Kirjaudu ▼
 

Onko München Saksan italialaisin kaupunki?

© Alessandro Garofalo / Reuters
Onko München Saksan italialaisin kaupunki?
Näkökulma Italialainen herkkuketju Eataly aloitti Euroopan-valloituksen Münchenistä. Kaupungin valintaa perustelevat pitkät historialliset siteet.
27.2.2016 07:12
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Maailmankuulu italialainen herkkumarkettien Eataly avasi ensimmäisen myymälänsä Saksassa ja Euroopassa kotimaansa ulkopuolella Münchenissä.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

– Sehän on Italian pohjoisin kaupunki! perusteli omistaja Oscar Farinetti. Tokaisuun ei sisälly mitään ulkopoliittisia aluevaateita, sillä se on muutenkin käytetty vitsikäs sananparsi, joka kuvaa kaupungissa vallitsevaa äärimmäisen suopeaa suhtautumista italialaisuuteen.

Onko München Saksan italialaisin kaupunki, siitä voi olla montaa mieltä. Sen puolesta puhuu se, että täällä asuu maan suurin, 21000 hengen italialaisyhteisö. Kaupungissa arvostetaan ehkä enemmän kuin missään muualla italialaista ruokaa, jota tarjoilee 400–500 italialaisravintolaa. Italia on myös täkäläisten saksalaisten suosima lomakohde. Se on niin lähellä, että siellä voi käydä usein myös piipahtamassa.

Italialaisuuden arvostuksella pitkä historia

Italialaisuuden arvostus Münchenissä – ja laajemmin Baijerissa – on kuitenkin jo paljon varhaisempaa perua. Se ei palaudu vain 50-luvulla tänne kutsuttuihin vierastyöläisiin tai näiden 60-luvulla perustamiin pizzerioihin, vaan viime kädessä jo roomalaisten valtakaudelle Tonavan eteläpuolisilla alueilla. Münchenissä italialaisuuden ja Rooman ihannointi alkoi todella, muutenkin kuin kirkollisesti, vasta 1800-luvun alussa.

Se palautuu Napoleonin armosta vuonna 1806 perustetun Baijerin kuningaskunnan toisen kuninkaan Ludvig I:n innostukseen kreikkalaisesta antiikista ja italialaisesta renessanssista. Kun hänen aatelissukunsa Wittelsbachit olivat hankkineet paljon taidetta Alppien pohjoispuolelta, kuten Hollannista, niin hän päätti keskittyä omana aikanaan (1828–48) hankinnoissa Alppien eteläpuolelle.

Ludvig I:n perustaman ja Leo von Klenzen suunnitteleman Alte Pinakotekin (1836) taidemuseon hienoja kokoelmia kartutettiin aikanaan muista, paljon aiemmin Italiaan kiinteissä suhteissa olleista kaupungeista, kuten Augsburgista ja Nürnbergistä. Baijeri riisti niiden vuosisataisen vapaan valtakunnankaupungin aseman, ja alkoi käskyttää niitä nyt Münchenistä käsin.

Suomalainen Johan Vilhelm Snellmankin tiesi käydä ihailemassa näitä kokoelmia Saksan-Matkallaan 1840–41 (suom. v. 2001). Häneltä jäi kuitenkin lähes huomiotta hoviarkkitehti von Klenzen luomat muut rakennukset ja tilat, joissa Münchenistä haluttiin tehdä Ateena Isar-joen rannalle (Isar-Athen). Toisaalta kuninkaan residenssin esikuvaksi arkkitehti otti renessanssipalatsi Pittin Firenzessä.

Eteläisen Saksan kaupungeista vanhimmat ja rikkaimmat suhteet Italiaan on ollut Augsburgilla. Roomalaiset perustivat sen Augusta Vindelicorum'ina sotilailleen Lech- ja Wertach-jokien risteykseen jo 2000 vuotta sitten. Se sijaitsi aluksi roomalaisten rakentaman Via Claudia Augustan ja sittemmin myös 200 vuotta myöhemmin Brennerin solan kautta rakennetun, lyhyemmän Via Raetian varrella.

