Kirjaudu ▼
 

Pörssikurssit sahaavat, mutta Kiinan suurin riski on aivan muualla

© Bobby Yip / Reuters
Pörssikurssit sahaavat, mutta Kiinan suurin riski on aivan muualla
Alkuvuoden rajua heilahtelua Kiinan pörsseissä ei pidä nähdä merkkinä talouskriisistä vaan jatkona viime kesän markkinakuohunnalle, arvioi Nordean Kiina-analyytikko Amy Yuan Zhuang. Eikä hidastuva kasvu tarkoita, että edessä olisi raju alamäki.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

– En usko, että Pekingissä on mitään sitä vastaan, että kasvu hidastuu, kunhan se tapahtuu asteittain, Nordean Kiina-analyytikko Amy Zhuang arvioi tiistaina verkkokonferenssissa.

Hänen mukaansa Kiinan tämän vuoden ja lähivuosien suurimmat riskit piilevät muualla, velassa ja kiinteistömarkkinoilla. Jos riskit tulisi laittaa vakavuusjärjestykseen, Zhuang nimeäisi ykköseksi luottoriskin, josta hän on pääasiassa huolissaan 3–5 vuoden aikajänteellä.

Velka ei tuota entiseen tapaan

Velassa Zhuangia huolettaa etenkin Kiinan kova velkaantumisaste ja velkaantumisen nopea kasvu. Nordean arvion mukaan Kiinan velkaantumisaste on liki 240 prosenttia bruttokansantuotteeseen nähden, ja velka kasvaa 15 prosentin vuosivauhtia.

Velkaa kerryttää etenkin yrityssektori, jota dominoivat valtionyritykset. Monet näistä yrityksistä toimivat teollisuudessa, joka piti Kiinan kasvusta huolta edelliset parikymmentä vuotta – ja jotka ottivat näin tehdessään paljon velkaa.

Nyt monista on tullut zombifirmoja, Zhuang kuvaa. Ne eivät siis enää tee bisnestä eivätkä varsinkaan tuottoja vaan ottavat uusia lainoja selvitäkseen vanhoista.

– Se on äärimmäisen vaarallista taloudelle, Zhuang sanoo.

Tilanteessa on huolestuttavaa myös se, ettei velka enää potki talouteen vauhtia entiseen tapaan. Kun kymmenen vuotta sitten yhden juanin velka lisäsi bruttokansantuotteeseen 1,5 juania, nykyään vaikutus on vain 50 senttiä.

Kiinteistökupla huolettaa, mutta tuskin puhkeaa

Toinen Zhuangia Kiinan taloudessa huolestuttava asia on kiinteistökupla. Kupla on maailman pahimpia, jos katsoo asuntojen hintatason ja ihmisten tulojen suhdetta.

– Keskimääräiseltä kotitaloudelta kuluu 18 vuoden käytettävissä olevat tulot asunnon ostamiseen, Zhuang sanoo. Hänen mukaansa sama lukema ei ylitä viittä Pohjoismaissa.

Riskejä lisää, että asuntomarkkinalla on taipumusta yli- tai alireagoida esimerkiksi sääntelyn muutoksiin. Tätä ajaa paljon spekulatiivinen kauppa. Yhtä kaikki, heilahdukset lisäävät markkinan epävakautta.

Tästä huolimatta Zhuang ei usko, että kiinteistökuplan puhkeaminen on todennäköistä lähivuosina.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Syitä tähän on kolme. Ensimmäinen niistä on yhä kesken oleva kaupungistuminen, joka tuo joukoittain ihmisiä Kiinan itärannikon kaupunkeihin. Lisäksi ihmiset muuttavat aiempaa parempiin asuntoihin. Arviot vaihtelevat, mutta vielä muutamia vuosia sitten jopa 200 miljoonan ihmisen uskottiin elävän asunnoissa, joissa ei ollut vessaa tai keittiötä. Kun tulotaso paranee, he muuttavat parempaan.

