Suomalaisyritysten riskit Venäjällä kasvavat
AFP
Dmitri Medvedev vannoi tänään virkavalansa. Vieressä puoliso Svetlana.
Dmitri Medvedevin nouseminen presidentiksi ei tule ainakaan lyhyellä tähtäimellä muuttamaan Venäjän talouspolitiikkaa, arvioi professori Kari Liuhto Turun Kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutista.
7.5.2008 17:01
6
Tänään virkavalansa vannonutta presidentti Dmitri Medvedeviä pidetään talousmyönteisenä ja maltillisena.
Hän on kuitenkin korostetusti Putinin mies, joten professori Kari Liuhto arvioi politiikan pysyvän ainakin alkuvaiheessa hyvin samanlaisena kuin Putinilla.
Samaa mieltä on tutkimuspäällikkö Pekka Sutela Suomen Pankista.
– Ei presidentin nimen muuttaminen mitään muuta, Sutela sanoo.
Kontrolli
lisääntyy
Venäjällä luonnonvaranationalismi eli talousnationalismi on Liuhdon mukaan vasta tiensä alussa ja samalla riskit suomalaisille ja muille ulkomaalaisille yrityksille ovat kasvamassa.
Talousnationalismin isoa pyörää ei edes uusi presidentti saa nopeasti käännetyksi.
– Pahoin pelkään, että vaikka hänellä olisi halu pysäyttää tämä kehitys, niin hänellä ei ole siihen keinoja, Liuhto sanoo.
Yksi merkki talousnationalismin noususta on tällä viikolla Venäjällä voimaan tullut laki strategisista aloista, jonka toteutus on Liuhdon mukaan teknisesti raaka eli jättää auki asioita.
Toinen merkki ovat tämän vuoden alussa luodut uudet valtion korporaatiot kuten vaikkapa Rosnanotekh, joka keskittyy nanoteknolgiaan tai Rostekhnologii, jossa kehitetään raskasta teollisuutta.
Kolmantena on hänen mukaansa Kremliin kiinnittynyt oligarkkitalous, joka näyttää jatkuvan ainakin luonnonvaroihin liittyvillä sektoreilla.
– Katkaistaan niin ulkomaista kilpailua kuin paikallistakin, Liuhto arvioi.
Nationalistisempaa
taloutta
Lista strategista aloista on laajentunut aloille, joita ei aiemmin ole tällaisiksi edes mielletty. Tällainen on vaikkapa kalatalous. Vanhojen tuttujen strategisten alojen kuten öljyn, kaasun ja aseiden lisäksi uudesta laista löytyy myös tv, radio ja laajan levikin printtimedia ja kustantaminen.
– Uskon, että tulevaisuudessa huomaamme, että Venäjän valtio on kiinnostunut myös metsävaroista ja arvometalleista. Oli presidenttinä Medvedev tai kuka tahansa. Pelkään, että taloudesta tulee Venäjällä konservatiivisempaa ja nationalistisempaa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Liuhto sanoo, ettei olisi hämmästynyt, vaikka näkisi Venäjällä enemmän valtion sekaantumista metsätalouteen ja logistiikkaan. Sekaantuminen voi olla joko suoraa tai oligarkkien kautta epäsuoraa.
– Huikeat riskitekijät ovat olemassa. Ulkomaalaiset yhtiöt joutuvat miettimään, miten tämän poliittisen talouden ja poliittisen riskin kanssa pystyy pelaamaan. Se on mielestäni hankalaa, koska usein ulkomaisen osaamisen panos liittyy kumppanuuden alkuvaiheeseen. Suomalaistenkin kannattaa harkita, miten neuvotteluasema säilyy sen jälkeen, kun kumppanuus on solmittu. Imetäänkö ensin kaikki osaaminen ja sen jälkeen ulkomainen omistaja on pelkkä kustannuserä, Liuhto sanoo.
Useimmat suomalaisyhtiöt tosin onneksi toimivat Venäjällä sektoreilla, jotka ei pidetä strategisina. Näitä ovat esimerkiksi kuluttajaa palvelevat liiketoiminnot, vaikkapa vähittäiskauppa.
Toimintaolot
muuttumassa
Suomen Pankin Pekka Sutelan mukaan toimintaolosuhteet Venäjällä ovat näinä vuosina muuttumassa ja niihin pitää myös talouspolitiikan mukautua. Tosin valmistautuminen muutoksiin on alkanut jo Putinin kaudella.
Sutela muistuttaa, että jatkossa taloudellinen kasvu ei voi perustua vain energiaan, sillä öljyn ja kaasun tuotannon kasvu on jo nykyisellään hidasta, vaihtotaseen ylijäämä voi hävitä muutamassa vuodessa riippuen öljyn vientihintojen kehityksestä ja valtion budjettiylijäämäkin voi huveta, mikä taas muuttaisi finanssipolitiikkaa.
Lisäksi on ratkaistava, mitä tehdään korkealla laukkaavalle inflaatiolle, WTO-jäsenyydelle ja EU-suhteille. Sutelan mukaan tärkeää on esimerkiksi se, millaiset ministerit ovat jatkossa vallassa. Jatkaako esimerkiksi Aleksei Kudrin valtiovarainministerinä.
