Nyt jaetaan potkuja, mutta onko se oikein?

Pankkikonserni Nordea ilmoitti maanantaina haluavansa vähentää Pohjoismaissa yhteensä noin 2 000 työntekijää. Suomen osalta vähennystarve arvioitiin noin 650 henkilöksi. Henkilökunnan kanssa aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut, joiden perusteella vähennysten lopullinen tarve selviää.

Irtisanomisia Nordea perusteli vuosina 2015–2018 voimaan astuvalla uudella Baselin pankkivalvontakomitean kansainvälisellä säätelyllä, ns. Basel III:lla. Säännösten myötä pankkien vakavaraisuusaste kiristyy. Säännösten voimaan tuloon on kuitenkin vielä runsaasti aikaa ja ne saattavat vielä muuttua vielä matkan varrella.

Nordea on ollut viime vuodet vahvassa tuloskunnossa. Pankki kasvatti viime vuonna liikevoittoaan 18 prosenttia 3,6 miljardiin euroon. Konsernijohtaja Christian Clausen iloitsi tulostiedotteessa kaikkien aikojen korkeimmista voittoluvuista. Vahva tahti on jatkunut tänä vuonna ja ensimmäisen vuosipuoliskon liikevoitto oli noin kaksi miljardia euroa. Liikevoitto kasvoi toisella vuosineljänneksellä viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 30 prosentilla.

Osakeyhtiölain viidennen pykälän hokemisesta on tullut yritysten asemasta keskusteltaessa jo mantra. Sen mukaan yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen.

Osakeomistajien osingoilla palvelemisen sijaan potkujen syynä saattaa kuitenkin olla strategisesti laajempi kehitys. Helsingin Sanomat arvioi 30.8., että Nordean ja sen takaa löytyvän Sampo Pankin voimakaksikon Kari Stadighin ja Björn Wahlroosin tavoitteena on pitää Nordea erittäin kilpailukykyisenä yritysostot mielessään siintäen. HS:n mukaan myös tehostamistoimenpiteet eli irtisanomiset ovat edellä mainitun kaksikon käsialaa.

Jättipotkujen aikaan voi joka tapauksessa kysyä, millainen on suuryrityksen vastuu ja mikä on työntekijöiden asema yrityksessä? Onko irtisanomissuoja liian heikko?

"Työntekijän suoja
käytännössä olematon"

Työnantajalla on vapaus päättää, kuinka paljon työvoimaa se käyttää. Työntekijän irtisanomisen syyksi kelpaavat taloudelliset ja tuotannolliset syyt, eli yrityksellä voi mennä erittäin hyvin mutta se voi silti antaa potkut työntekijöilleen. Sen enempää irtisanomisia ei tarvitse perustella.

Jos irtisanomisia perustellaan taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä, on työntekijän irtisanomissuoja asiantuntijan mukaan heikko.

– Irtisanomissyyn ei tarvitse olla se, että yrityksellä menee huonosti, vaan töiden rationalisoimispyrkimys riittää, Helsingin yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen sanoo.

Kun työnantaja vetoaa taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin ja hoitaa kaikki irtisanomiseen liittyvät asiat lainmukaisesti, ei valittaa oikein voi. Tiitinen nostaa esimerkiksi 1990-luvun laman.

– Silloin eräs Pankkitoimihenkilöliiton juristi sanoi, että he eivät nosta yhtä ainutta kannetta, jos kysymys on pelkistä taloudellisista irtisanomisperusteista, sillä he häviäisivät ne kaikki.

Tiitisen mukaan kysymys irtisanomissuojan vahvuudesta ja oikeasta tasosta on vahvasti poliittinen. Hänen mukaansa potkujen antaminen on tehty helpoksi, kunhan se tehdään asianmukaisesti.

– Työnantajalla on oikeus vähentää väkeä, kunhan siellä ei ole mitään vilunkia taustalla. Työntekijän kannalta irtisanomissuoja on käytännössä olematon silloin, kun yritys toimii rehellisesti ja tekee kaikki tarvittavat toimet. Näin se ikävä kyllä on, Tiitinen sanoo.

1990-luvun lama
kummittelee yhä

Myös Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Raija Järvisen mukaan suomalaisten työntekijöiden irtisanomissuoja on verrattaen heikko. Hän vertaa tilannetta muihin Euroopan maihin.