Kirjailija Johann Wolfgang von Goethe teki kuuluisan Italian-matkansa 1786–88, jonka matkakirja (suom. v. 1992) markkinoi kaikkialla maata, "jossa sitruunat kasvavat". Hänenkin reittinsä kulki Brennerin ja siten myös Münchenin kautta. Nykyään tämä reitti on ehkä tärkein Alppien ylitysväylä, joka on tuonut nopeine autobaanoineen ja junaratoineen Italian müncheniläisten lautaselle.

Kauneutta, taiteellisuutta ja nautintoa

Antiikin ja etelän löytäminen tapahtui muuallakin Saksassa, ja myös Suomessa. Saksassa se käänsi kuitenkin alkavan matkailun yhä enemmän poispäin pohjoisesta.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Nykyäänkin Italiasta haetaan sitä, mitä jo Goethekin sieltä löysi, kauneutta paitsi korkeakulttuurissa myös arkipäivässä, taiteellisuutta paitsi museoissa myös elinympäristössä, ruokaa paitsi ravinnoksi myös nautinnoksi.

Italialaisen herkkuketju Eatalyn tunnuslauseena on "Syö paremmin, elä paremmin" (Mangi meglio, vivi meglio). Se on lähtenyt toteuttamaan omalta osaltaan kotiseudullaan Piemontessa Torinossa syntyneen Slow Food -liikkeen ajatuksia ruokailusta sosiaalisena toimintana, niin miellyttävänä kanssakäymisenä, parhaiden perinteiden hyödyntämisenä kuin paikallisten yritysten tukemisenakin.

Esikuvana herkuttelukulttuurille

Eataly toimii Münchenissä 4600 neliön tiloissa Schrannenhallessa, Viktualienmarkt'in vieressä. Se tarjoaa 10000 tuotetta, joista 90 prosenttia tulee eri puolilta Italiaa. Se ei ole vain kauppa, vaan myös toritila, jolta löytyy 16 ravintola- ja tarjoilupistettä. Ruoanlaittoon opastaa yhdeksän näytöskeittiötä ja kokkikoulu. Gastronominen palvelu jatkuu kaupan pakollisen sulkemisajan kello 20:n jälkeen kello 23:een asti.

Se on ollut esikuva supermarkettien uudelle elämyksiä ja herkuttelua korostavalle palvelukulttuurille. Se oli pitkään myös uusia ideoita hakevien saksalaisten elintarvikekauppiaiden pyhiinvaelluskohde. Myös sen innoittamina ne ovat rakentaneet yhä hienompia herkuttelukeitaita. Alan huippuna on nyt Düsseldorfissa rakenteilla Zurheiden kauppiasperheen uusin, 12000 neliön herkkumarketti.

Toisaalta Eatalyn konsepti on globaali, jota se toteuttaa jo 11 myymälässään eri puolilla maailmaa, kuten Tokiossa, Dubaissa ja New Yorkissa. Kotimaassa myymälöitä on 18. Italialaisen ruokakulttuurin ja elämäntyylin sanansaattajana se ei sitä paitsi asetu suoraan kilpailuun kaikkiruokaisen päivittäistavarakaupan kanssa – ei Münchenissäkään, Euroopan-valloituksensa alkupäässä.

Münchenin puolesta Eatalylle puhui muuhun Saksaan ja esimerkiksi Berliiniin verrattuna paitsi italialaisen elämänlaadun ihannointi myös väestön ostovoima. Samoin kuin se, että täkäläisen herkkukaupan huippu, Dallmayr, on jättänyt uusille yrittäjille jo kokonsa puolesta, esimerkiksi berliiniläiseen KaDeWe:hen verrattuna, reilusti tilaa muuttaa kaupunkia yhä italialaisemmaksi.

