Kirjaudu ▼
 

Saksassa kannatetaan kansalaispalkkaa – mutta kannattaako se?

© Fabrizio Bensch / Reuters
Saksassa kannatetaan kansalaispalkkaa – mutta kannattaako se?
Näkökulma Kansalaispalkkaa kannatetaan laajasti utopistisista taivaanrannanmaalareista pragmaattisiin yritysjohtajiin. Vastustajienkin kirjo on laaja.
12.3.2016 07:12
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Yli vuosikymmenen jatkunut keskustelu kansalaispalkasta sai äskettäin uuden sysäyksen Davosin talousfoorumissa, missä se nähtiin keinona pehmentää digitalisaation aiheuttaman työpaikkakadon vaikutuksia.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Saksassa kansalaispalkkaa on kutsuttu perustuloksi ilman ehtoja (Bedingungsloses Grundeinkommen, BGE). Sen tavoitteena olisi turvata itse kullekin minimitoimeentulo ilman byrokratiaa ja tarveharkintaa, ilman sosiaaliapuun liittyviä hallinnollisesti kalliita ja usein myös hakijoita nöyryyttäviä prosesseja, mutta myös parantaa työnhakijan asemia työmarkkinoilla.

Kärsimättömimmin kansalaispalkkaa ajavat perustivat pari vuotta sitten Berliinissä oman yhdistyksensä Mein Grundeinkommen. Se kerää lahjoituksia, joiden kertymistä arvotaan vuoden kestäviä kansalaispalkkoja 1 000 euron kuukausierissä. Tähän mennessä potin on voittanut 36 onnekasta henkilöä, jotka ovat päässeet kokeilemaan, miltä näin rahoitettu elämä maistuu.

Voi elää ja tehdä työtä, mutta ei enää rahan vuoksi, on Michael Bohmeyerin alulle paneman yhdistyksen ihanteena. Voi tehdä työtä, mutta mielekkäästi, kehittävästi ja luovasti, kun ei ole pakko tehdä nöyryyttävää tai tylsistyttävää työtä. Näin voi tiivistää kansalaispalkan väsymättömimmän puolestapuhujan, menestyksekkään yrittäjän Götz W. Wernerin ajattelun.

Taustalla Rudolf Steinerin ajattelua

Maan suurimman, liikevaihdoltaan lähes kahdeksan miljardin euron ja 12 maassa toimivan kemikalioketju dm:n, Drogeriemarktin, omistava Werner painaa päälle urallaan vielä yli 70-vuotiaanakin. Hänen ei tosin tarvitse enää vastata yrityksensä operatiivisesta johdosta, ja siksi hänelle jää nyt enemmän aikaa muihin tehtäviin, kuten EHI:n, Europäisches Handelsinstitutin, johtamiseen. Ja matkasaarnaamiseen.

Kansalaispalkasta hän alkoi saarnata vuonna 2005 haudottuaan sitä pidempään jo 80-luvulta alkaen. Vuonna 2007 hän julkaisi aiheesta bestsellerin Einkommen für alle (Tuloja kaikille). Hän ehdottaa ehdoista vapaata perustuloa kansalaisoikeudeksi, jonka rahoittamiseksi pitäisi siirtyä vähitellen tuloverotuksesta liikevaihtoverotukseen 100-prosenttisena "kulutusverotuksena".

Werner on tunnustautunut antroposofiksi, joka tukeutuu käsityksissään Rudolf Steinerin ihmiskeskeiseen ajatteluun. Hän on asettanut ihmisen etusijalle myös yrityksessään. Se ei ole estänyt menestyksellistä liiketoimintaa, jossa työntekijöille on annettu mahdollisimman paljon vastuuta ja palkittu yrittäjämäiseksi kannustetun toimintansa tuloksista.

Joitain vuosia sitten dm:n pahin kilpailija Schlecker ajautui konkurssiin. Sen liiketoimintamalliin kuului muun muassa henkilöstökulujen painaminen mahdollisimman alas. Tämä selitti yrityksen menestystä, mutta ilmeisesti myös sen tuhoa. Wernerin dm:ssä taas ei puhutakaan työkustannuksista, vaan työtuloista, kun yhdessä luoduista lisäarvoista taotaan tuloa työyhteisön kaikille jäsenille.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Työyhteisössä ja työntekijöissä on luovaa potentiaalia, jota Werner johtajana haluaa tukea. Tuo tuki on ennen kaikkea kysymysten asettamista, ja vastaamisen jättämistä itse kullekin. Jos johtaja esiintyy kaikkitietävänä, hän ehkäisee kollegojensa kehitystä. Hyvä yrityskulttuuri sallii myös erimielisyyden, samoin virheet. Työntekijöiden pitäisi saada tehdä myös virheitä, sillä niistä oppii parhaiten.

