Tällaisia ovat kreikkalaisten hulppeat eläkkeet

Virallisten EU-laskelmien mukaan Kreikassa eläketurvan taso on läntisten teollisuusmaiden huippua. Kreikkalaiset itse muistuttavat kuitenkin, ettei taso ole poikkeuksellisen korkea vaikkapa Islantiin, Alankomaihin tai Espanjaan verrattuna.

Tilastoissa on vain yksi pieni mutta, joka panee vertailut uusiksi. EU-laskelmissa on käytetty teoreettista 40 vuoden työuraa.

– Eikä Kreikassa kukaan sellaista työuraa tee, muistuttaa Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Mika Vidlund.

Täydelle eläkkeelle voi Kreikassa siirtyä alasta ja työhöntulovuodesta riippuen 33–37 vuoden työputken jälkeen. Monissa muissa maissa aherretaan kiltisti viralliseen eläkeikään asti, 65 ikävuoden tienoille.

Kreikan hallitus on lupaillut kansainvälisille rahoittajille, että se yrittää vastedes saada kansalaisensa pysymään töissä pitempään.

Kovin helppoa se ei tule olemaan, koska moni työelämän saavutetuista eduista on turvattu laeilla, asetuksilla ja perinteisillä hyväveli-järjestelmillä.

Raskaat työt meikkien
tai juustojen parissa

Kreikassa moni ala on onnistunut lobbaamaan valtiolta luokituksen, jossa kyseinen homma määritellään erityisen raskaaksi tai haitalliseksi. Tämä oikeuttaa eläköitymään nuorempana.

Tällaisia ihmisparkaa kuluttavaksi luokiteltuja tehtäviä on 150 kategoriassa, kuten kaivos- tai rakennusalalla, sairaanhoidossa sekä raskaassa teollisuudessa. Ja vähän muuallakin.

–  Mukana ovat muun muassa leipomotyö, lääkkeiden, meikkien, autojen, juuston ja salamin tuotanto sekä valtiollisen tv-kanavan juontotehtävät, Mika Vidlund kertoo.

Ei siis ihme, että uusimpien tilastojen mukaan Kreikassa 55–64-vuotiaista miehistä arviolta 42 prosenttia on enää työelämässä. Naisilla vastaava luku on 26,2.

Suomessa tämänikäisistä ihmisistä 56 prosenttia oli toissavuonna yhä töissä.

Eläkekatto
3 500 eurossa

Lähes kaikissa EU-maissa eläke määräytyy koko työuran aikaisista ansioista. Paitsi Kreikassa: siellä tähän asti eläkkeen määrä on laskettu viimeisten vuosien parhaiden ansioiden perusteella.

Vetreä viisikymppinen kreikkalaisvanhus voikin nostaa ylimääräisten alakohtaisten eläkekassojen ryydittämää eläkettä, jonka suuruus on lapsikorotuksineen yli 80 prosenttia entisistä palkkatuloista.

Esimerkiksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa eläkeläinen nettoaa suurin piirtein 60 prosenttia työaikaisista ansioista. Ainakin teoriassa; käytännössä Suomessa harvan eläke yltää 60 prosenttiin palkasta. Yhdysvalloissa ja Britanniassa eläke jää pienimmillään 30–40 prosenttiin palkoista.

Mika Vidlund muistuttaa silti, että kreikkalaisten keskimääräinen palkka on parisen tuhatta euroa kuukaudessa. Eläkkeetkään eivät siten järin isoiksi nouse, ja elämiskulut ovat kohonneet euroaikana nopeasti.

Eläketuloilla on lisäksi laskennallinen noin 3 500 euron katto, sen enempää ei periaatteessa kukaan porhokaan saa.

Mika Vidlundin mielestä kreikkalaisia ei missään nimessä kannata kadehtia näistä saavutetuista eduista. Ne kun eivät välttämättä kestä pitkään, koska valtion maksuihin varaamat rahat ovat loppumassa.

– Tämän tason ylläpitäminen tuskin on mahdollista. Edessä on varmasti kivuliaita leikkauksia, hän sanoo.

Eivätkä palkka- ja eläketulot jakaudu tasaisesti: Kreikassa on jo nyt huomattavasti enemmän todellisessa köyhyydessä eläviä yli 65-vuotiaita kuin useimmissa muissa EU-maissa.