Helppo raha turvottaa
/
Kun läntinen maailma tulvi viime vuodet löysää rahaa, sitä ei osattu käyttää muuhun kuin pelaamiseen, vedonlyönteihin ja keinotteluun.
12.3.2009 07:26
26
Pankinjohtajat, kiinalaiset kommunistipomot ja venäläiset oligarkit sijoittivat rahansa Wall Streetin, HongKongin ja Lontoon Cityn rulettipöydille. Nyt niistä nousee savu ja lieskat lyövät taivaalle.
Kiinassa ja monessa muussa niin sanotussa kehittyvässä maassa kansa jäi nuolemaan näppejään, kun johtajat lainasivat rahat länsimaiden ahneille kuluttajille. Olisiko koko lamaa, jos Aasian maat olisivat käyttäneet enemmän rahojaan koulutukseen, terveydenhoitoon ja yleiseen elintason kohottamiseen?
Kiinasta sanotaan, että siellä on nyt hienoja moottoriteitä, pilvenpiirtäjiä ja avaruusraketteja. Pitää paikkansa, mutta onko niillä kasvatettu kansan hyvinvointia?
Kiinan talous näyttää pyörivän paremmin, kun työvoima on halpaa eikä se vaadi liikaa lomia, kouluja, terveyskeskuksia ja uimahalleja. Sama koskee Intiaa ja muita halpatyömaita. Mutta onko tämä lopullinen totuus? Ja onko se kestävää kasvua?
Globalisaatiossa toteutui suuressa mitassa vanha kaava, joka on tuttu yksittäisistä kehitysmaista. Kun köyhän maan raha- ja poliittinen eliitti liittoutuu ulkomaalaisen eliitin kanssa, siitä seuraa poikkeuksetta väestölle tuhoa ja turmiota. Näin tämän omin silmin Etelä-Amerikassa, kun asuin kolme vuotta Argentiinassa ja Brasiliassa 1980-luvun lopulla.
Halpa raha turvotti
rahoituslaitokset
Halpa raha on turvotti viimeisen 10–15 vuoden aikana lännen pankki- ja rahoitusalaa valtavasti. Rahoitusmaailma keksi yhä uusia sijoitustapoja pyörittämään löysää rahaa ja tekemään voittoa vedonlyönneillä.
Vastaava rahapulssi tapahtui 1970-luvulla, kun öljymaat hukuttivat Euroopan ja Yhdysvallat dollareihin. Silloin liian rahan vaikutus jäi rajoitetuksi, mutta aivan tarpeeksi sotkua syntyi siitäkin vuosikausiksi.
Sitä sanottiin uudeksi taloudeksi, joka kasvaa ja kukoistaa parhaiten ilman valvontaa. Tämän asian todistamiseksi löytyy paljon akateemista tutkimusta. Finanssimaailma imi amerikkalaiset lahjakkaat nuoret lukemaan taloutta sen sijaan, että he olisivat opiskelleet matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa.
Niistä olisi koitunut yleistä hyötyä enemmän kuin MBA-tutkinnoista.
Hyvä esimerkki helpon rahan turmiollisuudesta on amerikkalainen vakuutusyhtiö AIG. Se pärjäsi hyvin vakuutustoiminnassaan, mutta tuho tuli, kun AIG:n pomot keksivät panna laiskan rahan tuottamaan.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
He perustivat vakuutusyhtiön rinnalle sijoituspankin, joka alkoi harrastaa vedonlyöntejä johdannaisilla.
Tähän mennessä AIG:n tappioihin on pumpattu 170 miljardia dollaria veronmaksajien rahoja eli lähes kolme kertaa Suomen valtion budjetin verran, eikä loppua näy. Jokseenkin sama tapahtui amerikkalaisille suurille pankeille, jotka eivät vieläkään kerro mitä niillä on taseissaan.