27.2.2016 07:12
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (15)

Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava

Rekisteröitynyt käyttäjä
Hieno kirjoitus, muistuttaa edesmenneen Erkki Toivasen vahvasti kulttuuripitoisia mainioita juttuja.
Talous on muutakin kuin rahaa ja pörssikursseja. Se on myös mansikoita ja matkailua. :)
Rekisteröitynyt käyttäjä: vertti 27.2.2016 7:52

Anonyymi
Ei yysto tee kaupunkia, räikein esim. on yhdysvalloista jossa eurooppalaiset valloitti washingtonin asein ja teki siitä pääkaupungin, yhdysvaltojen pääkaupunki on CHICAGO ja amerikan yhdysvallat perustettiin puerto ricossa.
Näin was.dc on laiton pääkaupunki.

ps. suomi ja turku ei helsinki
Anonyymi: tiedonpuutteesta 27.2.2016 7:53

Anonyymi
Onko Munchen Saksan italialaisin kaupunki? Ainakin mafia on jo ulottanut lonkeronsa sinne. Saksalaisesta Saksasta jää jäljelle vain savuavat rauniot. Saksa vuonna nolla toistuu taas.
Anonyymi: Saksantelkustakuultu 27.2.2016 8:29

Rekisteröitynyt käyttäjä
Kieltämättä Jussi näyttää olevan vahvimmillaan tämäntyyppisten kulttuurillisiin seikkoihin nojautuvien tekstien laatimisessa.

Kun Saksasta puhutaan, tulee mieleen kuuluisa suomalainen lääkäri Antti Heikkilä, joka hiljattain muutti Hampuriin ja on sen jälkeen julkaissut monia tekstejä joissa tuodaan esiin saksalaisen terveydenhoitojärjestelmän hyviä puolia. Heikkilähän on tullut tunnetuksi suomalaisen terveydenhoitosysteemin ja hoitokulttuurin ankarana arvostelijana, ja näissä uusimmissa kirjoituksissaan hän on valottanut juuri sitä, kuinka Saksassa homma jo alun alkaen lähtee ihan erilaisesta filosofiasta kuin meillä Suomessa, jossa ensisijaisena tavoitteena tuntuu olevan vain potilaan rahastaminen ja terveydenhoitobyrokratian ylimpien auktoriteettien vallan pönkittäminen.

Ero näiden kahden kulttuurin välillä käy ilmi esimerkiksi suhtautumisessa luontaislääkkeisiin ja niihin perustuviin hoitoihin. Valtaosa suomalaislääkäreistä kokee ne jonkinlaisiksi "asiattomiksi" kilpailijoiksi, jotka pitää mahdollisimman tarkkaan kitkeä alalta pois "häiritsemästä", kun taas Saksassa nuo nähdään pikemminkin yhteistyökumppanina ja osana hoitokokonaisuutta.

Koska nämä terveydenhoitokysymykset taustatekijöineen ovat tärkeitä asioita - varsinkin jos näin isoja kulttuurillisia eroja kahden länsimaan välillä tosiaan esiintyy - olisi mielenkiintoista lukea Jussi Tuormaankin näkemyksiä aiheesta.

Lähtien jo siitä, miksi sama lääke voi maksaa Saksassa alle puolet siitä mitä se maksaa Suomessa.
Rekisteröitynyt käyttäjä: AsioitaSeurannut 27.2.2016 8:30

Anonyymi
Tietotekniikkavirhe katkaisi viestin. Syytetään siitä intialaista ohjelmoijaa.

Y niinkuin yritykset.
Yritykset pyrkivät voiton maksimointiin ja työntävät syrjään kalliit suomalaislääkärit ja sairaanhoitajat.

Poppamiehen valinta onkin melko hankalaa muutaman vuoden päästä, kun tarjonta on niin kirjavaa.

Intialainen fakiiri voisi olla kova sana elinsiirroissa. Sitä kautta saisi oletettavasti halvat elimet. Ja mikäs sen mukavampaa osinko-otolle.
Anonyymi: Kumlingen-tauti 27.2.2016 11:14

Anonyymi
Ensimmäinen maininta Münchenistä on vuodelta 1158 ja sen historia kaupunkina on aina Napoleonin sotiin asti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan, ns. "ensimmäisen germaanisen tuhat vuotisen valtakunnan", historiaa, missä Habsburg-keisari Kaarle V:n aikaan "ei aurinko laskenut".

