Halpispotkut! Näin helppoa on antaa potkut Suomessa
Heini Karjanmaa
Suomessa työntekijästä pääsee eroon paljon helpommalla ja halvemmalla kuin muualla Euroopassa. Tämä tiedetään hyvin muun muassa Nokiassa, jolle potkut Saksassa kävivät kovin kalliiksi. Esimerkiksi eroraha on monessa muussa maassa pakollinen toisin kuin Suomessa. Täällä potkujen pehmustaminen on työnantajan ylimääräisen armeliaisuuden varassa.
22.6.2011 06:02
184
Työntekijöiden irtisanominen sujuu Suomessa mutkattomammin kuin muissa maissa. Laki, työehtosopimukset tai vallitseva käytäntö eivät velvoita työnantajaa tarjoamaan potkittaville erorahoja tai koulutusta.
Toisin on monissa muissa EU-maissa, joissa työntekijän oikeudet korvauksiin ja uudelleenkoulutukseen irtisanomistilanteessa on turvattu työehtosopimuksella tai lailla.
Esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa erorahat on kirjattu työehtosopimuksiin. Erorahat on turvattu lainsäädännöllä muun muassa Ranskassa, Britanniassa ja Itävallassa.
Suomessa erorahojen ja koulutuksen saaminen on pitkälti kiinni työnantajan laupeudesta. Erorahoja ja uudelleenkoulutuksia myöntävät lähinnä isommat yritykset, joille paketit ovat osa maineenhallintaa.
Taloustiedot
Esimerkiksi Nokia on aikaisempien irtisanomistensa yhteydessä tarjonnut työntekijöilleen 5–15 kuukauden palkkaa. Erorahan määrä on riippunut palvelusvuosista.
Taloussanomien tietojen mukaan myös aivan näinä päivinä päättyvissä Nokian yt-neuvotteluissa jaetaan samanlaisia 5–15 kuukauden eropaketteja.
Pienemmissä yrityksissä pakettien jakaminen on harvinaisempaa.
– Nykyisessä tilanteessa yritysvastuu on aika pitkälti riippuvainen työnantajan omista haluista tulla vastaan. Yksi syy antaa näitä paketteja on varmasti myös maine. Joissain tilanteissa irtisanomiset hoituvat työntekijän kannalta suhteellisen hyvin, toisissa taas ei, Akavan tutkimuspäällikkö Eugen Koev sanoo.
– Yritysten tilanteet ovat hyvin erilaisia. Yrityksillä ei välttämättä ole mahdollisuuksia antaa näitä paketteja, toisaalta mitään velvollisuuttakaan tähän ei ole, kun tällaiseen irtisanomistilanteeseen joudutaan, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Tuija Vehviläinen sanoo.
Monessa maassa erorahat
saa automaattisesti
Muualla Euroopassa erorahat ovat yleinen käytäntö. Erorahojen suuruus määräytyy usein palvelusvuosien mukaan.
Työntekijän oikeudesta erorahoihin on säädetty lailla monissa vanhoissa EU-maissa. Hollannissa ja Saksassa erorahoista on tullut osa oikeuskäytäntöä työehtosopimusten kautta.
Riitatilanteissa saksalaiset oikeusistuimet ovat tulkinneet, että säädyllinen eroraha on noin kahden viikon palkka palvelusvuotta kohden.
Nokian Bochumin tehtaan lakkauttamisen yhteydessä maksetut irtisanomiskorvaukset olivat korvaushaitarin yläpäästä. Nokia maksoi 2 300 Bochumin tehtaan entiselle työntekijälle yhteensä 200 miljoonaa euroa erorahoja. Korvauksen määrä muodostui palveluvuosien mukaan.
Erorahojen lisäksi Nokia kustansi Bochumin työntekijöille koulutusta, joka tuki heidän uudelleentyöllistymistään.
”Pitäisi katsoa
kokonaisuutta”
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
EK:n Tuija Vehviläinen sanoo, että eropakettien puutteesta huolimatta Suomen työnantajat rahoittavat työttömyysturvan kustannuksista suuremman osuuden kuin muissa EU-maissa.
– Moni yrittäjä voi katsoa, että pakettien maksaminen ei enää kuulu heille, Vehviläinen sanoo.
Vehviläinen muistuttaa, että Suomessa tavoitteena on työllistää irtisanomisuhan alainen työntekijä mahdollisimman nopeasti.
– Suomen koko irtisanomis- ja työsuhdejärjestelmä on aivan erilainen kuin muualla. Pitäisi katsoa kokonaisuutta, hän jatkaa.
Vehviläisen mukaan Suomen irtisanomisajat ovat eurooppalaisittain korkeita. Lisäksi suomalaiset voivat elää työttömyysturvan varassa pidempään kuin kuin monessa muussa EU-maassa.
SAK:n lakimies Jari Hellsten muistuttaa, että irtisanomisajat ovat pitkät myös Saksassa.
– Siitä huolimatta maassa maksetaan irtisanomiskorvauksia, hän sanoo.
Suomessa luovuttiin lakisääteisestä erorahasta vuonna 2003. Erorahaan käytetyt varat päätettiin kanavoida työttömyysturvaan.
”Tavoitteena
uudelleentyöllistyminen”
Akavan Eugen Koev muistuttaa, että isot erorahat eivät aina edes ole tarkoituksenmukaisia. Koevin mielestä tärkeintä on, että irtisanotut pääsevät mahdollisimman pian takaisin työelämään.
Koev arvostelee varsinkin iäkkäämpien työntekijöiden irtisanomisia. Hänen mielestään työnantajien pitäisi sitoutua päivittämään työntekijöiden osaamista.
– Meidän mielestämme yksi konkreettinen ratkaisu voisi olla se, että työnantajalla olisi enemmän velvoitteita huolehtia työntekijän osaamistason päivittämisestä. Työntekijän näkökulmasta kysymys on myös työmarkkinakelpoisuudesta.
– Eihän konekaan toimi loputtomiin ilman huoltoa.
