Pian yhä useampi elää sinun palkallasi

Vaikka kuntauudistus tehtäisiin hallituksen kaavailemalla tavalla, ja 320 kuntaa yhdistyisi noin 70:ksi, alueiden elinvoima ei parane heikon väestökehityksen ja työpaikkakehityksen kuntia yhdistelemällä. Näin totesi Pellervon taloustutkimus (PTT) hiljattain.

– Näyttäisi, että [kuntien yhdistämisen] kriteerit olisivat erityisesti kaupunkiseuduille suunnatut. Työpaikkaomavaraisuus ja pendelöinti on nostettu keskeisiksi kriteereiksi. Kaupunkiseuduista kauempana sijaitsevat kunnat näyttäisivät olevan liian pieniä, eivätkä ne täytä väestöpohjakriteeriä.

– Huoltosuhde ei taida sitten olla varsinaisessa [hallituksen] kriteerilistassa, PTT:n ekonomisti Signe Jauhiainen arvelee.

PTT arvioi keväällä nykyesitystä edeltänyttä virkamiestyöryhmän aluekarttaa. PTT katsoo, että hyvin heikon huoltosuhteen kuntien tilanne paranee, kasvukeskusten heikkenee hieman.

Huoltosuhteen osalta synkkä kokonaiskuva säilyy, katsoipa kumpaa kriteerikarttaa tahansa.

Väestöllinen huoltosuhde kertoo huollettavien määrän sataa työikäistä kohden. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan sen, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa henkeä on yhtä työllistä kohti. Mitä alhaisempi luku, sitä parempi tilanne.

Nykyisin väestöllinen huoltosuhde on 53. Suomessa huoltosuhteen heikkeneminen on lähes nopeinta Euroopan unionin maista. Jos Suomeen ei muuta muualta lisää ihmisiä, huoltosuhde on 73 vuonna 2025.

Etelä-Savo ja Kainuu
murheenkryyneinä

Taloussanomien maakunnittain tekemässä huoltosuhdekartassa alue-erot näkyvät selkeästi (katso kartta jutun alapuolella).

Etelä-Savossa väestöllinen huoltosuhde heikkenisi 2020 mennessä 82:een ja 2040 mennessä 97:een. Myös Kainuussa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa kehitys on nopeaa. Uudellamaalla huoltosuhde on vahvin. Vuonna 2020 se olisi 54, ja 62 vuonna 2040.

Jauhiainen vahvistaa, että Etelä-Savossa kehitys on heikointa.

– Siltä vaikuttaa, että Etelä-Savossa näyttää työvoima loppuvan. Tilanne on heikko. Ihan kannassa tulee Kainuu ja myös Pohjois-Karjala. Jos yhdistettävät kunnat ovat sellaisia, että mikään niistä ei ole järin elinvoimainen, yhdistäminen ei tuo muutosta. Itä-Suomessa on alueita, joilla kunnat ovat liian samanlaisia.

Ennuste ei
ole luonnonlaki

Taloussanomien vertailussa Lappi ei ollut maakunnista aivan heikoimpien joukossa, vaikka sielläkin huoltosuhde heikkenee pahasti.

– Se pitää aina muistaa, että väestöennuste olettaa nykyisen kehityksen jatkuvan. Ei ole mikään luonnonlaki, että näin tulee käymään.

– Joskus sanotaan, että jos väestöennusteet olisivat toteutuneet, Lappi olisi jo tyhjentynyt. Valistunut arvaukseni [Lapin tilanteelle] on, että matkailu on työvoimavaltainen ja kasvanut palveluala. Siellä on työpaikkoja. Tämä voisi näkyä jo koko huoltosuhteen alueellisissa ennusteissa.

Kunnissa karmeita
huoltosuhdelukuja

PTT:n Jauhiainen muistuttaa, että maakunnittainen vertailu antaa vasta varsin karkean kuvan väestötilanteesta. Rovaniemellä voi olla elinvoimaa, ja jos alueen keskus on sellainen, se voi näkyä koko alueen luvuissa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla kasvuveturi Oulu hilaa maakunnan asemaa ylöspäin.

Kunnittain tarkasteltuna tilanne on Kuntaliiton mukaan erityisen dramaattinen muun muassa Puumalassa, Kuhmoisissa, Posiolla, Rautjärvellä, Rääkkylässä, Sysmässä, Tuusniemessä, Hirvensalmella, Kemijärvellä ja Pellossa.

Esimerkiksi Puumalassa olisi jo kahdeksan vuoden päästä enemmän alle 15- ja yli 65-vuotiaita kuin työikäisiä. Vuonna 2030 huoltosuhde olisi 137.

Väestöennuste + maahanmuutto 
= taloudellisen huoltosuhde?

Tilastokeskuksen mukaan maahanmuutto korjaa väestön ikärakenteen vinoumaa, väestöllistä huoltosuhdetta. Jos Suomeen ei tulisi maahanmuuttajia, huoltosuhde heikkenisi vielä rajummin.

Joidenkin maakuntien ikärakenne on jo vinoutunut. Tilastokeskuksen mukaan ilman maahanmuuttoa Etelä-Savo, Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Kainuu menettäisivät 2030 mennessä viidenneksen 20–59-vuotiaistaan.

– Heikon väestökeskuksen alueilla, joilla on ihan selvää muuttotappiota ja vähän syntyvyyttä, saattaa maahanmuutto olla ihan viimevuosina kääntynyt positiiviseksi. Maahanmuutto näyttäisi korjaavan huoltosuhdetta jonkin verran näissä heikommissakin paikoissa.

– Se oli yllätys. Yleensä ajatellaan, että suurin osa tulee metropolialueelle, joka hyötyy maahanmuuttajista. Jonkin verran näyttää valuvan hyötyä myös muualle Suomeen.

Jos maahanmuuttajat eivät kotoudu ja työllisty, työllisten vastuulle jää entistä suurempi huollettavien joukko. Tilastokielellä taloudellinen huoltosuhde ei paranekaan samassa suhteessa kuin väestöllinen.

PTT:llä on alkanut hanke, jossa selvitetään maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä eri TE-alueilla. Tutkimustietoa on vielä liian vähän, mielipiteitä sitäkin enemmän.

– Maahanmuutto voisi suuntautua voimakkaammin heikomman väestökehityksen alueille, joilla työväestö uhkaa loppua.

– Toki työvoimakysymyksessä on muitakin asioita kuin maahanmuutto, mutta olisi syytä pohtia uuden työvoiman saamista myönteisenä tavoitteena – sen verran kelvotonta on väestökehitys.