Kolmanneksi kiinteistökantaa kohennetaan Kiinassa paljolti purkamalla ja rakentamalla uutta, ei korjaamalla. Lisäksi monet edellisen parinkymmenen vuoden aikana rakennetuista taloista eivät ole tarkoitettujakaan kestämään 20–30 vuotta pidempään.

– Uskon, että huolet Kiinan kiinteistömarkkinan ylitarjonnasta ovat liioiteltuja, Zhuang sanoo.

Elvytys, kulutus ja palvelut tukevat taloutta

Heilahtelu Kiinan markkinoilla jatkuu tänä vuonna, Zhuang arvioi. Tähän mennessä nähdyn epävakauden suurimpina syinä hän pitää psykologisia tekijöitä ja hintojen korjaamista alaspäin eikä edessä väijyvää talouden äkkiromahdusta.

Markkinat ovat menettäneet luottamustaan Pekingin voimaan vaikuttaa tilanteeseen, ja tämä lisää liikettä entisestään.

– Tänä vuonna tilannetta eivät siis dominoi makroriskit vaan epävakaus rahoitusmarkkinoilla, Zhuang sanoo. Osakkeiden hinnat voivat laskea entisestään.

Kasvu on vastatuulessa tänäkin vuonna, mutta hallinnon elvytystoimet ja palveluiden sekä kulutuksen veto tekevät raskaasta laskusta epätodennäköisen, Zhuang arvioi.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Ihmiset Amy Yuan Zhuang
Tagit Kiina

Kommentit (12)

Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Puolitotuuksia joista ei voida yksin kiinaa syyttää.
Teatteri jatkuu pienin askelin salassa pitäen mitä on oikeasti tekeillä.
Anonyymi: valheenpaljastuskone 20.1.2016 11:14

Anonyymi
Korttitalo luhistuu rom rom :-)))

Seuraavaksi rahan valtiaat ostavat halvalla yrityksiä, hintaan 1/100 osa sen rakentamisen hinnasta. Hyperinflaation avulla tuulipuvut vapautetaan säästöistä ja veloista. Lopputulos: tuulipuvut ovat sitten ikuisessa veloissa ja tekevät pitkät päivät 1 kg leipäannoksen palkalla.
Anonyymi: Putin_IQ150 20.1.2016 11:21

Anonyymi
No mutta eihän Kiinassa tarvi ostaa asuntoa!
Kokonaan eri asia on se että kiinalainen nyt vaan haluaa ostaa. Monelle se on karvas pettymys kun havaitsee että omistusasunnossa onkin kuluja. Hyvä esimerkki kun omistusasunnossa saattaa yhtiövastikkeen tapainen (eteläkiinassa jossa ei lämmitetä taloja) olla esimerkiksi 300 juania kuussa. Ja sitten valtion (tai aluehallinnon) vuokra asunnossa koko kuukausivuokra on 100 juania ja asumisoikeus elinikäinen plus oikeuden siirto oikeus lapsille.

Pahin ehkä virhe oli kuplamarkkinoilla se kun hinnat lähtivät rakettimaiseen nousuun taannoin ja sallittiin asuntokaupat vaikka edes monttua ei oltu alettu kaivaa. Siitä vaan rahat ostajilta koska rakentajalla ei ollut omaa rahaa.

Sitä mukaa kun kauppoja syntyi rakennus eteni.
No, osa pääsi valmiiksikin tietenkin. Entäs sitten. No siinä vaiheessa sitten hinta olikin hiukan toinen. Hinta saattoi tuplaantua tai kolminkertaistuakin ns yhdessä yössä. No, kun kiinalainen on rahan perään hoksasi joku että tässäpä bisnes. Ja kun amerikkalainen oli opettanut säästäväistä kansaa unohtamaan sen että ostetaan vain sillä mikä on plakkarissa alkoi ainakin nuorempi citysukupolvi velkaelvistelyn. Se ei näytä hyvälle.

