Huhu: Ateenassa painetaan jo drakmoja
Eeva Eronen
Taloussanomien toimittaja kävi Ateenassa setelipainon portilla. Pidemmälle ei päästetty. Kyltin toinen teksti ohjaa it-keskukseen, kolmas logistiikkakeskukseen ja neljäs arkistoon.
Aitojen takana pyörii Ateenan rahapaja. Jos Kreikka todella hylkäisi eurot ja palaisi drakmaan, setelit painettaisiin todennäköisesti täällä. Kaupungilla kuulemma liikkuu huhuja, että koneet sylkevät jo muutakin kuin euroja.
Kreikan keskuspankki ei innostunut Taloussanomien pyynnöstä päästä käymään setelipainolla. Vastaus ennakkotiedusteluun oli selvä: Haastatteluja ei juuri anneta, ei etenkään vaalien alla. Kuvausluvan saaminen 1940-luvulla toimintansa aloittaneeseen rahapajaan on vielä tiukemmassa.
Ensimmäisen drakmansa koneet sylkäisivät ulos sisällissodan aikana vuonna 1947. Ensimmäiset kolikot taas taottiin 1971, sotilasjuntan vuosina.
Historia sikseen. Kameran kanssa porteilla pyörivä saa lähtöpassit nopeasti. Kysytäänpä siis paikallisilta, mitä he ajattelevat drakmanprinttausjutuista.
Kaikkien luulisi tietävän paikan, sillä alueesta puhutaan yleisesti Nomismatokopeiona, rahapajana.
Naapurissa bussiasemalla herrasmiehen oloisella George Bramosilla on asiasta varma mielipide: Ei siellä mitään drakmoja paineta. Kreikka on EU- ja euromaa, ja eurot ovat sen perusta. Piste.
Paluu drakmaan olisi sitä paitsi täysi katastrofi, Bramos sanoo. Mielipidetiedustelujen mukaan noin 70 prosenttia kreikkalaisista tahtoo pitää kiinni eurosta hänen tapaansa.
– Ne, jotka levittävät näitä huhuja haluavat vain pelotella ihmisiä, Bramos sanoo bussiin kiirehtien.
Seuraava haastateltava toistaa tämän. Ja kolmas. Että drakmanprinttausjuttuja kyllä liikkuu, mutta ne ovat pötyä. Ja että joku levittää niitä pelotellakseen ihmisiä. Neljäs täydentää, että pelotellakseen ihmisiä äänestämään oikein sunnuntain vaaleissa – käytännössä siis euromyönteisiä puolueita.
Uskooko huhuja joku?
– Ainakin vanhat ihmiset, sanoo tarjoilijana työskentelevä Chris Kondis. Kun sukkuloi työkseen illastavien pöytäseurueiden parissa, kuulee jatkuvasti spekulaatioita eurosta ja drakmasta, hän selittää.
– Vanhat ihmiset pelkäävät, että he menettävät eläkkeensä, jos drakma palaa, Kondis sanoo. Hän itse ei osaa arvioida, miten Kreikan käy.
Rantavarusteissa linja-autoa odottelevat nuoret Helen Stasinou ja Christina Moutzouri eivät ymmärrä setelipainoa koskevaa kysymystä. Mitä tarkoitat aidan takana olevalla rahapajalla, he ihmettelevät.
Selitetään.
– Ahaa! Aluetta kutsutaan Nomismatokopeioksi, mutta en aiemmin tiennyt, että täällä todella on rahapaja, juuri insinööri valmistunut Moutzouri sanoo.
Sitten tulee mielipide: Drakman paluu olisi hyvä juttu, ei pelottaisi yhtään.
– Uskon, että se palauttaisi meille kunnon olot.
∇ Mainos ∇
