EU:n huippukokous lähestyy sekavissa tunnelmissa
Euromaiden yhteistä säveltä varjostaa kysymys yhteisvastuusta. Etelän maat pyrkivät saamaan tiukkaa talouslinjaa ajavan Saksan yhteisvastuullisemman talouspolitiikan kannalle.
Suomi ja Hollanti eivät Saksan tavoin kannata yhteisvastuun lisäämistä. Yhteisvastuun keskeisin väline olisi Ranskan kannattamat eurobondit, eli euroalueen yhteiset joukkovelkakirjat.
Angela Merkel ei antanut Roomassa periksi Francois Hollanden ehdotuksille yhteisvastuun lisäämisestä. Johtajien on määrä tavata vielä keskiviikkona Pariisissa ennen torstaina alkavaa huippukokousta.
Roomassa päästiin kuitenkin sopuun niin sanottujen projektibondien laajemmasta käyttöönotosta. Niiden kautta on tarkoitus hankkia yhdessä rahoitusta suuriin julkisiin talouskasvua tukeviin investointeihin.
Laajemman yhteisvastuun puolesta ovat puhuneet myös EU-komissio ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.
Kreikka toivoo kahta vuotta lisäaikaa budjettinsa pienentämistavoitteiden saavuttamiseen.
Neuvotteluista odotetaan vaikeita, sillä Saksa on painottanut tiukasti, ettei Kreikalle myönnetä enää lisähelpotuksia. Torstain kokous joudutaan lisäksi käymään ilman Kreikan keskeisiä ministereitä.
Pääministeri Antonio Samaras ja valtiovarainministeri Vassilis Rapanos joutuivat viime viikolla sairaalaan eivätkä voi osallistua torstain huippukokoukseen.
Kriisimaista Espanjan odotetaan tänään esittävän oman rahoitustarpeensa. Avuntarve on viimeisten arvioiden mukaan noin 60 miljardia.