– Monessa Euroopan maassa on paljon parempi irtisanomissuoja. Esimerkiksi Nokia joutui maksamaan mittavat korvaukset Saksassa, Järvinen sanoo.

Nokia lakkautti Saksan Bochumissa sijainneen tehtaansa muutama vuosi sitten, ja myöntyi lopulta maksamaan työntekijöiden työllistämis- ja uudelleenkoulutuskuluja noin 200 miljoonaa euroa.

Järvinen näkee nykyisessä irtisanomissuojassa jäänteitä 1990-luvun lamasta.

– Irtisanomissuoja vedettiin silloin hyvin kapeaksi, ja sitä yritykset pystyvät nyt käyttämään hyväkseen, hän sanoo.

Järvinen myös muistuttaa, että Suomen pankeissa vedettiin 1990-luvulla vyötärö niin tiukalle, että 2000-luvun alkuvuosina ja vuosikymmenen keskivaiheilla alalla oli työvoimapulaa.

Yhteiskuntavastuu on
kuollut kirjain

Yritykset kirjoittavat toimintasuunnitelmiinsa kauniita sanoja toimintansa vastuullisuudesta. Yhteiskuntavastuu on ollut jo pidemmän aikaa muoti-ilmaus, jolla yritykset parantavat julkikuvaansa ja vakuuttavat toimivansa hyvin aikein. Tutkimusprofessori Raija Järvisen mukaan yhteiskuntavastuuta harjoittaa todellisuudessa vain harvat.

– Yhteiskuntavastuu toteutuu aika huonosti. Mielestäni on vain harvoja yrityksiä, jotka oikeasti harjoittavat yhteiskuntavastuuta. Sen sijaan on paljon firmoja, jotka täyttävät jonkinlaiset vähimmäiskriteerit, kuten toiminnan ekologisuuden ja verojen maksamisen, mutteivät ole oikeasti vastuullisia, hän sanoo.

Työoikeuden emeritusprofessori Tiitinen muistuttaa, että yrityksen yhteiskuntavastuu on vain moraalinen lupaus, mutta siitä ei koidu yritykselle mitään laillisia velvoitteita tai seuraamuksia.

– Yhteiskuntavastuu on moraalinormi, siihen ei juridiikka päde. Yritys voi ilmoittaa olevansa kuinka vastuullinen tahansa, mutta sillä ei ole juridiikan kanssa mitään tekemistä. Se on vain moraalinen ja eettinen kysymys, Tiitinen sanoo.

Irtisanomisten lasku
yhteiskunnan maksettavaksi

Kun ihmiset menettävät työnsä, heistä koituu yhteiskunnalle kuluja. Niinpä potkuja antanut yritys saattaa menestyä paremmin, mutta lasku siirtyy veronmaksajien maksettavaksi.

Nordean kohdalla on spekuloitu, että iäkkäämmät työntekijät halutaan saada ulos talosta korkeiden palkkojensa ja parempien lomaetujensa vuoksi.

– Irtisanottavista osa tullee työllistymään uudelleen, mutta osa on jo liian vanhoja löytääkseen uuden työpaikan. Ikäsyrjintää on Suomessa paljon, Raija Järvinen sanoo.

Professori Tiitinenkin otaksuu nuorten irtisanottavien työllistyvän toisiin tehtäviin ja muistuttaa, että yt-neuvotteluiden myötä vähennystarve saattaa myös pienentyä. Lisäksi osalle vähennettävistä työntekijöistä saatetaan sorvata eropaketit, jolloin lähtö tapahtuu vapaaehtoisesti. Osa jää kuitenkin työttömiksi, ainakin hetkellisesti.

– Ammattiliittoon kuuluvat työttömät saavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Liittoon kuulumattomat joutuvat normaalin työttömyyskorvauksen piiriin, ja aiheuttavat myös kotikuntansa sosiaalitoimelle kuluja. Ja tietenkin yhteiskunnan verotulot pienenevät, kun veronmaksajia joutuu työttömiksi, Raija Järvinen sanoo.

Yhteiskunnalle irtisanomisista aiheutuvia kokonaiskustannuksia kumpikaan ei osaa lähteä vielä tässä vaiheessa arvioimaan.

– Sitä, mitä yhteiskunnalle koituu, ei kukaan vielä uskalla yrittääkään ennustaa, Kari-Pekka Tiitinen sanoo.