Uusi eläkepettymys uhkaa: Nuorille vieläkin vähemmän

Vallitseva totuus on pitkään ollut se, että eläkkeet olisivat suuruudeltaan 60 prosenttia palkoista. Jo tällä hetkellä keskimääräinen eläke on kuitenkin vain puolet keskimääräisistä palkoista.

Kuinka paljon suhdeluku tulee huononemaan tulevina vuosikymmeninä?

Mitä nuoremmasta palkansaajasta on kyse, sitä enemmän niin sanottu elinaikakerroin tulee leikkaamaan tulevaisuuden eläkesummasta.

Elinaikakerroin on vuonna 2005 luotu mekanismi, joka otettiin käyttöön viime vuonna.

Kullekin ikäluokalle luodaan 62 vuoden iässä kerroin odotettavissa olevien elinvuosien pohjalta. Se leikkaa eläkkeen määrää sitä enemmän, mitä vanhemmaksi ikäluokan odotetaan elävän. Suurten ikäluokkien eläkkeisiin leikkuri ei juuri vaikuta.

– Muutaman vuosikymmenen kuluessa keskimääräinen eläke tulee olemaan 40 prosenttia palkoista, kun elinaikakerroin alkaa kunnolla kutistaa eläkkeitä, sanoo yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko Olli Pusa.

– Jos eläke on sen alkaessa 40 prosenttia keskimääräisistä palkoista, tulee indeksi jauhamaan sitä vuosien kuluessa huomattavasti lisää. 20 vuodessa se voi tipahtaa lähelle 20 prosenttia.

Pusa perustaa väitteensä Eläketurvakeskuksen viimeisimpään, vuonna 2009 tehtyyn ennusteeseen, joka ulottuu vuoteen 2075 asti.

Ennusteessa keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän ennakoidaan nousevan kolmella vuodelle vuoteen 2050 mennessä.

Vuonna 2075 63-vuotiaan ennustetaan elävän 8,6 vuotta pidempään kuin vuonna 2008.

Eläkemenojen
osuus kasvaa

Pusan mukaan kehitys tulee ajamaan koko järjestelmän kriisiin, jos ansioeläkejärjestelmä ei enää turvaa edes jonkinlaista elintason säilymistä työuran jälkeen.

Samaan aikaan kun eläkkeet suhteellisesti pienenevät, lakisääteisten työeläkemenojen osuus palkasta kasvaa.

Yksityisen sektorin työeläkemenojen ennakoidaan Eläketurvakeskuksen ennusteessa nousevan nykyisestä reilusta 20 prosentista suunnilleen 30 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

– Ihmisillä ei ole varaa säästää eläkepäiviä varten vapaaehtoisesti ja varautua pienempiin eläkkeisiin, kun lakisääteiset eläkemenot kasvavat niin reippaasti, Pusa ennustaa.

Toimihenkilöliitto Erton puheenjohtaja Juri Aaltonen on samaa mieltä Pusan kanssa siitä, että elinaikakerroin iskee tuleviin eläkkeensaajiin liian kovalla kädellä.

Vaikutus on rankempi, kuin eläkeuudistusta tehtäessä uskottiin, Aaltonen sanoo.

– Esimerkiksi vuonna 2040 alkavista eläkkeistä tulee nykyisten ennusteiden mukaan leikkautumaan pois 20 prosenttia. Tässä on kysymys suuresta sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta, jossa nuoret joutuvat jyrätyiksi. Tämä vääryys pitäisi ehdottomasti korjata.

Aiempien arvioiden mukaan elinaikakertoimen ennakoitiin leikkaavan eläkkeitä selvästi vähemmän eli vain noin 9 prosenttia 2040-luvulla alkavista eläkkeistä.

Uudelleenarvioinnin
paikka?

Pusa arvostelee Eläketurvakeskuksen ennusteen oletuksia.

– Ennusteiden laatiminen on erittäin monimutkaista. Siihen tarvitaan suuri joukko tietoja ja erilaisten tulevien lukujen arviointia. Nämä tutkimukset eivät ole läpinäkyviä. Oletukset voivat olla monessa kohdin ihan pielessä, ja jotkin luvut ovat hyvin optimistisia.

Pusan mielestä eläkejärjestelmä tulisi arvioida kokonaan uudelleen.

– Pakka pitäisi purkaa auki ja katsoa, minkälaisia eläkkeitä ihmisille tarjotaan, millaisia rahastoja kerätään ja miten järjestelmää hallinnoidaan. Tällaisen tarkastelun esteenä on se, että kaikkia arviointeja, ennusteita ja tutkimuksia kontrolloi järjestelmä itse, Pusa kritisoi.

"Ongelmaa
ei ole"

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala ei näe suurta ongelmaa siinä, että ennusteen mukaan eläkkeet tulevat laskemaan keskimäärin alle 40 prosenttiin keskimääräisistä palkoista.

– Eläkkeet tulevat joka tapauksessa ostovoimaltaan olemaan reilusti suurempia kuin nykyisin. Vaikka laskua suhteessa palkkoihin näyttäisi jonkin verran tulevan, ei muutos ole mitenkään dramaattinen.

– Ikärakenteen muutoksesta aiheutuvat haasteet on aika pitkälle hoidettu jo tehdyillä asioilla. Eläkeläisten määrän kasvu suhteessa työssä käyviin ei tule romuttamaan järjestelmää.

Rantala muistuttaa, että elinaikakertoimen vaikutusta voi pienentää työelämässä pidempään jatkamalla.

Nuoria, jotka pelkäävät tulevien eläkkeidensä puolesta, Rantala hämmästelee.

– Kuvittelisin, että siinä iässä olisi paljon muutakin mietittävää, eikä tämä eläkeasia olisi päällimmäisenä huolen aiheena.

Elinaikakertoimen vaikutuksen eläkkeeseen voi laskea täältä.