Luova ja yleishyödyllinen työ on ihanne, jota kansalaispalkka tukee. Se on Wernerin ajattelussakin sen tunnustamista, että itse kullakin on oikeus yhteiskunnalliseen osallisuuteen, eli Teilhabe'en, muutenkin kuin palkkatyön kautta. Hän uskoo jokaisen luontaiseen toimeliaisuuteen, mutta ei siihen, että kansalaispalkan mahdollistama joutilaisuus jämähtäisi säännöksi, vaan että se jäisi poikkeukseksi.

Miten kansalaispalkka rahoitettaisiin?

Kansalaispalkalla on Saksassa myös laaja rintama vastustajia, jotka sen puoltajien tavoin edustavat hyvin erilaisia näkemyksiä: kärkevistä kapitalismin kriitikoista sen radikaaleimpiin myötäjuoksijoihin, jotka haluavat minimoida valtion puuttumisen talouteen. Ongelmaksi ei nähdä niinkään ihmisten työhaluttomuutta, vaan kansalaispalkan ja sen myötä koko sosiaalivaltion rahoitus.

Esimerkiksi jos kansalaispalkka olisi usein esitetty 1 000 euroa kuussa, niin sen maksamiseen vaadittaisiin summa, joka ylittäisi liittovaltion ja osavaltioiden keräämät verotulot. Se voisi osaltaan myös johtaa verotulojen pienentymiseen työssäkäynnin vähentyessä ja työssäkäyvien rasituksen lisääntymiseen, mikäli mielittäisiin säilyttää kansalaispalkan taloudellinen perusta.

Kansalaispalkka vaatisi julkisen talouden saattamista ihan uuteen uskoon, mitä monet toivovatkin. Mutta siinä ei olisi kysymys vain byrokratian saneeraamisesta, vaan syvemmistäkin leikkauksista. Kuten pakosta lopettaa asteittain lakisääteinen sosiaalivakuutus, josta Süddeutsche Zeitungin Nikolaus Piper maalaa kauhukuvan – koska pitää järjestelmää säilyttämisen arvoisena.

Saksalaisen sosiaalivakuutuksen voi nähdä yhteiskuntasopimuksena, jonka periaatteena on vastavuoroisuuden varassa toimiva "solidaarinen itseapu". Eläkkeet eivät ole mitään almuja valtiolta, vaan verrattavissa omistuksellisiin vaateisiin, itse kunkin suorittamia osuusmaksuja vastaan. Olisiko kansalaispalkan pakottama uusi järjestelmä kannattavampi tai parempi, on täällä suuri kysymys.

12.3.2016 07:12
Jussi Tuormaa, Augsburg
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (66)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 7
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Kyllä se voi olla hyvä ratkaisu. Jos se vielä rahoitetaan osikojen verotuksella, niin tuskin se saa vastusta kuin 3 %:ta kansaa.Se ei riitä kaatamaan hyvää asiaa.
Anonyymi: kokeilupäälle 12.3.2016 7:31

Anonyymi
Kansalaispalkka tulee määrittämään vuokrille aivan uuden minimitason.

Vuokranantajat hierovat käsiään jo malttamattomina.
Anonyymi: Pentti 12.3.2016 7:38

Anonyymi
"kun ei ole pakko tehdä nöyryyttävää tai tylsistyttävää työtä"

Näin eläkeläisenä harmittaa, kun on tehnyt näitä tylsistyttäviä töitä koko ikänsä. Ja eläke sama kuin kaavailtu kansalaispalkka saksassa.
Anonyymi: RobotitTulee 12.3.2016 7:42

Anonyymi
Saksa sitä ja tätä mutta puhutaan suomesta, saksasta ja sveitsistä yhtäaikaa. Molemmat maat niin saksa ja suomi ryöstäisi kansallis palkasta eri summan mutta valtaosan, eritoten suomi veisi jokaiselta kansalaiselta 2000 euroa.kk. suoraan ja saksa 1800 euroa.kk. Sveitsi maksaisi sen täyden 2800 euroa kk. puhtaana jos tämä toteutuu.
Rahat ovat peräisin oligarkeilta veroparatiisi tileiltä.
Anonyymi: köyhyyden_loppu 12.3.2016 7:43

Anonyymi
Tuolla 1000 Eurolla kuussa voisi aloittaa kokeilun myös Suomessa. Jos ja kun taloudella alkaa menemään paremmin niin summaa voisi asteittain nostaa.

