Ratkeaako Euroopan velkakriisin suunta Kreikan vaaleissa?

Kreikka lähestyi 23.4.2010 kirjeellä euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria, talouskomissaari Olli Rehniä ja euroalueen keskuspankin tuolloista pääjohtajaa Jean-Claude Trichet’tä.

Sen jälkeen maan politiikka on ollut yhtä myllerrystä. Apupaketeissa vaaditut säästötoimet johtivat laajoihin mielenosoituksiin, varsinkin Ateenassa.

Näin kävi
vaaleissa 2009

Kreikan parlamentti  eli kirjaimellisesti kreikkalaisten tahto (Βουλή των Ελλήνων) valitaan neljän vuoden välein, tosin vaaleja on pidetty tiuhempaan tahtiin poliittisen ja taloudellisen epävakauden vuoksi. Parlamenttiin valitaan 300 kansanedustajaa.

Kreikan parlamenttivaalit pidettiin viimeksi, nekin ennenaikaisesti, 4.10.2009. 

Panhelleeninen sosialistinen liike eli sosialidemokraattinen PASOK (Πανελλήνιο Σοσιαλιστικό Κίνημα) sai 160 paikkaa. Keskusta-oikeistolainen konservatiivipuolue Uusi Demokratia (Νέα Δημοκρατία) vei 91 paikkaa. Kommunistinen puolue, KKE (Κομμουνιστικό Κόμμα Ελλάδας) sai 21 paikkaa. Äärioikeistolaisella Laikos Orthodoxos Synagermos (Λαϊκός Ορθόδοξος Συναγερμός)  -puolueella on 15 paikkaa. Radikaalivasemmistolaisten puolueiden koalitio SYRIZA (Συνασπισμός Ριζοσπαστικής Αριστεράς) sai 13 paikkaa.

PASOKin johtaja Giorgios Papandreu nousi vaalien jälkeen uudeksi pääministeriksi. Hallitus kaatui kuitenkin talouskriisin vuoksi ja Loukas Papadimos muodosti 11.11.2011 uuden kokoomushallituksen. Hallitus toteutti Kreikan saamaan avun ehtoja ja alkoi valmistella uusia vaaleja. Papadimosin hallitus jätti eroilmoituksen 11. huhtikuuta 2012 . Papadimos ja hallitus jatkavat toimitusministeristönä vaaleihin saakka.

Entä ne
vakuudet?

Suomen eduskuntavaaleissa 17.4. 2011 puhuttiin paljon Kreikalta vaadittavista vakuuksista. Vaaleja seurattiin tavallista kiinnostuneemmin maailmalla. Euron kriisin takia katseet olivat suuntautuneet vaaleihin, joissa muiden euromaiden tukeminen nousi keskeiseksi kysymykseksi.

Euromaiden keskuspankin EKP:n yhdessä euromaiden kansallisten keskuspankkien kanssa harjoittama rahapolitiikka joutui ennennäkemättömään testiin, jonka laineet löivät Suomeen. Suomi ja Kreikka allekirjoittivat 20.2.2012 sopimuksen, jonka olisi tarkoitus suojata Suomen etuja, jos Kreikka ei pysty maksamaan takaisin saamiaan lainoja.

Sopimus piilotettiin ensin julkiselta keskustelulta, mutta Suomen valtiovarainministeriö pyörsi  27.4. osittain aiemman päätöksensä salata Suomen ja Kreikan välisen vakuussopimuksen paperit ja julkaissut osan papereista. 

Suomen vakuustilille saapui ensimmäinen sovittu 311 miljoonan vakuuserä Kreikasta 27.4. Saatu vakuus sijoitetaan viiden parhaimman luottoluokituksen euroalueen valtion velkakirjoihin.

Vaalitulosta hyvin
vaikea ennakoida

Kreikassa puoluekenttä on melkoisessa myllerryksessä. Molempien pääpuolueiden puheenjohtajat ovat vaihtuneet. Uusia puolueita on tarjolla parlamenttiin.

PASOKia johtaa nyt entinen valtiovarainministeri Evangelos Venizelos. Hän haluaa irrottaa maan kansainvälisestä rahoituksesta vuoden 2015 loppuun mennessä. Kreikan Uusi Demokratia -puolueen uusi  puheenjohtaja on Antonis Samaras. Hänen puolueensa haluaa muun muassa rajoittaa laitonta maahanmuuttoa.

Kreikan puoluekartan uusin puolue, Itsenäiset kreikkalaiset (Ανεξάρτητοι Έλληνες)  ilmoitti 23.4.2012, ettei se suostu yhteistyöhön sosialistisen Pasokin eikä keskusta-oikeistolaisen Uusi demokratia -puolueen kanssa vaalien jälkeen. 

Kreikan vaaleissa on pelissä paljon enemmän kuin vain parlamentin paikkajako. Nyt jännitetään sitä, miten nopeasti maa saa uuden hallituksen kokoon vaalien jälkeen, ja millaista politiikkaa velkakriisin keskiössä oleva maa alkaa noudattaa. Sillä voi olla suuri merkitys EU:lle ja eurolle.

Lähteet: Euroopan keskuspankin virallinen lehti,  Kreikan parlamentti (Βουλή των Ελλήνων), Aristoteleen yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitos (Αριστοτέλειο Πανεπιστήμιο Θεσσαλονίκης)