Rooman valtakunta pyrki valloittamaan Germanian provinssikseen, mutta sai pahasti köniinsä Teutoburgin metsässä vuonna 9 jaa., kun Rooman armeijan eliittilegioonat tuhottiin viimeiseen mieheen. Pitemmällä aikavälillä germaanit miehittivät Italia-johtoisen Rooman ja ottivat vähitellen haltuunsa Augustuksen valtakaudesta lähtien Rooman palkka-armeijan sotilaina ja upseereina. Kun keisarilta loppui rahat, se oli Länsi-Rooman loppu, mutta Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alku.

Vaikka Münchenin kaupunki perustettiin keskiajalla, Baijerin alue oli lähellä Rooman ydinalueita. Alpit toki vaikeuttivat liikkumista. Alue liitettiin Roomaan keisari Augustuksen valtakaudella, jolloin Rooma kärsi murskatappion germaaneille Teutoburgin metsässä. Baijerin aluetta taas asuttivat tuolloin keltit, eivät germaanit, jotka valtasivat ja asuttivat Baijeri vasta kansainvaellusten ja Länsi-Rooman luhistumisen myötä.

Mielestäni eksentrisen Wittelsbachin hallitsijasuvun kiinnostavimmat vesat ovat satulinnoja ja palatseja rakennellut ja Wagnerin kansallisromanttista sävellystyötä tukenut homoseksuaali Ludvig II ja hänen serkkunsa Itävallan keisarinna Elisabeth, molemmat romanttisen ajan levottomia sieluja.
Anonyymi: Arminius 27.2.2016 13:07

Anonyymi
Ensimmäinen maininta Münchenistä on vuodelta 1158 ja sen historia kaupunkina on aina Napoleonin sotiin asti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan, ns. "ensimmäisen germaanisen tuhat vuotisen valtakunnan", historiaa, missä Habsburg-keisari Kaarle V:n aikaan "ei aurinko laskenut".

Rooman valtakunta pyrki valloittamaan Germanian provinssikseen, mutta sai pahasti köniinsä Teutoburgin metsässä vuonna 9 jaa., kun Rooman armeijan eliittilegioonat tuhottiin viimeiseen mieheen. Pitemmällä aikavälillä germaanit miehittivät Italia-johtoisen Rooman ja ottivat vähitellen haltuunsa Augustuksen valtakaudesta lähtien Rooman palkka-armeijan sotilaina ja upseereina. Kun keisarilta loppui rahat, se oli Länsi-Rooman loppu, mutta Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alku.

Vaikka Münchenin kaupunki perustettiin keskiajalla, Baijerin alue oli lähellä Rooman ydinalueita. Alpit toki vaikeuttivat liikkumista. Alue liitettiin Roomaan keisari Augustuksen valtakaudella, jolloin Rooma kärsi murskatappion germaaneille Teutoburgin metsässä. Baijerin aluetta taas asuttivat tuolloin keltit, eivät germaanit, jotka valtasivat ja asuttivat Baijeri vasta kansainvaellusten ja Länsi-Rooman luhistumisen myötä.

Mielestäni eksentrisen Wittelsbachin hallitsijasuvun kiinnostavimmat vesat ovat satulinnoja ja palatseja rakennellut ja Wagnerin kansallisromanttista sävellystyötä tukenut homoseksuaali Ludvig II ja hänen serkkunsa Itävallan keisarinna Elisabeth, molemmat romanttisen ajan levottomia sieluja.



