Katso oletko väärässä työssä

Oletko lyhytjännitteinen, innostuva, huomionhakuinen?
Sinulle sopivia ammatteja ovat esimerkiksi: myyjä, tuote-esittelijä, esiintyvä taiteilija, erilaiset neuvontatehtävät ja ravitsemusalan työt.

Oletko organisoiva, järjestelmällinen, tarkka?
Sinulle sopivia ammatteja ovat esimerkiksi: lääkäri, tutkija, asentaja, kelloseppä, restauroija, poliisi, lakimies ja työt taloushallinnon parissa.

Oletko rohkea, hyökkäävä, tuloshakuinen, vallasta kiinnostunut?
Sinulle sopivia ammatteja ovat esimerkiksi: poliitikko, esiintyvä tutkija, erilaiset johtotehtävät, sotilas ja ammattiurheilija.

Oletko erityisen kiinnostunut ihmisistä? Onko läheisyys ja ihmisten kautta asioiden tekeminen sinulle tärkeää?
Sinun kannattaa ehkä suuntautua hoito- tai sosiaalialalle, opettajaksi tai muun koulutustyön pariin.

Haluatko nähdä mitattavissa olevia tuloksia? Oletko kilpailuhenkinen? Olisiko päivän jälkeen mukava nähdä, mitä tuli tehdyksi?
Sinun kannattaa ehkä suuntautua kaupallisen alan laajalle kentälle.

Onko sinulle tärkeää luoda ja ideoida jotain uutta? Pidätkö siitä, että voit vähitellen edetä kohti isompaa päämäärää, jonka puolesta haluat toimia?
Sinun kannattaa ehkä suuntautua luoville aloille taiteilijaksi tai tutkijaksi.

Oletko kätevä käsistäsi, koetko itsesi niin sanotusti käytännön ihmiseksi?
Sinulle sopivia ammatteja ovat esimerkiksi: sähköasentaja, vaatturi, graafisen alan työntekijä, vartija, laitosapulainen, merimies, kotiavustaja.

Oletko pitkäjännitteinen, mahdollisesti tutkimusorientoitunut ”lukija-tyyppi” ja tykkäät perehtyä tehtäviisi ja niiden taustoihin?
Sinulle sopivia ammatteja ovat esimerkiksi: biologi, farmaseutti, atk-suunnittelija, tuotekehitysinsinööri, terveystarkastaja, lääkäri, kielenkääntäjä, museonhoitaja, arkeologi, filosofi, tilastotutkija ja kansantaloustieteilijä.

Oletko luova, haluatko ilmaista itseäsi, rikkoa ajattelussasi rajoja ja ajattelumalleja?
Sinulle sopivia ammatteja ovat esimerkiksi: kuvittaja, hiustaiteilija, mainosgraafikko, copywriter, maskeeraaja, multimediakäsikirjoittaja, kuvanveistäjä ja taikuri.

Ovatko elämänarvosi enemmän henkisiä kuin materiaalisia? Ovatko ihmissuhteet sinulle erityisen tärkeitä? Pidätkö vaihtuvista työtilanteista?
Sinulle sopivia ammatteja ovat esimerkiksi: stuertti, terveydenhoitaja, kielten opettaja, diakoni, psykoterapeutti, pakolaisohjaaja ja urheiluvalmentaja.

Arvostatko turvallisuutta ja perinteitä? Nautitko vakaasta työstä ja selkeärajaisista työtehtävistä?
Sinulle sopivia ammatteja ovat esimerkiksi: puhelinvaihteen hoitaja, verovirkailija, aikataulusuunnittelija, korvauskäsittelijä, vakuutustarkastaja ja hälytyskeskuspäivystäjä.

Oletko yritteliäs ja aktiivinen, oletko kiinnostunut taloudesta tai kaupallisuudesta?
Sinulle sopivia ammatteja ovat esimerkiksi: pörssivälittäjä, liikemies, ammattipoliitikko, päätoimittaja, tv-tuottaja, isännöitsijä ja rehtori.

Lähteet: Psykologian tohtori ja ammatinvalintapsykologi Raimo Lahti, psykologi Juha Sandberg

Tee työtä, mistä pidät
ja mitä osaat

Kun miettii, millaiseen työhön minä sopisin, pitäisi itse asiassa miettiä sitä, millainen työ sopisi minulle.

