"Edessä integraatio tai kaaos euroalueella"
Sampo Pankin mukaan talouskehitystä ennakoivat indikaattorit kertovat euroalueen painuneen jo taantumaan. Kasvun merkkejä ei tässä vaiheessa ole havaittavissa.
Talousnäkymät viittaavat siihen, että kriisi saattaa edetä hallitsemattomasti elleivät Euroopan maat pyri yhä laajemmilla yhteisillä toimilla palauttamaan markkinoiden ja kotitalouksien luottamusta.
Maailmantalouden kasvun odotetaan jatkuvan aiempaa hitaampana. Yhdysvalloissa on merkkejä maltillisesta kasvusta, mutta Kiinan kasvuvauhti näyttää tasaantuvan. Kehittyvien talouksien painoarvo on kasvamassa niin maailmantaloudessa kuin kansainvälisissä organisaatioissa.
Tilanne
akuutti
Sampo Pankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan velkakriisi aiheuttaa tällä hetkellä vakavan uhan kehittyneille talouksille.
Kreikka ei ole enää ongelmien keskipisteessä. Kreikan eroaminen eurosta olisi Sampo Pankin arvion mukaan hallittavissa. Espanjan ja Italian kyvyttömyys hallita kriisiään voisi sen sijaan johtaa valuuttaunionin laajaan purkautumiseen.
Espanjan ja Italian pankit ovat olleet jo hyvän aikaa täysin Euroopan keskuspankin tarjoaman likviditeetin varassa.
– Eurokriisi varjostaa talouden kehittymistä vielä pitkään. Vaikeuksissa olevat pankit ovat täysin Euroopan keskuspankin rahoituksen varassa, Kuoppamäki toteaa.
Kriisipankkien ongelmat tekevät rahansaannin vaikeammaksi myös euroalueen yrityksille ja kotitalouksille. Investointien pysyessä matalalla tasolla talouden saattaminen takaisin kasvu-uralle on vaikeaa.
Lääkkeitä
kriisiin
Kuoppamäki tarjoaa kriisin taltuttamiseksi kolmea keskeistä lääkettä.
– Kriisin selvittämisen kannalta on keskeistä, että rahamarkkinat vakautetaan, rakenneuudistuksia viedään määrätietoisesti eteenpäin ja uusia kasvua tuottavia toimia viedään eteenpäin, Kuoppamäki jatkaa.
Rahamarkkinoiden vakauttamiseksi velkauria pitäisi saattaa kestävämmiksi. Esimerkiksi Kreikka ei ole uskottavalla velanhoitouralle. Velkojen sovittelua on jatkettava. Kuoppamäki väläyttää myös avuksi pankkiunionia.
– Pankkiunioni edistäisi rahoitusmarkkinoiden vakautta turvaamalla talletuksia koko Euroopan laajuisesti, hän toteaa
Kasvun kannalta positiivinen uutinen on Saksan palkkojen ja sitä kautta kulutuksen kääntyminen nousuun, jonka uskotaan vaikuttavan koko euroalueen kannalta myönteisesti.
Uutena lääkkeenä kriisiin Kuoppamäki tarjoaa niin sanottuja projektibondeja, joilla pyritään luomaan uutta kasvua ja vakauttamaan talouden epävarmuutta.
Projektibondeja
luvassa
Saksan ja Suomen vastustamien euroalueen yhteisten joukkovelkakirjojen eli eurobondien sijasta euroalueella voitaisiin ottaa käyttöön projektibondit eli hankejoukkovelkakirjat, joilla kerättäisiin yhteistakauksella varoja tiettyihin investointihankkeisiin. Hankkeilla pyrittäisiin siivittämään euroaluetta uuteen kasvuun.
Ensimmäisistä projektibondeita päätettiin jo toukokuun lopulla, kun EU-maat sopivat takaavansa infrastruktuurilainoja 230 miljoonalla eurolla.
Pääministeri Jyrki Katainen ilmoitti tuolloin erityisavustajansa Juho Romakkaniemen välityksellä, etteivät projektibondit ole askel kohti eurobondeja.
– Projektibondeja ei voida laajentaa siten, että niistä tulisi askel kohti eurobondeja. Suomi vastustaa yhä yhteisiä eurobondeja, ja tekee niin myös tulevaisuudessa, Romakkaniemi sanoi.
Kriitikot ovat pitäneet projektibondeja ensiaskeleena kohti Euroopan yhteistä budjettia.