Pankeissa on nyt antolainaukselle valtavia osastoja kun ennen valtavia osastoja oli vain säästäjille ja tallettajille. Kaupat huutaa: osta velaksi.
Joka paikassa tyrkytetään lainaa ja monen eri tapaista velaksi ostamista.

Pitäisikö meidän kertoa miten tämä koe päättyi 90 luvun alussa.
Anonyymi: 80luvunVelkaelvis 20.1.2016 11:42

Anonyymi
Kun tulotaso paranee, he muuttavat parempaan.


Yksi perimmäisistä syistä taitaa myös olla tuo tulotason paraneminen eli kun Kiinassa on pyritty nostamaan jalostus arvoja eli halpa tuotannosta high tekkiin aikamoisella vauhdilla niin paluuta vanhaan ei oikeastaan ole .

Halpa tuotantoa on siirtynyt jo massiivisesti halpoihin naapuri maihin joihin se on innokkaasti otettu vastaan .

Toinen iso ongelma on se mikä on länsimaissakin vitsauksena , mutta enempi alhaisemman tulo kehityksen maissa : Eli missä alkaa liikkua iso raha niin siellä myös alkaa ilmetä korruptiota ym. talousrikollisuutta ja sen estäminen ei ole helppoa tai halpaa .

Kiinallahan ei ole sinällään hätää vaan se arvioitu n. 7% BKT kasvu on verrattuna suomen 0,2 % lukuun aikka mahtava.
Anonyymi: Kaduntallaaja 20.1.2016 11:42

Anonyymi
Tärkeintä Kiinalle on, että pysyy erossa rysyjen sähläyksistä. Poimii sitten hajonneen Venäjän itäosat raaka-aineplantaaseikseen, kunhan rähinä on ohi.
Anonyymi: VenäjäHAJOAA 20.1.2016 11:57

Anonyymi
Emme elä demokratiassa vaan pelossa. Päättäjät pelkäävät totuutta ja siksi he sensuroivat ja estävät kansalaisten mielipiteiden julkaisemista. Kansalaiset pelkäävät sanoa mitä ajattelevat ajatuspoliisin pelossa. DDR on jälleensyntynyt.
Anonyymi: nyxxx 20.1.2016 12:50

Anonyymi
Jep kiinteistökupla ei heti puhkea - se vaan kasvaa kohti taivasta. Tuon varmistaa rakentamistapa jossa kerrostalo puretaan ja uutta 20-30 kerrosta korkeampi tilalle. Haasteena vaan on että ne aiemmin vanhassa kerrostalossa asuneet pitää asuttaa siihen uuteen korkeampaan käytännössä ilmaiseksi. Ja vain uusien asukkaiden asuntohintojen on katettava myös vanhojen asukkaiden uusien asuntojen rakentamiskulut lisättnä rakentamisaikaisilla siirtoasumiskuluilla. Ton kun teet aina kymmennen vuoden välein kasvattamalla alkperäinen 20 kerroksinen kerrostalo satakerroksiseksi niin alakerran väki maksaa kämpästään maltaita ja ensimmäiset asukit pääsevät kohti taivaspaikkaansa.
Anonyymi: Einari 20.1.2016 12:50

Anonyymi
Joka vuosi tuo taas jonkin uuden valtavan ongelman Suomelle - kaikki ovat sellaisia jotka eivät johdu Suomesta ja joka ei koskisi Suomea ellei olisi tätä EU-kiristystä.

Tämän vuoden uusi juttu on pakolaisongelma, joka maksaa jo nyt miljardeja joka vuosi. Jos Suomi noudattaisia kansainvälisiä sopimuksia (ja muut maat myös) mitään ongelmaa ei olisi. Ruotsi ja Venäjä senkun vaan dumppaamat tänne hölmölandiaan kaikki riipakivensä. Rajavartiosta voisi ihan hyvin säästää Suomelle miljardeja mutta kun tuo Orpo käskee päästämään läpi kaikki kurkunle... anteeksi kiroitusvirhe turvapaikanhakijat.
Anonyymi: eutuhoaasuomen 20.1.2016 13:16

