"Todellinen uhka on Espanja"

Kreikan tueksi laadittiin keväällä suuri tukipaketti ja nyt EU:n valtiovarainministerit ovat olleet koolla Brysselissä pohtimassa, mitä Irlannin velkakriisille ja maan pankkisektorille tehdään. Markkinoilla jonkinlaista pakettia Irlannin avuksi pidetään melko varmana ja seuraavaksi avuntarvitsijaksi veikataan vahvasti Portugalia, jonka valtiovarainministeri on jo julkisuudessa ennakoinut asiaa.

– Irlannin ja Kreikan varjossa piilee Espanja. Miten sille käy? Todellinen uhka on Espanja, sillä se on Portugalia paljon suurempi, Handelsbankenin ekonomisti Tiina Helenius sanoo.

Espanjan talouskriisin tausta on hyvin samanlainen kuin Irlannin. Asuntomarkkinoille syntyi ennen kansainvälistä finanssikriisiä valtava kupla, jonka puhkeaminen ajoi rakennussektoria ja asunnonostajia rahoittaneet pankit vaikeuksiin ja paljasti julkisen talouden piilevän epätasapainon.

Kansainvälisen valuuttarahaston selvityksen mukaan verrokkimaa Irlannin valtiontaloudessa oli rajuimmankin kasvun vuosina rakenteellinen alijäämä, jos kiinteistökuplan vaikutus julkiseen talouteen lasketaan pois.

– Jälkikäteen arvioituna näyttää siltä, että Irlannin julkinen talous oli samalla tavalla kupla kuin maan kiinteistömarkkina. Talous joka näytti vahvalta ennen kriisiä, olikin todellisuudessa hyvinäkin vuosina alijäämäinen. Espanjassa tilanne on samankaltainen, Helenius sanoo.

– Julkisen talouden tilanne voi todellisuudessa olla huomattavasti heikompi kuin on arvioitu. Siten on vaikea arvioida, kuinka paljon näiden ongelmatalouksien pitää vielä leikata menojaan tai nostaa verotuksen avulla tulojaan.

Kreikan pelastusoperaation jälkeen markkinoille vakuuteltiin, että ongelmat on padottu eikä leviämisen uhkaa muulle euroalueelle ole. Nyt velkakriisi koettelee Irlantia eikä muidenkaan reunamaiden talous ole juuri aiempaa paremmassa kunnossa.

– Pelkään leviämisefektiä. Sijoitusmarkkinoiden luottamuksen säilyminen on hirvittävän tärkeää. Espanjan ja Portugalin olisi pystyttävä jatkamaan vyönkiristystä ja tasapainottamaan julkista taloutta. Tarvitaan poliittista tahtoa, mutta tarvitaan myös talouskasvua. Jos kiristystoimet entisestään heikentävät talouskasvua, velan ja bkt:n suhteen vakauttaminen tulee hirvittävän vaikeaksi. Tilannetta parantaisivat koko euroalueen valoisammat kasvunäkymät ja euron pysyminen heikkona, Helenius sanoo.

Pohjolan pääanalyytikko Robert Liljequist muistuttaa, että oikaisutoimien uskottavuuteen kantaa ottavat viime kädessä sijoittajat.

– Koko sotkun ydin on liian suuri valtionvelka. Niin kauan kun velkamäärät ovat korkeat, myös riskit ovat korkeat. Paljon on kiinni luottamuksesta. Sen rakentaminen kestää pitkään, mutta se saattaa kadota nopeasti, kuten Kreikan ja Irlannin kohdalla on nähty.

Liljequist varoittaa, että tie tasapainoon voi olla pitkä.

– Historiallisesti valtionvelan ja alijäämien oikaiseminen on vienyt 5–15 vuotta, joten epävarmuus voi jatkua vielä pitkään, hän sanoo.