"Kreikka-neuvotteluissa väännetty kättä pienistä asioista"
Reuters
Arki Ateenassa on paikoittain varsin ankeaa. Kengänkiillottaja istuu suljetun kaupan vieressä.
OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen kuvaa Kreikan uutta tukipakettia askeleeksi eteenpäin. Hänen mukaansa se tuo vakautta, mutta ei ole mikään käännekohta. Neuvottelijat ovat hänestä halunneet osoittaa olevansa tiukkoja ja vääntäneet kättä pienistä asioista.
21.2.2012 11:06
41
Euroalueen valtionvarainministerien viime yön maratonkokouksessaan neuvottelema tukipaketti vahvisti OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan syksyn neuvottelujen tuloksen. Ministerit päättivät, että Kreikalle myönnetään noin 130 miljardin euron laina.
– Paketti antaa Kreikalle mahdollisuuden toteuttaa säästötoimiaan sovitulla tavalla. Se tuo rauhallisuutta velkakriisin ympärille joksikin aikaa.
Minään käännekohtana Heiskanen ei neuvottelutulosta pidä. Hän toteaa, että Kreikka on moniongelmainen maa ja kaikki tiet ovat sille vaikeita.
Soppaa hämmentävät myös Kreikan tulossa olevat vaalit.
Taloustiedot
Heiskasen mielestä on edelleen mahdollista, että Kreikka eroaa euroalueesta.
– Sen todennäköisyys ei ole marginaalinen.
Pienistä asioista
väännetty kättä
Neuvotteluista ei ole kerrottu vielä yksityiskohtaisia tietoja. Heiskasen mukaan vaikuttaa siltä, että loppujen lopuksi on väännetty kättä aika pienistä asioista.
Yksityissijoittajien odotetaan ottavan vastuulleen aiempaa suuremmat tappiot. Aiemman 50 prosentin sijaan nyt puhutaan 53,5 prosentista. Heiskanen ei pidä muutaman prosenttiyksikön muutosta suurena.
– En tiedä, miten lopullisesti yksityissijoittajia koskeva päätös on hyväksytty, hän huomauttaa.
Tukiohjelman tavoitteena on saada painettua Kreikan velkataakka noin 120,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Nyt luku on noin 160 prosenttia. Aiemmin puhuttiin 120 prosentin velkasuhdetavoitteesta.
– Vaikuttaa siltä, että osapuolet ovat halunneet osoittaa, että he ovat tiukkana, eivätkä lipsu asioista. Kokonaisuuden kannalta väännöt ovat olleet aika pieniä ja osin teoreettisiin laskelmiin perustuvia.
Kreikan on vaikea päästä
velkasuhdetavoitteeseensa
Julkisuuteen ei ole kerrottu, miten paljon velkasuhteessa otetaan huomioon Kreikan yksityistämistuloja.
– Jollei niitä ole luettu mukaan, Kreikalla on suuremmat mahdollisuudet päästä tavoitteeseensa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Heiskanen ei pidä Kreikan mahdollisuuksia kovin hyvinä, vaan olettaa, että maa ei pääse tavoitteeseensa.
– En näe, että Kreikalla olisi myöskään edellytyksiä päästä hakemaan markkinoilta lainaa pitkän aikaan. Siinä mielessä se, miten tilannetta vastaisuudessa hoidetaan, on muiden rahoittajien ja Kreikan välinen asia.
Neuvotteluissa sovittiin, että Euroopan keskuspankin (EKP) Kreikan velkakirjoista saamia voittoja voidaan kanavoida takaisin kansallisille hallituksille ja osaksi Kreikan tukipakettia. Heiskasen mukaan kysymys on lähinnä siitä, että kun EKP:n myöntämiä lainoja järjestellään uudelleen, niistä syntyvät voitot eivät mene EKP:lle.
Neuvottelijat eivät ole kertoneet, millaisista summista on kyse, mutta Heiskanen uskoo, että ne eivät ole erityisen merkittäviä maakohtaisesti esimerkiksi Suomelle.
Jo ennakoinnit sovusta
nostivat markkinoita
Suomen kuten muunkin euroalueen kannalta sopimus vakauttaa tilannetta. Ratkaisu oli osa kokonaisuutta.
– Vaikka talouden kehitys ei ole hyvää, parempaan suuntaan mennään, Heiskanen sanoo.
Suomella on ollut neuvotteluissa muista hieman poikkeava rooli. Heiskasen mielestä asia on saatu hoidetuksi rakentavasti.
Markkinoilla on jo viime päivinä ennakoitu, että euroalueella syntyy sopu Kreikan tukipaketista ja reaktio on ollut myönteinen. Neuvottelujen jälkeen aamulla euro on vahvistunut sekä Yhdysvaltain dollaria että jeniä vastaan.