Anonyymi
Ei kurssit sahaa, eikä etsi suuntaa, kuten lasku-uutisia aina pyritään kuvailemaan. Pörssit rommaa
Anonyymi: Kitupii 20.1.2016 14:11

Anonyymi
Kiinassa keskimääräisen kotitalouden 18 vuoden käytettävissä olevat tulot menevät asunnon ostoon ja pohjoismaissa 5 vuoden? Ai niin kuin kenen tuloilla täällä maksetaan asunto viidessä vuodessa ?
Anonyymi: Propagandhi 20.1.2016 16:26
Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

30.6. Maraboun ja Tobleronen omistaja teki ostotarjouksen Hersheystä – pakit tuli
30.6. Google osti 12 vuoden tuotannon norjalaisesta voimalasta, jota ei ole vielä olemassa
30.6. Ikean perustajalla on ollut tuplasti vaikea viikko – miljardien lasku
30.6. Lieksaan rakennetaan kaksi biojalostamoa – rahaa kerätään nyt joukkorahoituksella
30.6. Ilta-Sanomat Laskelma: Näin paljon voit säästää rahaa ilmalämpöpumpulla
30.6. Asuntolainojen kysyntä kuumenee – nostettiin eniten neljään vuoteen
30.6. Huomenna se tulee – kansa ei kiirehtinyt lainakaton vuoksi
30.6. Digitoday Tietosuojaviranomaiselle kirvelevä tappio: Facebookin seuranta saa jatkua
30.6. Wärtsilä ostaa suomalaisen Eniramin
30.6. Globalisaation häviäjät kannattivat Brexitiä – "Tilanteesta pitää oppia"
30.6. Digitoday Kas kummaa: Onko tässä Huawein B-suunnitelma?
30.6. Näin Elisa onnistui saamaan Anvian itselleen – "Törkeä ja epäisänmaallinen temppu"
30.6. Osa Helsingin pörssin osakkeista jo toipunut Brexit-paniikista
30.6. Digitoday Suomi johtamaan EU:n puolustusviraston kyberhanketta
30.6. Brexit-ennuste: EKP lisää velkakirjaostoja 100 miljardiin kuukaudessa
30.6. Digitoday Uusi nettipankkiryöstö aiheutti miljoonatappiot: "Tusinoittain pankkeja murrettu"
30.6. Danske Bank arvioi: Suomen talouskasvu hiipuu selvästi, jos Britannian EU-ero etenee
30.6. Brexit voi kolauttaa ulkomaalaisten osaamiseen nojaavaa Lontoota
30.6. Nordea perustaa digiyksikön – vetäjäksi brittipankki RBS:n digijohtaja
30.6. Digitoday Jalokivikauppa rytisi 25 000 turvakameran hyökkäyksessä – myös Suomesta iskettiin
30.6. Digitoday Käytätkö Facebookia Chromella? Varo kavereidesi tekemiä merkintöjä
30.6. Kauppakamarin johtaja uhmaa ekonomistien Brexit-arvioita: ”En usko yhteen totuuteen”
30.6. Ilmalämpöpumpun tuoma säästö puhuttaa: ”Voidaan päätyä vain yhteen lopputulokseen”
30.6. Vakuutusyhtiöt myyvät evakuointiturvaa – milloin saa korvauksia?
30.6. Vienti laski huhtikuussa 11 % – öljyjalosteet valopilkku
30.6. Digitoday Mistä nyt tuulee: Microsoft jakaa Xboxeja Surfacen ostajille
30.6. Brexitin vaikutus hälvenee – pörssien odotetaan nousevan jo kolmatta päivää
30.6. Öljy kallistuu – tuotanto supistuu ja kysyntä kasvaa
30.6. HS: Varakkaat voivat kiertää asuntolainakaton vakuuksilla
30.6. Digitoday Windows 10:n jättipäivityksen ajankohta selvisi – tätä on luvassa
Asiakastieto

Yhteistyössä