Portugalin tuen ehdoista syntynyt alustava sopu
EU:n johdolla kasattavan paketin arvo nousee yhteensä 78 miljardiin euroon.
Portugalista tuli huhtikuussa kolmas euromaa, joka jätti avunpyynnön EU:lle Kreikan ja Irlannin jälkeen. Viime kuussa maahan saapuivat EU:n komission, Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan keskuspankin edustajat, joiden johdolla tukioperaatiota on hahmoteltu.
Alustavan sopimuksen mukaan Portugal tähtää budjettivajeensa supistamiseen 5,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta tänä vuonna, 4,5 prosenttiin ensi vuonna ja kolmeen prosenttiin vuonna 2013.
Ehdoista kertoi eronneen hallituksen pääministeri Jose Socrates. Hän jatkaa toimitusministeristön johdossa kesäkuun vaaleihin asti. Socrates jätti eronpyyntönsä maaliskuussa sen jälkeen kun sosialistisen vähemmistöhallituksen ajama säästöohjelma äänestettiin nurin parlamentissa.
Hallituksen asettama kunnianhimoinen tavoite oli vielä maaliskuussa, että vaje olisi 4,6 prosenttia tänä vuonna, kolme prosenttia ensi vuonna ja kaksi prosenttia vuonna 2013. Näihin tavoitteisiin nähden tukipaketin ehdot ovat realistisemmat. Portugali tarkisti huhtikuun lopulla tämän vuoden budjettivajettaan, joka nousee 9,1 prosenttiin, kun edellinen arvio oli 8,6 prosenttia.
Portugal ajaa parhaillaan lävitse säästöohjelmaa ja on myös korottanut veroja budjettivajeen kuromiseksi umpeen. Socrates kertoi, ettei EU:n tukipakettiin sisälly leikkauksia julkisen sektorin palkkoihin tai minimipalkkaan. Valtion työntekijöitä ei myöskään irtisanota eikä valtion omistaman säästöpankin Caixa Geral de Depositosin osakkeita myydä.
Seuraavaksi vuorossa ovat neuvottelut Portugalin puolueiden kesken, Socrates kertoi. Hän ei kertonut tarkempia tietoja apupaketista, kuten sitä, minkälainen on sen sisältämien tukiluottojen korkotaso.
Portugalin kymmenvuotisten valtiolainojen korkoero vastaavanmittaisiin, turvallisina pidettyihin Saksan valtiolainoihin verrattuna revähti eilen euroajan ennätykseen eli 6,48 prosenttiin. Kymmenvuotisen lainan korko kävi huhtikuun lopussa euroajan ennätyslukemissa eli 9,76 prosentissa.

















Kommentit (50)
jo olisi aika tunnustaa euroopan mädäntyneen velkakriisin. KREIKKA, IRLANTI, PORTUGALI, ESPANJA, ITALIA...
Käsitykseni mukaan:
Eu tuet ovat EU perustamistamissopimuksen vastaisia ( EU:n perussopimuksen 125 artiklan no bail out -klausuuli )
Perustamissopimus on ylikansallista, välittömästi ja suoraan sovellettavaa oikeutta. Se tarkoittaa sitä, että kansalliset lait ja päätökset, jotka ovat perustamissopimuksen vastaisia, ovat mitättömiä.
Sen pitäisi merkitä sitä että virkamiehet eivät saa näitä mitättömiä päätöksiä pistää täytöntöön virkavastuun uhalla.
Olisiko ideaa pyytää porukalla poliisitutkintaa virakamiesten toiminnasta, jos he ovat näitä mitättömiä päätöksiä EU-tukia asioissa pistäneet täytäntöön ?
Vai "vastineeksi". Tarkoittaako se kääntäen, että jos rahaa ei tipu, niin sama mällääminen jatkuu entiseen tapaan? Vai pitääkö tämä ottaa suurenakin myönnytyksenä; rahaa tulee joka tapauksessa, ja on vain positiivista että Portugalikin edes vähän yrittää.
Miksi tästä koko touhusta tuntuu kokonaan puuttuvan järki?
Kun tulee taantuma, niin yritykset leikkaa kuluja ja sopeutuu.. julkinen sektori ei halua leikata, vaan velkaantuu.
Jotta järjestelmä saadaan kestävämmälle pohjalle, niin julkisen sektorin kulut pitää saada jotenkin liitettyä talouskasvuun... huonoina aikoina tulisi automaattisesti leikkauksia.. siis joko leikataan julkisen sektorin palkkoja tai laitetaan porukkaa pihalle.
Esim. Suomessa olisi leikattu vuonna 2009 julkisen sektorin palkkoja ainakin 8%.
Kansallinen päätöksenteko, demokratia ja yhteisvaluutta eivät ole yhtä aikaa mahdollisia?Asiaa ei voi itsepäiselläkään politikoimalla toiseksi muuttaa?
Kunkin maan talousjärjestelmä tarvitsee ohjausvälineen eli oman kelluvan valuutan.
Tämä systeeminen rakennevirhe on lopulta pakko korjata, ettei tule tsunamia.
Kaksoisvaluuttajärjestelmä olisi hyvä kompromissi. Eurosta ei tarvitse luopua, se voisi jäädä yhteiseksi kaupalliseksi valuutaksi koko EU-alueelle?