Wall Street -protestit leviävät: "Keskiluokka purkaa ahdistustaan"
EPA/SHAWN THEW
Keskiluokka purkaa ahdistustaan, kun rehellistä työtä tekevät ihmiset eivät pääse kunnolla kiinni elämään. Näin kuvailee asiantuntija Wall Streetillä jo kolme viikkoa rahamaailmaa vastaan jatkuneita mielenosoituksia. Kansa on herännyt siihen, että isot päätökset tehdäänkin finanssimaailmassa eikä kansanedustuslaitoksissa. Tulevana viikonloppuna protestit leviävät myös Eurooppaan.
Wall Streetillä on tapahtumassa jotakin suurta. Tätä mieltä on yhdysvaltalainen taloustieteen nobelisti Paul Krugman.
– Mitä se on, ei ole täysin selvää. Mutta saatamme viimein olla todistamassa sellaisen kansanliikkeen syntyä, joka – toisin kuin teekutsuliike – on vihainen juuri oikeille ihmisille, Krugman kirjoittaa New York Times -lehdessä.
New Yorkissa osoitetaan mieltä jo neljättä viikkoa. Yhdysvaltalaismediat olivat alkuun vastahakoisia uutisoimaan tapahtumista, mutta asia on saanut massat liikkeelle. Sosiaalista mediaa hyödyntävien nuorten ja vasemmistohenkisten aktivistien joukkoon on liittynyt keskiluokkaa ja jopa oikeistopatriootteja, ja tukensa ovat antaneet useat ammattiliitot.
Demokratia ei toteudu
kuten luvattiin
Arabimaiden kansannousuista innoituksensa saaneet mielenosoittajat vastustavat eriarvoistumista ja vaativat oikeudenmukaisempaa talouspolitiikkaa.
– Demokratiavaatimuksia ei kohdisteta enää pelkästään kansanedustuslaitoksiin. On havaittu, että päätöksenteko tapahtuu usein talouden piirissä, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta toteaa.
Vallatkaa Wall Street -liike on jatkoa Seattlessa marraskuussa 1999 syntyneille protesteille. Tuolloin osoitettiin mieltä Maailman kauppajärjestöä vastaan. Nyt vaatimukset kohdistuvat aiempaa selvemmin juuri finanssisektorille, yksityisen pääoman haltijoihin.
Teivaisen mukaan talousjärjestelmää on oikeutettu käsityksellä talouden epäpoliittisuudesta. Kun valta on viimeisten 15 vuoden aikana ennestään kasaantunut talouseliitin käsiin, väite alan epäpoliittisuudesta on käynyt yhä epäuskottavammaksi. Kehitystä ilmentää myös keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta.
– Enää ei ole paluuta sen tyyppiseen tilanteeseen, jossa talous voitaisiin mieltää samalla lailla epäpoliittiseksi asiaksi, Teivainen sanoo.
Hillittömiä bonuksia
huonosti tehdystä työstä
Wall Streetin mielenosoittajat ovat nyt saaneet enemmän passiivista kannatusta kuin aiemmat globalisaatiokriittiset protestit.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparanta kuvaa mielenosoituksia keskiluokan ahdistuksen purkautumiseksi.
– Rahoitusmarkkinoilla on hyvin rahakkaat kannustimet samaan aikaan, kuin koko nykyinen kriisi on rahoitusmarkkinoiden itsensä luoma, Haaparanta sanoo.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Ihmiset, jotka tekevät rehellistä työtä, eivät pääse kunnolla elämään kiinni.
Teivaisen mukaan talousinstituutioita arvosteleva viesti uppoaa aiempaa useampaan. Käsitys, että niiden tekemät päätökset vaikuttavat kaikkien elämänehtoihin, on aiempaa laajemmin hyväksytty.
Mielenosoitusten laajuutta selittää osaltaan myös niiden osallistujien taitava strategia. Kun ikkunoita ei ole rikottu tai paikkoja hajotettu, poliisin rajut otteet voisivat herättää näyttäviä tuenilmauksia mielenosoittajia kohtaan. Tämä vaikeuttaisi myös mielenosoitusten hajottamista.
Samat syyt saavat liikkeelle
Etelässä ja Pohjoisessa
Tulevana lauantaina mieltä osoitetaan Wall Streetin malliin muun muassa Buenos Airesissa, Sydneyssä, Hong Kongissa ja useassa Euroopan kaupungissa. Suomessa torikokouksia valmistellaan ainakin kymmenessä kaupungissa.
Pitkään etelänmaille tyypillisinä pidetyt ongelmat saavat nyt eurooppalaiset liikkeelle. Teivaisen mukaan Euroopassa on havahduttu työvoiman prekarisaatioon ja luottoluokitusyhtiöiden vallan kasvuun. Siis samoihin ongelmiin, jotka ovat tuttuja esimerkiksi Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta.
Tutkijat eivät usko, että meillä nähtäisiin yhtä voimakkaita mielenilmauksia kuin Yhdysvalloissa.
– Pohja on edelleen pienempi ainakin Pohjoismaissa, Islantia lukuun ottamatta, missä perinteinen konsensus ja hyvinvointivaltio vielä toimivat, Haaparanta sanoo.
Eduskuntavaalien tulos paljasti, että turhautumista on Suomessakin.
– Siinä vaiheessa, kun julkisia palveluja ja hyvinvointiyhteiskuntaa aletaan ajaa alas, että voidaan maksaa pankkitukiaisia, monet alkavat miettiä.
Lisää Aiheesta