Väärää historiaa, aloita opiskelusi muinaisesta ukrainasta 800 jkr.
Anonyymi: historiaa 27.2.2016 13:22

Anonyymi
Hampuri on Saksan paras ja viihtyisin kaupunki vaikka ei Munchenkään huono ole. Ei vedä kuitenkaan vertoja Hampurille. Dusseldorf on kans hyvä paikka
Anonyymi: KäykääHampurissa 27.2.2016 15:28

Anonyymi
Hampuri on Saksan paras ja viihtyisin kaupunki vaikka ei Munchenkään huono ole. Ei vedä kuitenkaan vertoja Hampurille. Dusseldorf on kans hyvä paikka


Oma suosikkini on Frankfurt - maailman suurin kylä tai maailman pienin metropoli! Tosin Saksassa on monta hienoa kaupunkia, juuri julkaistu Mercerin ranking maailman parhaista kaupungeista - 4 saksalaista top 10:ssä.
Anonyymi: Saksamaalta 27.2.2016 15:45

Anonyymi
Hampuri on Saksan paras ja viihtyisin kaupunki vaikka ei Munchenkään huono ole. Ei vedä kuitenkaan vertoja Hampurille. Dusseldorf on kans hyvä paikka


Oma suosikkini on Frankfurt - maailman suurin kylä tai maailman pienin metropoli! Tosin Saksassa on monta hienoa kaupunkia, juuri julkaistu Mercerin ranking maailman parhaista kaupungeista - 4 saksalaista top 10:ssä.
Anonyymi: Saksamaalta 27.2.2016 15:45
Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

29.8. Kreikan seuraava lainaerä voi viivästyä
29.8. Zuckerberg: Facebook ei pyri mediayhtiöksi
29.8. Pankkijohtaja kiistää syyllistyneensä valuuttojen manipulaatioon
29.8. Merkel vakuuttaa: TTIP-neuvottelut jatkuvat
29.8. Kreikan talous kasvoi toisella neljänneksellä
29.8. Yle: Valtio yritti tiristää autoilijoilta rahaa sakoilla, meni pieleen
29.8. Irlanti puolustautuu Applen verojutussa
29.8. EK Ahvenanmaan verottomasta pakettirallista: "Mitään hätiköityä ei pidä tehdä"
29.8. Venäjälle voi syntyä uusi öljyjätti – Putinin leima puuttuu
29.8. Varaudu näihin – moni vero muuttuu ensi vuonna
29.8. Digitoday Dropbox-tietoja nettiin – vaihda salasana, jos kuulut tähän ryhmään
29.8. Onko tässä Särkänniemen delfiinien uusi työ?
29.8. Meyerin investoinnit Turkuun nousevat 75 miljoonaan euroon
29.8. Laajennus työkokeiluun, Guggenheim, isompi kotitalousvähennys – EK julkisti toiveet hallitukselle
29.8. Nordea veikkaa: Seuraava koronnosto sittenkin vasta joulukuussa
29.8. Investors House saattaa aloittaa asuntorakentamisen
29.8. Wärtsilä ja Gasum aloittavat maakaasuyhteistyön
29.8. Kauppa kävi heinäkuussa vain suurissa supermarketeissa
29.8. Saksalaisministeri: Britit eivät saa poimia rusinoita pullasta
29.8. Digitoday Hurja patenttihakemus: Näinkö loppuvat iPhone-varkaudet?
29.8. Palkansaajat saamassa uuden kiky-porkkanan – näin veronkevennys vaikuttaa
29.8. Aktia ennustaa aneemista kasvua – "Ei spurtti, vaan hyvin maltillinen parannus"
29.8. Libressen ja Liberon pörssiinmenon takana ostotarjous
29.8. EK: Teollisuuden näkymät edelleen heikot
29.8. Hypo: Juuri julkaistut tiedot paljastavat talouden tilan
29.8. Digitoday Musiikkipalvelujen taisto meni rumaksi: Spotify kostaa artisteille
29.8. Asuntokaupan kahtiajako vahvistuu Suomessa
29.8. Ilta-Sanomat Muumimukien hinnat laskevat? ”Keräilijöiden usko alkaa hiipua”
29.8. Japanin Kuroda: Ei epäilystäkään, etteikö lisäelvytykselle olisi tilaa
29.8. Digitoday Oppivatko ihmiset vihdoin? Pokémon-pelko ei toteutunut Suomessa
Asiakastieto

Yhteistyössä