Kirjaudu ▼
 

Kasvaako Saksan talous edelleen – pakolaisten avulla tai painolastista huolimatta?

WOLFRAM KASTL
Kasvaako Saksan talous edelleen – pakolaisten avulla tai painolastista huolimatta?
Näkökulma Saksan taloudella näyttää menevän tänäkin vuonna hyvin – myös pakolaisten ansiosta. Heidät nähdään ennusteissa maan talouskasvun kannustimina, eivätkä rasituksena.
16.1.2016 05:14
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Pakolaistulvaa pidetään suurena haasteena, mutta myös ajoitukseltaan hyvänä.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

– Sadattuhannet pakolaiset voisivat nyt pitää huolen siitä, että Saksan toinen talousihme jatkuisi, toteaa Henrik Müller Manager-magazinissa.

Tekopyhää tai vängällä väännettyä optimismia? Asiantuntijat tietysti toivovat, että Saksassa kyettäisiin käyttämään hyväksi nyt tarjoutuneet mahdollisuudet, mutta argumentoivat faktoilla. Turvapaikan saaneet pitäisi saada mahdollisimman nopeasti kvalifioitumaan ja siirtymään työmarkkinoille, ja muutenkin integroitumaan, löytämään paikkansa täkäläisen oikeusvaltion aktiivisina kansalaisina.

Toisaalta kansalaisten ei ole tarvinnut tähän asti panna tikkua ristiin pakolaisten eteen, eikä maksaa heistä aiheutuvia kuluja omasta pussistaan. Julkisen vallan pakolaisavun kuluja taas voi pitää myös investointeina, joiden tuotto riippuu integraation onnistumisesta. Sitä tosin taas uhkaa ja vaikeuttaa muukalaisvastaisten terrori ja vihanlietsonta pakolaisia ja heidän auttajiaan kohtaan.

Saksalla on jo takana menestyksellinen talousvuosi 2015. Pakolaiset voivat tänäkin vuonna osaltaan vaikuttaa kasvun jatkumiseen, toteaa hampurilainen taloustieteilijä Thomas Straubhaar Die Welt -lehdessä. He voivat edistää erityisesti sisämarkkinoiden kasvua, joka on jo sinänsä hyvä asia, mutta tuplasti tärkeää heikkenevän viennin vastapainoksi.

Sisämarkkinoiden kasvua on tukenut myös se, että tavallisilla saksalaisilla on mennyt ehkä paremmin kuin koskaan. Sosiaalivakuutettujen työntekijöiden määrä on noussut ennätykselliseksi, melkein 31 miljoonaan, ja työttömien määrä on laskenut 2,8 miljoonaan, ja supistunut supistunut 10 vuodessa 11,7 prosentista 6,4 prosenttiin. Reaalitulojen kasvun myötä myös kansanalaisten ostovoima on kasvanut.

Nykyinen taloudellinen tilanne on ollut mitä otollisin ottaa vastaan pakolaisia. Maahanmuuttajia tarvittaisiin muutenkin, korostaa Henrik Müller. Ja ilman pakolaisia olisi joka tapauksessa jouduttu miettimään, miten saada houkutelluksi enemmän maahanmuuttajia. Ilman heitä puuttuisi maasta 20 vuoden kuluttua 10 miljoonaa työntekijää, mikäli haluttaisiin pitää talous edes nykyisellä tasolla.

Kun vienti on heikentymässä ja protektionismi nostamassa päätään, iloitsee Thomas Straubhaar kotimarkkinoita elvyttävästä miljoonasta uudesta kuluttajasta. Pakolaiset eivät saa kuitenkaan jäädä suhdanneohjelman luontoisesti valtiollisesti tuetuiksi kuluttajiksi, vaan heidät on saatava tuottajiksi. Silloin pakolaisapu voi toimia pitkän tähtäimen hyvin kannattavana sijoituksena.

Miten hyvin ja nopeasti pakolaisten integroiminen työmarkkinoille ja yhteiskuntaan voi pitkällä tähtäimellä onnistua, on Müllerin ja Straubhaarin mukaan myös haaste, johon vastaamisessa ei itsestäänselvästi kyetä vastaamaan menestyksellisesti. He kuitenkin korostavat sitä, että se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia, joihin ilman muuta on syytä ja kannattaakin satsata.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Jäitä hattuun heittää Süddeutsche Zeitungin taloustoimittaja Nikolaus Piper. Hän on epäileväisempi pakolaistulvan keskipitkän ajan taloudellisesta autuaaksitekevyydestä. Valtiolla riittää tällä hetkellä vuosibudjettinsa säästöylijäämän reservejä pakolaispuun, mutta niiden käyttö siihen myös hidastaa vanhojen velkojen vähentämistä – ja voi vaikuttaa kuin uudelleen velkaantuminen.