17
17
22
Kommentit (41)
Arvelen että kaikki Suomen Eu-tukipäätökset ovat mitättömiä. Jos kyse on EU-asiasta, niin päätökset ovat suoraan mitättömiä EU-perussopimuksen 125 artiklan vastaisena. Eu-perussopimuksessa on kielletty tukien antaminen muille jäsen maille. Eu-perussopimus on suoraan ja välittömästi sovellettavaa oikeutta ja sen vastainen kansallinen laisäädäntö ja sopimukset ovat automaattisesti mitätöntä.
Käsittääkseni Eu-tukihommeli on jotenkin järjestetty EU:n ulkopuolelle perussopimuksen 125 kiertämiseksi. Mutta jos kyse on muusta kuin Eu-asiasta, niin tällöin päätökset olisi pitänyt tehdä presidentti yhdessä eduskunnan kanssa, koska muissa ulkopoliittisissa asioissa kuin EU-tukiasioissa päätöntävalta on presidentillä yhdellä valtioneuvoston kanssa.
Presidentti ei ollut mukana päättämässä Eu-tuista, joten arvelen että ne ovat mitättömiä, oli kyse EU-asiasta taikka muusta ulkopoliittisesta asiasta.
Mielenkiintoista luettavaa perustuslakivaliokunnan jäseneltä, media voisi haastatella:
tompackalen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/75920-euroopan-vakausmekanismit-%E2%80%93-miksi-l%C3%A4hte%C3%A4-mukaan-h%C3%A4vittyyn-taisteluun
Jos päätäntävalta Eu-tuista oliskin kuulunut presidentille, niin mielestäni presidentinvaalit olisi uusittava, koska kansalle olisi annettu olennaisesti väärä kuva presidentin tehtävistä ennen vaaleja.
Perussopimus 125 artikla
1. Unioni ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla,
alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla
yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden
antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.
Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen
sitoumuksista, joita toisen jäsenvaltion keskushallinnoilla, alueellisilla, paikallisilla tai muilla viranomaisilla, muilla julkisoikeudellisilla laitoksilla tai julkisilla yrityksillä on, edellä sanotun kuitenkaan
rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on palkannut oikeudelliseksi asiantuntijakseen oikeustieteen tohtorin, professori (emeritus) Erkki Havansin.
perussuomalaiset.fi/ajankohtaista?issue=992
Muutos tuohon perussopimukseen lienee tulossa, mutta vasta 2013 ?
finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/20110012
Urpilaisen itsensäkin mielestä Eu-tuki oli Euroopan perustamissopimuksen vastainen, muitaakseni vetosi siihen useean kertaan Irlanti paketin yhteydessä. Eipä näytä enään menoa haittaavan
On ne ovelia, eikä kukaan huomaa mitään ;)
Urpilaisen itsensäkin mielestä Eu-tuki oli Euroopan perustamissopimuksen vastainen, muitaakseni vetosi siihen useean kertaan Irlanti paketin yhteydessä. Eipä näytä enään menoa haittaavan.
- mihin menee näin tolkuton summa, mikä on aikataulu?
- miten lisälaina vähentää Kreikan velkataakkaa?
- tuon summan jälkeen Kreikan velat 500mrd euroa
miksi valtamedia sumuttaa kansalaisia näin julmasti, meno on kuin aikanaan Viinasen devalvoinneissa... Kreikka tuhoutuu ja kaataa euron, poliitikot tietävät tämän jo ja pelaavat aikaa? Jotain tiettyjä pankkeja suojellaan näillä toimenpiteillä ja katsotaan etukäteen jo mitkä pankit kaatuvat?
Viimeksi hän pyysi suomalaisia eläkkeellä olevia verovirkailijoita töihin Kreikkaan. Voisin lähteä, kun Olli pyytää. Mutta eräs perussuomimies totesi, että vain sotilaallinen organisaatio Kreikassa voi toteuttaa EU:n haaveita.
Hyvä veli neuvoo.
Ei tässä Kreikkaan jää noista rahoista kuin joku 18 % loput menee pankstereille.
Onko OP Pohjolalla rahaa palamassa.?
Mikään tässä sotkussa ei ole miltä näyttää.
Kreikan poliitikot ajelee mustilla autoilla. Kansa on jokseenkin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
KAIKKI ON VALETTA JA SUURTA NÄYTELMÄÄ.
Ainoat häviävät ovat sinisilmäiset Suomalaiset joiden päättäjillä on lähtenyt mopo käsistä.
Näyttääkin varmalta, ettei tämäkään avustuspaketti Kreikalle jää viimeiseksi. Ongelma on edelleenkin se, mistä Kreikalle puuttuva talouskasvu loihditaan, kun muukaan Eurooppa ei talouskasvulla juhli lähivuosina. Kreikan 21 %:n työttömyysaste jatkaa edelleen kasvuaan, palkanalennukset ja eläkeleikkaukset jatkuvat. Ainoastaan hinnat raketoivat ylöspäin.
Kataistrofia kohti jolkotellaan..