Kansalaispalkan rinnalla olisi hyvä pitää joku yksinkertainen tarveharkintainen tuki jos tulee vaikka suurempia lääkemenoja, esim pyykinpesukone hajoaa tai jos tulee tarvetta jollekin etelänmatkalle tms.
Anonyymi: saksakinuskaltaa 12.3.2016 8:01

Anonyymi
Se on myöhäistä enää Suomen osalta miettiä näitä. Kohta kun joudumme Eu:n holhoukseen menee kaikki sosiaaliset rahat hyvin pieniksi. Sitten sitä vasta leikataankin raskaalla kädellä jotta on pakko mennä töihin pienellä palkalla.
Anonyymi: Stubb 12.3.2016 8:04

Anonyymi
Kyllä se voi olla hyvä ratkaisu. Jos se vielä rahoitetaan osikojen verotuksella, niin tuskin se saa vastusta kuin 3 %:ta kansaa.Se ei riitä kaatamaan hyvää asiaa.


Tuo rahanlähde kuivuu nopeasti, kun yritykset siirtyvät kohti Amerikkalaista mallia, missä osinkoja ei makseta niin paljon, vaan keskityttään omien osakkeiden ostoon.
Anonyymi: sdfsdfsdf 12.3.2016 8:08

Anonyymi
Valitettavasti kansalaispalkan filosofinen pohja on täysin utopistinen ja kaksinaismoralistinen. Se tarjoaa näennäisen ratkaisun rahan saamisen helppouteen, mutta tuottaa myös väärän eettisen vastauksen siihen, että ihmiset ansaitsevat olemassaolonsa hyveen perusteella elatuksen. Jos niin voisikin olla, mutta elatus ei synny tyhjästä, vaan jonkun on se tuotettava. Miksi yhdet ansaitsisivat toisilta elatuksen on itse asiassa se kysymys, joka tuotti valistuksen aikakauden ja lopetti aristokratiat ja monarkiat.
Anonyymi: Silurus 12.3.2016 8:09

Anonyymi
Kansalaispalkkaa voitaisiin aluksi kokeilla yli 50 vuotiaisiin kansalaisiin. Työnantajathan ovat jo osoittaneet, että tämän ryhmän työpanosta ei kaivata.
Anonyymi: khamul 12.3.2016 8:10

Anonyymi
saapas nähdä miten viikonloppuna käy saksan paikallisvaaleissa, miten menestyyafd ja alfa, matut siellä ykkösaihe
Anonyymi: dsssdsdas 12.3.2016 8:19
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 7
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

30.5. Digitoday "Vaarallinen": Googlen uusi sovellus Snowdenin hampaissa – kehittäjä vain pahensi asiaa
30.5. Kreikka velkojille: Vaatimukset ovat meille liikaa
30.5. Suomi jämähti kilpailukykyvertailussa – uutta pontta sopimuksesta?
30.5. Air Francen lentäjälakko uhkaa EM-kisalentoja
30.5. Takaako nollasopimus Suomen kilpailukyvyn? Ekonomistit eri mieltä
30.5. Digitoday Nokia pistää 4G:n minikopterin sisään
30.5. NSIG:n Okmetic-tarjous jatkuu – kauppa voi vaatia TEM:n siunauksen
30.5. Palkkaa maksettiin bensana – mätkyt menossa työntekijöiden pulitettavaksi
30.5. Rosatomin viesti Suomelle: Voimala kestää pidempään kuin yksikään poliittinen jakso
30.5. Ovakon säästöohjelma laajenee
30.5. Digitoday Tässäkö Applen seuraava ostos: HBO tai Netflix?
30.5. Vältä näitä kännykkävirheitä – uutta tietoa terveysvaikutuksista
30.5. Bitcoin-louhimo konkurssiin Ruotsissa
30.5. Helsingin pörssi etenee vailla selvää suuntaa – SSAB vauhdissa
30.5. "Tästä halutaan huvipuisto" – Espanjassa yritetään hillitä turismia
30.5. Puolustusvälineyhtiö Patrian toimitusjohtaja vaihtuu
30.5. Ex-työntekijä vinkkasi: Kamux maksanut palkkoja bensana
30.5. Tulva pysäytti Audien rakentamisen
30.5. Digitoday Windows 10:n tietoturvaan merkittävä parannus – aktivoitava itse
30.5. Digitoday "Kestämätön tilanne": Anvia taipui kompromissiin Elisan edessä
30.5. Aktia nosti talousennustetta – työmarkkinoilla "dramaattinen jakautuminen"
30.5. Rautia-rautakaupat katoavat Suomen kauppakartalta
30.5. Kiky-sopu myös viestintään ja mekaaniseen metsäteollisuuteen
30.5. Digitoday Google tuomassa hurjan myyntivaltin omille Android-puhelimilleen?
30.5. Kamux peruu listautumisen – veroja maksamatta
30.5. Elisa ostaa Anvian tietoliikenne- ja viihdepalvelut
30.5. Evli suuntaa pk-sektorille ja aloittaa yt-neuvottelut
30.5. Metsäpalojen laantuminen painaa öljyn hintaa
30.5. Aukioloaikojen vapauttaminen iski pienten kauppojen myyntiin
30.5. Fedin Yellen: Koronnostoon syytä varautua
Asiakastieto

Yhteistyössä