Yritykset: Pimeä työvoima jatkaa kasvuaan
Harmaata taloutta ei ole onnistuttu kitkemään suomalaisesta yritysmaailmasta, käy ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta Yritysten rikosturvallisuus 2012 -selvityksestä.
Palvelualalla on selkeästi aiempaa enemmän yrityksiä, jotka raportoivat pimeästä työvoimasta. Tuoreen selvityksen mukaan pimeästä työvoimasta raportoi 18 prosenttia yrityksistä vuonna 2012, kun vuonna 2008 luku oli 12 prosenttia.
Palvelualan harmaan talouden ongelmiin on esitetty muun muassa kassakoneisiin asennettavia niin sanottuja mustia laatikoita, joilla valvottaisiin yritysten maksatusta.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa suhtautuu kriittisesti ehdotukseen. Hänen mukaansa loppulaskun tulisivat maksamaan rehelliset yrittäjät eikä se purisi veronkiertäjiin.
– Se on kuitenkin pieni osa, joka selkeästi tarkoituksella rikkoo sääntöjä, Linnainmaa sanoo.
Sen sijaan kuitinantopakkoon Linnainmaa suhtautuu positiivisemmin.
– Olemme sanoneet, että yksi keino torjua harmaata taloutta on se, että jokainen pyytää kuitin.
– Harmaan talouden torjunnassa pidän uhkana sitä, että tehdään sellaista byrokratiaa ja kustannusta, joka kohdistuu vain niihin, jotka ovat rehellisiä.
Pimeä työvoima oli kasvussa myös teollisuudessa, jossa yhdeksän prosenttia yrityksistä ilmoitti, että toimialalla on harmaata työvoimaa. Vuonna 2008 pimeistä töistä raportoi kuusi prosenttia vastaajista.
Perinteisesti rakennusala on tunnettu harmaan talouden linnakkeena. Näin on edelleen huolimatta mittavista toimista pimeän työvoiman kitkemiseksi. Rakennusalalla joka toinen yritys kertoi, että oli havainnut pimeää työvoimaa alalla.
Alalla on otettu käyttöön niin kutsuttu käännetty arvonlisävero ja velvollisuus pitää esillä työmailla kuvallista henkilötunnistetta veronumeroineen.
Kauppakamarin Yritysten rikosturvallisuus 2012 selvitykseen vastasi yhteensä 1 681 Keskuskauppakamarin jäsenyritysten yritysjohtajaa. Edelliset tutkimukset tehtiin vuosina 2005 ja 2008.













