Kirjaudu ▼
 

Kestääkö saksalaisen demokratian pinna kiukuttelun?

JULIAN STRATENSCHULTE
Kestääkö saksalaisen demokratian pinna kiukuttelun?
Salzhemmendorfissa on meneillään oikeusjuttu, joka koskee polttopullon heittämistä lapsiperheen asuntoon.
Näkökulma Verkko on tuonut esille arvojen ja asenteiden todellisen moninaisuuden Saksassa. Suuri haaste on, miten demokratian pinna kestää arvojensa populistisen tai äärioikeistolaisen kyseenalaistamisen.
20.2.2016 07:18
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kestääkö Saksan demokratian pinna sitä kiukuttelua, jota sille vihamielinen ja yhä väkivaltaisemmaksi käynyt vähemmistö siihen jatkuvasti kohdistaa?

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kiukuttelussa ei kaihdeta julkisten keskustelufoorumien myrkyttämistä, viholliskuvien rakentamista, valhekampanjoita, vieraiden ihmisten uhkailua – eikä aseteta enää kyseenalaiseksi fyysistä päällekarkaamistakaan.

Saksa ei ole silti jakautunut kahtia, niin kuin ääriainekset mielellään maalailevat ja pyrkivät sitten pakolaisvastaisuudessaan edustamaan toista puoliskoa. Pakolaisteema jakaa mielipiteitä, mutta lähinnä eri puolueiden sisällä. Kun pakolaisten vastustamiselle omistautuneen AfD:n kannatus on noussut itäisessä Saksassa paikoin jopa 15 prosenttiin, niin 85 prosenttia ei ole lähtemässä sen kyytiin.

Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Saksalaiset voivat olla huolissaan ja montaa mieltä pakolaisista. He voivat olla kuitenkin tyytyväisiä siitä, miten hyvin pakolaisapu on onnistuttu tähän asti hoitamaan, vieläpä suurelta osin vapaaehtoisten kansalaisten voimin, ja tavallisia kansalaisia lainkaan rasittamatta. Ja populistipoliitikkojen ja ääriainesten vihamielisestä kiukuttelusta huolimatta.

Puheista siirrytty tekoihin

Vahinko vain, että vihapuheista on siirrytty myös tekoihin. Muukalaisvihamielisesti tai äärioikeistolaisesti motivoituneiden väkivaltarikosten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Rikospoliisi valittaa niiden työllistävän jo yli voimien. Esimerkiksi pakolaiskeskuksiin viime vuonna suuntautuneiden hyökkäysten määrä oli jo yli 1000, mutta niistä on kyetty selvittämään vain muutama tapaus.

Ensimmäisiin kuuluva oikeusjuttu on meneillään alasaksilaisessa Salzhemmendorfissä. Syytetyt, kaksi miestä ja nainen, ovat tunnustaneet tekonsa, polttopullon heiton lapsiperheen asuttamaan huoneistoon pakolaisasuntolassa, mutta väittävät sen johtuneen vain nauttimastaan alkoholista. Syyttäjäviranomainen on kyennyt kuitenkin jäljittämään tekoon myös äärioikeistolaiset motiivit.

Huolestuttavinta on ollut kuitenkin muukalaisiin kohdistuvan hillittömän väkivaltaisuuden leviäminen myös poroporvarillisten kansalaisten keskuuteen. Sitä ovat rohkaisseet paitsi verkossa villiintyneet vihapuheet, myös suuri todennäköisyys välttää edesvastuuseen joutuminen. Siksi oikeusministeri Heiko Maas onkin hoputtanut syyttäjäviranomaisia näiden väkivaltaisuuksien selvittämisessä.

Viranomaisilla on myös riittävästi tekemistä henkilökohtaisista vihapuheista tehtyjen rikosilmoitusten tutkinnassa. Huomiota herättänyt ennakkotapaus on nyt saatu Hampurin maaoikeudesta, jossa käsiteltiin irakilaistaustaisen saksalaisen televisiojournalistin Dunja Hayalin loukkaamista Facebookissa. Mikäli syytetty jatkaa loukkauksiaan, hänelle rapsahtaa 250 000 euron sakot.

Epäilys ja sananvapaus kuuluvat yhteen

Erilaisia ihmisiä väkivallalla uhkaavat ja heidän ihmisarvoaan polkevat vihapuhujat vetoavat usein sananvapauteen. Meikäläisessä demokratiassa ja oikeusvaltiossa sananvapautta ei kuitenkaan saa käyttää väärin rikolliseen toimintaan ja yllytykseen. Sen ytimenä on oikeus erilaisiin mielipiteisiin, mutta myös velvollisuus kunnioittaa muidenkin, yksilöiden tai poliittisten ryhmien, oikeutta niihin.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Ääriainekset haukkuvat perinteistä mediaa valehtelulehdistöksi (Lügenpresse), koska se julkaisee tunnetusti myös erilaisia mielipiteitä ja tarkastelee niitä kriittisesti. Tämä ei kuitenkaan kerro median laajemmasta luottamuspulasta eikä edes sen kummemmasta heilahtelusta, toteaa müncheniläinen viestintäprofessori Carsten Reinemann. Epäileviä Tuomaksia on ollut aina joukossa eri syistä.

Epäilys ja sananvapaus sitä paitsi kuuluvat hänen viittaamissaan tutkimuksissa myös yhteen. Ja kääntäen: autoritaarisissa maissa vallanpitäjien kontrolloiman median luottamus taas on suurin. Nyt jopa niin, että Venäjän valtiollinen media näyttää vakuuttavan yhä myös saksanvenäläisiä. Monet heistä uskovat siihen enemmän kuin täkäläiseen vapaaseen mediaan.

