjelmaluonnosta on ehditty vastaavasti todella hätkähtää: "AfD on kaikkea paitsi pienen ihmisen puolue", kommentoi Stern-lehti.

Ohjelmaluonnoksessa esitetään erilaisia toimenpiteitä sosiaalivaltion heikentämiseksi, kuten työttömyysvakuutuksen yksityistämistä ja kunnallisen elinkeinoveron purkamista. Miten puolue onnistuu selittämään tämän parhain päin esimerkiksi Sachsen-Anhaltin työttömille, joista yli 40 prosenttia oli antanut äänensä AfD:lle ja auttanut sen osavaltiossaan jättijytkyyn?

AfD näyttää olevan valmis jopa purkamaan täkäläistä sosiaaliturvaa, jotta siihen eivät pääsisi käsiksi maahanmuuttajat tai jotta muukalaiset eivät edes hakeutuisi tänne sen tähden. Se näyttää myös uskovan, että pienet ihmisetkin hyväksyvät tämän jo muukalaisvastaisuudessaan. Ei kuitenkaan ihme, jos valtaosa heistä ei lähdekään tähän leikkiin, jonka jäljet tunnemme hyvin jo menneestäkin maailmasta.

19.3.2016 07:31
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
 
Asiakastieto

Yhteistyössä