Monet amerikkalaiset taloustutkijat, kolumnistit ja talouskirjojen kirjoittajat väittävät, että presidentti Barack Obaman elvytyspaketti on vain kolmasosa siitä, mitä pankkien siivoamiseen tarvitaan oikeasti. Se on pelottava väite, koska sen mukaan lisärahan tarve olisi kaksi biljoonaa dollaria eli 2–3 Yhdysvaltain budjetista.
Aasialaisten muuttoliike
takaisin maaseudulle
Washington Post kertoi viikko sitten perusteellisessa koko sivun jutussaan, miltä Aasiassa nyt näyttää. Singaporen rannikolla makaa ankkurissa kilometrien pituudelta erimaalaisia konttilaivoja, joille ei riitä enää lasteja.
Tyhjiä kauppalaivoja on myös amerikkalaisissa, saksalaisissa, korealaisissa ja japanilaisissa satamissa, joissa tavaraliikenne on vähentynyt kaksinumeroisilla prosenttiluvuilla. Myös lentorahti vähenee.
Pelkästään tammikuussa lentorahdin määrä putosi lähes viidenneksen vuoden takaisesta määrästä.
Sijoittajat ovat vetäneet niin paljon rahaa pois Etelä-Koreasta, että vuoden loppuun mennessä hyvinä vuosina säästettyjen valuuttavarantojen pelätään loppuvan. Vauras ja nopeasti kehittynyt Etelä-Korea on jäämässä tyhjän päälle.
Kuka olisi uskonut? Thaimaassa pannaan tehtaita kiinni ja lähetetään satoja tuhansia ihmisiä kyliin takaisin. Kiinassa 20 miljoonaa teollisuustyöläistä on pannut tavaransa nyyttiin ja ostanut junalipun takaisin kotiseuduilleen.
Malesia heittää 100 000 indonesialaista työntekijää pois. Dubai tekee samaa.
Halvasta rahasta on tullut sama asia kuin metri vettä autokannella. Se uhkaa nyt upottaa koko laivan, kun on merenkäyntiä.
17
25
Kommentit (26)
Aivan toinen asia on sitten ihmisten henkinen hyvinvointi, joka tällä hetkellä lienee 1300-luvun tasolla...
'Tee mahdollisimman hyvä tuote, mahdollisimman halvalla, maksaen mahdollisimman hyvää palkkaa.'
Tuo oli tuhat kertaa tärkeämpi keksintö, kuin mikään liukuhihna (jonka Henkka myös keksi) sillä kenelle ne liukuhihnalta valmistuneet T-Fordit olisi myyty, jos Henkka ei olisi luonut kuluttajapohjaa maksamalla (silloin) tähtitieteellisiä palkkoja? Kun muut teollisuusmiehet sitten seurasivat Henkan esimerkkiä, niin syntyi Amerikan vauras keskiluokka, unelma rikkaudesta työnteon palkintona ja maailman suurin kuluttajayhteiskunta.
Nyky rahamiehet sitten luulivat keksineensä jotain uutta, päättämällä parantaa Henkan keksintöä. Heidän uusi ohjeensa kuului;
Tee mahdollismman halpa tuote, mahdollisimman pienillä työvoimakustannuksilla ja lainaa kuluttajalle rahat sen ostoon.
Niin sitten palkkojen nousukehitys loppui, mutta kulutuksen määrä ja siihen käytetty rahamäärä jatkoi nousuaan. Miten ihmeessä nämä ihmiset voivat muka olla yllättyneitä, jos tälläisiä kulutusluottoja ei sitten pystytä maksamaan takaisin, kun reaalipalkat ovat jäissä?
Olisikohan parasta seurata taas Henry Fordia ja unohtaa nämä kaiken matematiikalla ratkaisevat MBA-koulutetut kirjanpitäjät? Terve järki kunniaan.
Jotain semmoista on tulollaan, mutta voisikohan asioita hoitaa edes hiukan järjestyneesti...
Otetaan jannut suomeen. Huutava työvoimapula on ihan nurkan takana. Lisäksi saadaan katukuvaan väriä ja impivaaralainen suomen kansa oppii uusia kulttuureja.