Saksanvenäläiset järjestivät taannoin pakolaisvastaisia mielenosoituksia, joissa heitä avustivat täkäläiset äärioikeistolaiset järjestöt ja venäläinen media. Pakolaisen väitettiin raiskanneen 13-vuotiaan saksanvenäläisen tytön. Poliisi osoitti väitteen perättömäksi, mutta kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovkin puuttui peliin ja asettui emävaleen taakse, niin senhän täytyi olla totta.

Oikeistopopulisteilla omat kanavat

Saksan oikeistopopulistisen opposition kannattajilla on mediaongelma. He valittavat jäävänsä mediassa vaille haluamaansa vastakaikua, vaikka heidän edustajilleen on suotu siinä paljon tilaa. Heillä näyttää olevan kaksi strategiaa: esiintyä mediassa maksimaalisesti huomiota herättäen tai häiriköiden, mutta myös rakentaa ihan ikiomia viestintäkanaviaan, niin verkkoon kuin printtiin.

Mistä tuo ensin mainittu populistien ja vihanlietsojien osattomuuden tunne oikein kumpuaa? Reinemann muistelee aikaa, kun Saksassa ei vielä ollut vahvaa oikeistopopulistista puoluetta, mutta oli kuitenkin Bild-Zeitung mässäilemässä kaikilla ennakkoluuloilla ja peloilla. Nyt lehti on vetänyt erilaista linjaa, kun se on toivottanut pakolaiset tervetulleiksi, päätoimittaja jopa ottanut kotiinsa asumaan.

Saksan demokratian pinna kestää varmasti arvojensa populistisen tai äärioikeistolaisen kyseenalaistamisen. Se on kuitenkin suuri haaste, ajattelee Carsten Reinemann: verkon kautta on jouduttu ensimmäistä kertaa kohtaamaan arvojen ja asenteiden todellinen moninaisuus. Nyt yhteiskuntamme täytyy oppia tulemaan tämän moninaisuuden kanssa hyvässä ja pahassa toimeen.

20.2.2016 07:18
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
 

Taloussanomat - Uutiset

08:46 WSJ: Kiinan valuutta palannut vähin äänin vanhaan
08:24 Ilmarinen: Sitkeä taantuma on lopuillaan
08:07 LM: Finanssivalvonta haluaa pääsyn teletunnistetietoihin
07:27 Metsäteollisuus ja Paperiliitto sopuun työajan pidentämisestä
06:04 Digitoday Odottaako Nokia-faneja pettymys? Ei välttämättä, sanoo analyytikko
06:01 10 merkkiä käänteestä – "Vaikutus lähtee leviämään koko Suomeen"
23.5. Tietoturvafirma listasi vaarallisimmat salasanat – yksityisyyttä voi varjella ovelalla muistikikalla
23.5. Yle: Venäjä asetti suomalaisen eläinrehun tuontikieltoon
23.5. Haastattelu Bussibisneksen murros oli alkua – Möttö haluaa nyt mullistaa kaiken liikkumisen: "Tässä tuntee nuortuneensa"
23.5. Digitoday Melkoinen aukko: IPhone-sovellus salli koko pankin putsaamisen
23.5. Kaakaomarkkinoilla muhii raju hintapiikki – suklaapatukat voivat kutistua
23.5. Digitoday VR-laseissa tylytyskisa: Oculus pilasi Vive-pelaajien ilon
23.5. Olkiluoto 3:n rasittama TVO tipahti roskalainaluokkaan
23.5. Öljy halpenee jo neljättä päivää – taustalla Kanadan tuotanto ja Iranin aikeet
23.5. Digitoday Jättivalmistajan puhelimet Suomeen – aloittaa edullisella mallilla
23.5. Moody's hehkuttaa pohjoismaisia yrityksiä – luottoluokitukset muuta Eurooppaa parempia
23.5. Video Googlen tee se itse -puhelimeen voi vaihtaa näytön ja kameran – mutta ei sitä tärkeintä
23.5. Ilta-Sanomat EK:n Alahuhta kilpailukykysopimuksesta: ”Askel oikeaan suuntaan”
23.5. Sveitsi äänestää muhkeasta perustulosta – 30 000 frangia vuodessa ilman ehtoja
23.5. Tanskan rahoitusvalvoja vaatii Nordealta alaskirjauksia
23.5. Digitoday Flash-hyökkäykset pahenevat: Uusi reitti uhrin tietokoneelle
23.5. 60:stä Siwasta ja Valintatalosta neuvottelut – "Kiinnostusta on ollut runsaasti"
23.5. Suositusnoston saanut Metsä Board vahvistuu laskupörssissä
23.5. Digitoday Nyt saatiin nimi Supercellin ostajaehdokkaalle
23.5. Venäjä haluaa takaisin eurobondimarkkinoille
23.5. Citycon käynnistää säästöohjelman – vähentää työpaikkoja Norjassa
23.5. Kreikalle valmistellaan 11 miljardin erää
23.5. Loimaan kassasta "mahdollisuus positiivisiin tulkintoihin"
23.5. Ministeri: Brexit olisi tee-se-itse-taantuma
23.5. Digitoday Ison verkkohyökkäyksen ruumiinavaus: Näin pyörii kyberrosvojen bisnes
Asiakastieto

Yhteistyössä