Asekauppasopimuksesta neuvotellaan: Valmista "joko nyt tai ei koskaan"

Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa on neuvoteltu koko heinäkuu kansainvälisestä asekauppasopimuksesta (ATT), mutta neuvottelutulos on loppumetreillä epäselvä.

Kokous päättyy perjantaina, jolloin sopimus on tarkoitus hyväksyä. Vielä on epävarmaa, tuleeko sopimuksesta tiukka ja jämäkkä vai heikko.

– Heikko asekauppasopimus voi romuttaa niitä periaatteita, jotka ovat tällä hetkellä voimassa, Rauhanliiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr.) sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.

Videotervehdyksen New Yorkista lähettänyt Sadankomitean pääsihteeri Eekku Aromaa toivoo, että jäsenmailla olisi pokkaa sanoa ei sopimukselle, joka käytännössä legitimoisi nykytilanteen.

– Laiha ja kelvoton sopimus ei ole kuin sääntelemätöntä asekauppaa toivovien etu.

Kansallinen turvallisuus
ihmisoikeusrikkomusten edelle?

Keskeiset kiistakysymykset liittyvät tulkintaan valtioiden itsemääräämisoikeudesta ja ihmisoikeusrikkomuksista. Sopimusprosessissa mukana ollut Yhdysvallat vastustaa, että sopimukseen kirjattaisiin selkeä viittaus ihmisoikeusrikkomuksiin.

Yhdysvallat eivät sinänsä vastusta kirjausta, mutta pitää kansallista turvallisuutta ensisijaisena kysymyksenä verrattuna ihmisoikeusrikkomuksiin, Rauhanliiton Cronberg sanoo asekauppasopimusneuvottelujen tilannetta käsittelevässä tilaisuudessa. Lisäksi Yhdysvallat on vastustanut ammusten sisällyttämistä sopimukseen.

Cronberg kuitenkin uskoo, että vastustuksesta huolimatta Yhdysvallat lähtevät mukaan sopimukseen. Hänen mukaansa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman hallinto on tukenut sopimusta.

Yhdysvallat on maailman suurin aseviejä ennen Venäjää. Maiden yhteenlaskettu osuus maailman asekaupasta on yli puolet.

Venäjä
vastustaa

Venäjän osallistuminen sopimukseen ei ole selviö. Myös Venäjä vastustaa ammusten sisällyttämistä sopimukseen. Tämän lisäksi Venäjä näkee ongelmana aseviennin kieltämisen maihin, joissa tehdään ihmisoikeusrikkomuksia. Venäjä on vienyt aseita esimerkiksi sisällissodan kourissa olevaan Syyriaan.

– Viime päivien hankalimpia puheenvuoroja ovat näyttäneen pitäneen Venäjä ja Syyria, Aromaa sanoo YK:n päämajan suuresta salista.

Tarja Cronberg kertoo, että yleinen arvio on, että Venäjä ei voisi viedä aseita Syyriaan, jos asekauppasopimus olisi voimassa. Useat arabimaat vastustavat sopimusta puolestaan kansalliseen suvereniteettiin vedoten. Arabimaiden näkökulmasta itsenäisellä maalla pitää olla oikeus tuoda ja viedä aseita ilman kansainvälistä sääntelyä, Cronberg sanoo.

”Joko nyt tai
ei koskaan”

Asekauppasopimuksella pyritään saavuttamaan kolme keskeistä tavoitetta. Sen avulla tiedettäisiin, mistä aseet tulevat ja minne ne menevät, kun asekaupan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä parannettaisiin. Asekauppasopimus kieltäisi viemästä aseita sellaisiin maihin, josta ne päätyisivät ihmisoikeusrikkojien käsiin. Lisäksi asevientilupia myöntävät maat tekisivät aina riskianalyysin yksittäisten lupien kohdalla.

Sopimuksen vastustajat pyrkivät heikentämään tavoitteita. Sadankomitean Aromaa arvelee, että esimerkiksi Syyria olisi valmis hyväksymään minkäänlaista asekauppasopimusta. Monien muiden maiden osallistuminen löysään, saati sitten tiukkaan sopimukseen on epävarmaa. Esimerkiksi Kuuba ja Kiina ovat vastustaneet sopimusta.

– Ehdottomasti paras tilanne on saada tiukka ja sitova sopimus tämän viikon perjantaina. Toiseksi paras vaihtoehto on se, että tiukka sopimus hyväksytään myöhemmin, esimerkiksi YK:n yleiskokouksessa, Aromaa sanoo.

Yksi sopimuksen keskeisiä tavoitteita on säädellä pienaseiden kauppaa. Tarja Cronbergin mukaan ilman pienaseiden sääntelyä sopimusta ei tule hyväksyä lainkaan.

Toiveissa on tiukka sopimus, mutta onko sitä mahdollista saada aikaiseksi?

– Joko nyt tai ei koskaan, Cronberg kertoo sopimuksen puolustajien mielialasta.

Sopimusta ovat puolustaneet muun muassa Kenia, Argentiina, Japani ja Suomi sekä monet muut Euroopan maat.