Tähän asti turvapaikan hakijat ovat jo osaltaan vaikuttaneet siihen, että maan bkt on kohonnut. Se ei ole kuitenkaan perustunut vielä siihen, että he olisivat suurin joukoin löytäneet työpaikkoja ja kyenneet rahoittamaan itse kulutustaan. Heistä valtaosan kulutuksen rahoittaa vielä valtio – ja siis reserveistään eikä velaksi, eikä leikkaamalla kuluja muista palveluistaan tai nostamalla veroja.

Pakolaisavun rahoitus synnyttää siis tällä hetkellä työllisyyttä ja kasvua. Piper kuitenkin pelkää, että pian, jo muutaman vuoden kuluttua valtion reservit on syöty. Nykyinen mukava tapa rahoittaa pakolaisapua tulee hänen mukaansa vielä törmäämään rajoihinsa, eikä pidä ollenkaan huonona ajatuksena varustautua sitten vaikeampiin aikoihin.

Pakolaisten vastaanotto ja turvapaikan saaneiden integroiminen on valtava työsarka. Sitä on verrattu velalla toteutettuun Saksojen yhdistämiseen 25 vuotta sitten, myös Piperin analyysissä. Se käynnisti ensin buumin, mutta talouskurin palautuksen jälkeen johti taantumaan. Piper pitää tuolloisia toimia oikeina historiallisessa ulottuvuudessa. Miksei sitten pakolaistulvan tapauksessa?

Pakolaisten tapauksessa voi todella perustellusti epäillä heidän nopeaa työllistymistään. Yritykset odottavat heistä työvoimaa, mutta työllistymiseen vaaditaan paljon koulutusta ja todella pitkää pinnaa. Monet turvapaikanhakijat hakeutuvat kiireellä hanttihommiin voidakseen tukea perhettään. Pidemmälle heitä taas auttaa heti maan mainio oppisopimusjärjestelmä. Mutta haaste on valtava!

Talousasiantuntijat suhtautuvat enimmäkseen optimistisesti Saksan tämänvuotiseen talouskehitykseen. He kantavat enimmäkseen huolta – pakolaistulvan sijaan – maailmanmarkkinoiden kehityksestä, koska Saksa on niistä riippuvainen vientimaa. Kiinan talouden tökkiminen on jo pelästyttänyt pahasti, mutta viennin kasvu taas pitkästä aikaa EU-maihin on ilahduttanut heitä.

16.1.2016 05:14
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
 

Taloussanomat - Uutiset

21:51 Digitoday "Vaarallinen": Googlen uusi sovellus Snowdenin hampaissa – kehittäjä vain pahensi asiaa
21:38 Kreikka velkojille: Vaatimukset ovat meille liikaa
21:00 Suomi jämähti kilpailukykyvertailussa – uutta pontta sopimuksesta?
20:32 Air Francen lentäjälakko uhkaa EM-kisalentoja
20:15 Takaako nollasopimus Suomen kilpailukyvyn? Ekonomistit eri mieltä
19:48 Digitoday Nokia pistää 4G:n minikopterin sisään
18:49 NSIG:n Okmetic-tarjous jatkuu – kauppa voi vaatia TEM:n siunauksen
18:34 Palkkaa maksettiin bensana – mätkyt menossa työntekijöiden pulitettavaksi
17:58 Rosatomin viesti Suomelle: Voimala kestää pidempään kuin yksikään poliittinen jakso
16:48 Ovakon säästöohjelma laajenee
16:29 Digitoday Tässäkö Applen seuraava ostos: HBO tai Netflix?
15:54 Vältä näitä kännykkävirheitä – uutta tietoa terveysvaikutuksista
14:59 Bitcoin-louhimo konkurssiin Ruotsissa
14:30 Helsingin pörssi etenee vailla selvää suuntaa – SSAB vauhdissa
14:15 "Tästä halutaan huvipuisto" – Espanjassa yritetään hillitä turismia
13:40 Puolustusvälineyhtiö Patrian toimitusjohtaja vaihtuu
13:31 Ex-työntekijä vinkkasi: Kamux maksanut palkkoja bensana
12:45 Tulva pysäytti Audien rakentamisen
12:18 Digitoday Windows 10:n tietoturvaan merkittävä parannus – aktivoitava itse
11:48 Digitoday "Kestämätön tilanne": Anvia taipui kompromissiin Elisan edessä
11:30 Aktia nosti talousennustetta – työmarkkinoilla "dramaattinen jakautuminen"
11:25 Rautia-rautakaupat katoavat Suomen kauppakartalta
11:11 Kiky-sopu myös viestintään ja mekaaniseen metsäteollisuuteen
10:27 Digitoday Google tuomassa hurjan myyntivaltin omille Android-puhelimilleen?
10:25 Kamux peruu listautumisen – veroja maksamatta
10:08 Elisa ostaa Anvian tietoliikenne- ja viihdepalvelut
10:05 Evli suuntaa pk-sektorille ja aloittaa yt-neuvottelut
09:15 Metsäpalojen laantuminen painaa öljyn hintaa
08:53 Aukioloaikojen vapauttaminen iski pienten kauppojen myyntiin
08:26 Fedin Yellen: Koronnostoon syytä varautua
Asiakastieto

Yhteistyössä