Eläkemysteeri – miksi näin moni hylätään?
Heini Karjanmaa
Työkyvyttömyyseläkkeelle pääseminen on vaikeutunut parina viime vuonna roimasti. Asiantuntijat ovat ilmiöstä ymmällään, eikä kukaan tunnu oikein tietävän mistä se johtuu.
Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysosuus on noussut selvästi. Hylättyjen hakemusten osuus harppasi viime vuonna kolme prosenttiyksikköä 25 prosenttiin. Vajaasta 28 000 hakemuksesta hylättiin lähes 7 000 (katso tilastot jutun lopusta).
– Tilanne ei ole ollenkaan hyvä, kun tällä hetkellä joka neljäs hakija saa hylkäävän päätöksen. Eihän se osoita, että järjestelmä toimisi hyvin. Hakijan kannalta se on kohtuutonta, sillä hän odottaa tietenkin saavansa myönteisen päätöksen, eläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jukka Kivekäs sanoo.
Yksityisissä eläkeyhtiöissä hylkäysosuus on koko eläkejärjestelmään verrattuna vieläkin suurempi ja kolkuttelee jo 30 prosenttia. Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hylkäysosuus nousi alkuvuoden aikana 29 prosenttiin. Kehitys on muissa yhtiöissä samankaltaista.
– Hylkäysosuus lähti kasvuun noin vuosi sitten eli keväällä 2011. Se kääntyi silloin selvästi aikaisempaa korkeammaksi ja näytti myös jäävän korkeammalle tasolle, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen sanoo.
Hakemusten määrä
ei selitä muutosta
Selkeää syytä hylkäysosuuden kasvulle ei ole löytynyt. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisen ehdot eivät ainakaan paperilla ole tiukentuneet, eikä hakemuksiakaan ole tullut aiempaa enemmän. Kaksi ilmeisintä syytä on poissa pelistä.
– Kumpikaan ei selitä hylkäysmäärän kasvua. Se ei johdu seulan tiukentumisesta eikä myöskään hakemusmäärien kasvusta, Ilmarisen Kettunen sanoo.
Itse asiassa hakemusmäärissä on tultu alaspäin 2000-luvun huippuvuosista. Enää ei olla viime vuosikymmenen puolivälin lähes 30 000 vuotuisen hakemuksen määrissä, mutta siitä huolimatta hylkäyksien absoluuttinenkin määrä on suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Asiantuntijat ovat ymmällään.
– Yhtä yksittäistä syytä ei ole. Kun tätä on vakuutuslääkärien keskuudessa mietitty, niin sellaista ei ole löytynyt, Varman Kivekäs sanoo.
Myös Eläketurvakeskuksessa (ETK) yritetään selvittää äkillistä tilastokummajaista. Virasto tekee asiasta parhaillaan selvitystä, joka julkaistaan loppuvuonna. Vastauksia sekään ei tule tarjoamaan, vaan lähinnä lisää kysymyksiä.
– Rakenteellisista tekijöistä, joita me olemme rekisteritiedoista tutkineet, selkeää selittävää tekijää ei löydy. Tämä on kaikille vähän arvoitus, ETK:n erikoistutkija Raija Gould sanoo.
Näihin rakenteellisiin tekijöihin kuuluvat muun muassa hakijoiden ikä, sukupuoli ja sairaustausta.
Monia pieniä
syitä...
Muutosta selitetään monella pienellä syyllä, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Syiksi tarjotaan niin terveydenhuollon toimintatapojen muutoksia, asenneilmaston muuttumista, takuueläkkeen vomiaantuloa kuin yleistä taloustilannettakin.
– On täysin mahdollista, että vuoden 2008 finanssikriisin hännillä on yhteyttä tähän. Usein laman ja sen aiheuttaman pitkäaikaistyöttömyyden vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen tulee viiveellä, ETK:n Gould sanoo.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Asenneilmaston muuttumisella tarkoitetaan käytännössä hatarampia hakemuksia. Näissä tapauksissa ensisijaisesti muista elämän ja toimeentulon ongelmista kuin sairaudesta kärsivät ihmiset yrittävät päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Näitä tapauksia on paljon, Varman Kivekäs sanoo.
Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK pitää mahdollisena, että eläkkeelle pääsyn kriteerejä myös tulkitaan aiempaa tiukemmin.
– Tarkkaan ottaen lääketieteelliset kriteerit eivät ole muuttuneet, mutta aina tehdään tulkintaa siitä, mikä on kohtuullista. Vaikka kriteerit ovat periaatteessa samat, tulkinta voi olla rajatapauksissa erilainen, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo.
...ja yksi
suurempi selittäjä
Yksi merkittävämpi selittäjä hylkäysosuuden kasvulle on löytynyt. Kansaneläkelaitos alkoi vastikään ohjata ihmisiä, joilla on ollut vain lyhyt työura hakemaan työkyvyttömyyseläkettä. Muutos tapahtui samoihin aikoihin, kun hylkäysosuus lähti kasvuun.
Suurella osalla näistä ihmisistä sairaus on alkanut jo ennen työuraa, joten oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole. Tämänkään seikan vaikutus ei kuitenkaan ole tarpeeksi suuri riittääkseen ilmiön selitykseksi.
– Tämä selittää vain osan hylkäysosuuden kasvusta, alle yhden prosenttiyksikön. Hylkäysosuus on noussut enemmän, eikä kaikkia syitä nousulle ole vielä löytynyt, Ilmarisen Kettunen sanoo.
Hän on tehnyt asiassa omia tutkimuksiaan, ja pientä osviittaa on löytynyt. Otos on kuitenkin vielä liian pieni johtopäätösten tekemiseksi.
– Olen tehnyt Ilmarisessa alustavan selvityksen, jossa katsoimme 50 peräkkäistä eläkehylkäystä. Niistä 70 prosentissa selittäväksi tekijäksi nousi työttömyystausta, hän sanoo.
Kettusen mukaan asioiden yhteys on vielä selvittämättä. Tutkimukset ovat yhä kesken, ja käytännössä kukaan asiantuntijoista ei tiedä, mistä tarkalleen on kyse.
