Pelottava laskelma: Asuntokuplasta 250 miljardin lasku
Espanjan pankkisektorin tilanne näyttää huolestuttavalta kiinteistökuplan puhkeamisen ajettua lukuisat asunnonomistajat ja rakennusyhtiöt vaikeuksiin.
Laajamittaisen pankkien pelastusoperaation rahoittaminen markkinarahalla saattaisi olla Espanjalle ylitsepääsemättömän vaikeaa, arvioi Nordea viikkokatsauksessaan.
– Vaikka espanjalaispankit ovatkin jo alaskirjanneet kiinteistösektoriin liittyviä luottoja noin 100 miljardin euron edestä, niin tästä huolimatta markkinoilla arvioidaan espanjalaispankkien luottotappioiden kiinteistösektorilta sekä muista yksityissektorin luotoista voivan nousta jopa 250 miljardiin euroon, Nordea kirjoittaa.
Tämä olisi lähes neljännes Espanjan bruttokansantuotteesta, minkä takia Espanjan hallituksen vaatimusta pankkien 30 miljardin euron lisävarauksista voidaan pitää Nordean mukaan pienenä askeleena oikeaan suuntaan.
Espanjan hallitus kehotti perjantaina pankkeja tekemään 30 miljardilla eurolla lisää luottotappiovarauksia taseisiinsa, jotta luottamus pankkisektoriin kohentuisi.
Ensireaktio markkinoilla oli pessimistinen. Espanjan pitkät lainakorot nousivat jälleen yli kuuden prosentin ja espanjalaispankkien osakkeiden kurssit laskivat. Espanjan korkoero suhteessa Saksaan liikkuu jälleen lähellä viime syksyn huipputasoja.
– Markkinoilla seurataan tiiviisti Espanjan pankkisektorin tilannetta. Huolia aiheuttaa asuntojen hintakuplan puhkeamista seuraava hintojen lasku, joka on ajamassa ahdinkoon niin asuntorakentajia kuin asuntovelallisiakin ja sitä kautta pankkeja, Nordea kirjoittaa katsauksessaan.
Pahimmillaan Espanjan pelätään seuraavan Irlantia, missä asuntomarkkinoiden hintakuplan puhkeaminen johti laajamittaiseen pankkien pelastusoperaatioon, ja pakotti maan hakemaan ulkopuolista tukea.
Vaikka Espanjan velkaantumisaste suhteessa bruttokansantuotteeseen on eurooppalaisen mittapuun mukaan maltillinen eli noin 70 prosenttia, voisi suuren pankkien pelastusoperaation rahoittaminen osoittautua ylitsepääsemättömäksi haasteeksi lyhyellä aikavälillä, ja maa tarvitsisi mahdollisesti ulkopuolista tukea, Nordea arvioi.













