Nyt jaetaan potkuja: "Tämä ei ole yllätys"
Lehtikuva
Irtisanomisuutisten jatkuva lisääntyminen ei ole yllätys. Yrityksiltä on tulossa tänä syksynä sen verran huonoja tuloksia, että ne pakottavat väenvähennyksiin, arvioi asiantuntija. Nyt ei ehkä selvitä pelkillä lomautuksilla. Tänään oli taas yksi synkimmistä päivistä, kun yritykset kertoivat 500 työntekijän vähennyksistä.
18.10.2011 15:33
127
Kriisisyksyn edetessä yt-neuvotteluutisten virta ei ole Suomessa tyrehtynyt, vaan vain synkentynyt. Useat yritykset ovat perustelleet työvoiman vähennustarvettaan tilauskannan pienenemisellä ja yleisillä tehostamistarpeilla.
Tänään tehostamisohjelmasta tai yt-neuvottelujen alkamisesta tiedottivat pörssiyhtiöt, kuitukankaita ja erikoispapereita valmistava Ahlstrom, rakennuskonserni Lemminkäinen sekä valukomponenttien valmistaja Componenta. Yhteensä uhan alla on satoja työpaikkoja. Ulkomailla henkilöstön kanssa neuvottelee lisäksi metsäyhtiö M-real.
Yleinen taloutta koskeva epävarmuus on iskemässä myös yritysten kannattavuusnäkymiin. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) syyskuun lopussa julkistamasta luottamusindikaattorista kävi ilmi, että taantuman pelko oli selvästi tarttunut suomalaisyrityksiin.
Tämä ennakoi myös työvoimatilanteen heikentymistä.
– Kun tietää kuinka paljon näkymät ovat kansainvälisessä taloudessa ja sitä kautta myös Suomessa heikentyneet kesälomien jälkeen, ei tätä uusinta kehitystä vasten ole mikään yllätys, ettei yritysten tuloskehitys ole sitä mitä aikaisemmin odotettiin, EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila sanoo.
– Tällä on myöskin valitettavasti henkilöstövaikutuksia.
Vielä ei olla loppusyksyn 2008 tilanteessa, jolloin lomautusten määrä alkoi lisääntyä rajusti edellisvuoteen verrattuna. Toisaalta asiantuntijat ovat arvioineet, että yritykset voivat nyt turvautua kolmen vuoden takaista taantumaa enemmän suoriin irtisanomisiin.
– Tätä on vielä aikaista sanoa. Silloin tuli raju romahdus, jonka lopputulos ei ollut vielä näkyvillä. Pahin vaihehan jäi aika lyhyeksi ja tämän takia lomautukset olivat luonteva vaihtoehto, Urrila sanoo.
– Nyt pidemmänkin aikavälin näkymät ovat aika sumuisia, vaikka lähiviikkoina ja kuukausina odotetaan suunnan selkenevän, kuinka pahaksi tämä äityy. Osalta yrityksistä on tullut myös viestiä siitä, että taustalla on rakenteellisempia tekijöitä.
Suomen suhdannevaihteluja tasaavaa lomautusjärjestelmää suoraan vastaavaa systeemiä ei löydy ulkomailta. Valtioneuvoston kanslian taannoisessa finanssikriisiselvityksessä todettiin, että Suomen joustavalla lomautusjärjestelmällä säästettyjen työpaikkojen määrä oli huomattavan suuri verrattuna yleisesti OECD-maihin. Silti Suomen työttömyysaste nousi finanssikriisissä eli vuosien 2008–2009 aikana noin 6 prosentista lähes 9 prosenttiin.
Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) on arvioinut, että viime taantumassa Suomen työllisyyskehitys oli myönteistä verrattuna moniin muihin maihin, koska Suomi ei kärsinyt ylivelkaantumisesta eikä taantumasta odotettu pitkää, minkä takia massairtisanomiset jäivät näkemättä. Lomauttamisen lisäksi yritykset turvautuivat työajan lyhentämiseen.
Työmarkkinoita selvittänyt erikoistutkija Pekka Sauramo arvioi, että Eurooppa on nyt selvästi menossa kohti taantumaa, josta voi hänen mukaansa tulla hankala. Taantuman todennäköisyys on suurempi kuin se, ettei siihen päädyttäisi, mikä näkyy Suomessakin. Hänen mukaansa tätä syksyä ei voi suoraan verrata vuoteen 2008, jolloin rahoitusmarkkinat käytännössä halvaantuivat.
– En uskalla sanoa, mennäänkö samaa polkua, mutta voidaan mennä samantapaista polkua ainakin siinä mielessä, että suunta on samanlainen eli alaspäin, kun puhutaan suhdanteista, Sauramo sanoi.
Hänen mukaansa sekä vuonna 2008 että nyt yritysten kannattavuuden taso on parempi kuin 1990-luvun alun taantumassa, jolloin yritysten oli pakko turvautua irtisanomisiin.
– Vuonna 2008 yrityksillä oli kannattavuuspuskureita selvästi enemmän kuin 1990-luvun alun lamassa. Näin yrityksillä oli varaa antaa kannattavuuden heikentyä, kun kriisin ei uskottu kehittyvän pitkäksi. Yritykset pitivät kiinni työvoimasta, jonka uskottiin olevan hyödyllistä tulevaisuudessa. Uskoisin, että nytkin yritykset käyttäytyvät samalla tavalla ja turvautuvat ensi vaiheessa lomautuksiin.
Taloussanomien taannoisen selvityksen mukaan yt-neuvotteluiden alle oli kesälomien jälkeen, elo-syyskuussa, joutunut yli 6600 työntekijää. Joka toista näistä eli 3000 työntekijää odottivat potkut. Lomautusilmoituksia oli selvästi vähemmän kuin irtisanomisia.
Vielä elokuussa viralliset tilastot näyttivät hyviltä. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi syyskuun lopulla, että koko maassa oli voimassa olevien lomautusten piirissä elokuun lopussa yhteensä noin 14 000 henkilöä, mikä oli lähes 14 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan
∇ Mainos ∇
Lisää Aiheesta
