Ay-jäsenyyden suosio onkin kasvussa
SAK, STTK ja Akava teettivät TNS Gallupilla työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävän tutkimuksen, jonka tulos saattaa yllättää monet aiemmat mielikuvat. Ovathan viime aikoina otsikoissa komeilleet perinteisten ammattiliittojen kilpailijoiden eli yksityisten työttömyyskassojen kasvaneesta suosiosta kertovat uutiset. Esimerkiksi Yleinen työttömyyskassa (YTK) eli Loimaan kassa keräsi vuonna 2009 jopa 5 000 uutta jäsentä kuukaudessa.
Järjestäytymisen tarve ei tuoreen tutkimuksen mukaan juuri vaihtele muutoin kuin sen mukaan, koetaanko järjestäytyminen erittäin vai melko tarpeelliseksi.
Järjestäytymistä pidetään aiheellisena kaikissa väestöryhmissä, yrittäjät mukaan lukien.
Näin tutkittiin
SAK:n tiedotteen mukaan henkilökohtaiseen haastatteluun vastasi maaliskuussa tuhat kansalaista. Tulosten luottamusväli on keskimäärin ± 3 prosenttiyksikköä.
Ammattiliittoon liittymisen syistä ansiosidonnainen työttömyysturva sekä palkka- ja työsuhdeturva pitävät edelleen kärkisijoja. Suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenten etujen ajamisessa sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus vaikuttavat järjestäytymisen motiivina paljon tai melko paljon.
– Kaikki keskeiset syyt olla ammattiliiton jäsen liittyvät tavalla tai toisella palkansaajien kokeman turvattomuuden vähentämiseen, tutkimuksen tehnyt toimialajohtaja Juhani Pehkonen TNS Gallupista kertoo tiedotteessa.
– Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa ammattiliitot nähdään ikään kuin yhteiskunnallisina "vakuutusyhtiöinä". Jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa, hän sanoo.
Tärkeimpänä yksittäisenä syynä kuulua ammattiliittoon pidetään edelleen palkka- ja työsuhdeturvaa, vaikka sen merkitys on laskenut kahden vuoden takaisesta 53 prosentista 45:een.
Palkka- ja työsuhdeturva on tärkein jäsenyysperuste kaikissa ammattiryhmissä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan nimeää tärkeimmäksi syyksi 30 prosenttia (26 prosenttia vuonna 2010).
Tukea tuli kattaville
työmarkkinasopimuksille
Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien näkemystä siitä, millä tasolla eri työsuhteen ehtoja koskevista asioista pitäisi sopia. Irtisanomissuojasta, sukupuolten tasa-arvosta, luottamushenkilöiden asemasta, muutosturvasta, määräaikaisten työsuhdeasioista sekä palkankorotuksista haluttaisiin sopimuksia keskusjärjestötasolla tai alakohtaisesti. Näistä erityisesti palkat haluaa entistä useampi sovittavaksi keskusjärjestöissä tai alakohtaisesti.
Työpaikkatasolla sopimisen kannatus on palkkojen osalta pudonnut kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta 12 prosenttiyksiköllä.
Alhaisimmillaan luottamus työpaikkakohtaiseen palkkasopimiseen on STTK:laisilla, joista 24 prosenttia kannattaa sitä. Akavalaisista 28 ja SAK:laisista 37 prosenttia pitää työpaikkoja oikeana palkoista sopimisen tasona.