– Ammatinvalinnanohjauksessa lähdetään aina liikkeelle asiakkaan motiiveista. Millaisia haaveita, toiveita ja unelmia hänellä on, sanoo psykologian tohtori ja ammatinvalintapsykologi Raimo Lahti Helsingin Haapaniemen työ- ja elinkeinotoimistosta.

Hän huomauttaa, että ammatinvalintapsykologin tehtävänä ei ole ratkaista, mihin ammattiin ihmisen pitäisi suuntautua, vaan auttaa ihmistä löytämään itse itselleen oikean suunnan.

– Kun motiiveista saadaan kiinni, ihmiset usein yllättyvät siitä, miten monet alat ja koulutukset heille sopisivat. Esimerkiksi esiintymisviettiä voi näyttelijäntyön tai rocktähteyden lisäksi toteuttaa vaikka opettajan, toimittajan, nuoriso-ohjaajan ja tuote-esittelijän ammateissa.

Sopivaa ammattia etsittäessä pyritään selvittämään motiivin lisäksi ihmisen kyvyt ja luonteenpiirteet, koulutustausta, työkokemus ja perhetausta.

– Perhetaustalla voi olla merkitystä ihmisen toiveisiin ja mielenkiinnon kohteisiin, koska me samaistumme itseämme ympäröiviin ihmisiin, Lahti sanoo.

Hän neuvookin jokaista ammatinvalintaansa pohtivaa miettimään ensimmäiseksi sitä, mitä haluaa, mistä pitää, mistä nauttii ja mitä osaa.

– Kannattaa myös jutella ihmisten kanssa, kuunnella itseään ja kuunnella muilta itsestään saamaansa palautetta.

Henkilöarviointi on
rekrytoinnin apuväline

Monet yritykset käyttävät rekrytoinnissa apunaan henkilöarviointia. Työterveyslaitoksen vanhempi konsultti, psykologi Juha Sandberg kertoo, että henkilöarvioinnissa perehdytään muun muassa siihen, millaiset taidot henkilöllä on asioiden hallintaan, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, vastuunkantoon, organisointiin tai johtotehtäviin.

– Toivottujen ominaisuuksien hierarkkinen järjestys määräytyy tehtävän kautta. Esimerkiksi kirjanpitäjän tehtävissä tarkkuus ja huolellisuus ovat tärkeitä asioita.

Työn kriteerit eivät kuitenkaan määrity pelkästään itse työtehtävästä vaan myös siitä työympäristöstä, jossa työtä tehdään.

Meistä kullakin on tiettyjä henkilöominaisuuksia. Sandbergin mukaan myös henkilöominaisuuksia voidaan kehittää, mutta tietyissä rajoissa.

– Joku on esimerkiksi erityisen tarkka ja huolellinen ja haluaa yleensä tarkistaa asiat rauhassa. Tämä on henkilöominaisuus. Vastaavasti sosiaalisuus on henkilöominaisuus, mutta sosiaalisia taitojamme me toki voimme kehittää, hän sanoo.

Ihmisillä on luontaisesti erilaisia tarpeita ja lähtökohtia. Siinä missä toinen haluaa työlleen selkeät rajat ja puitteet joissa toimia, toinen nauttii vapaudesta. Joku on kiinnostunut yksityiskohdista ja toinen suuremmista linjoista.

Henkilöominaisuuksien lisäksi meillä on myös työkokemuksesta ja koulutustaustasta muodostuvia ammatillisia valmiuksia sekä ajatteluun, toimintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä henkilövalmiuksia.

– Ihmisen olisi hyvä hahmottaa, mitkä ovat niitä omia vahvuuksia. Tietysti työelämässä on aina tehtävä myös kompromisseja, mutta olisi tärkeää, että ihminen pääsisi työssään toteuttamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämään itseään.

Juha Sandberg sanoo, että aina ihmisen ei ole helppoa itse hahmottaa sitä, millaiseen työhön sopii tai ei sovi.

Myös puhdasta mielikuvasuunnistusta kannattaa välttää. Esimerkiksi hohdokkailta tai muodikkailta vaikuttaviin ammatteihin tai työtehtäviin ei tulisi pyrkiä tutustumatta ensin niiden todelliseen sisältöön.

– Pitäisi aina miettiä, millainen minä olen, mikä on se sisäinen pyrkimys, jota haluan toteuttaa elämässäni tai itsessäni.

Testaa itsesi verkossa:

Työvoimatoimiston sivuilla voit testata ammattien sopivuutta sähköisessä ammatinvalintaohjelmassa.

Oikotien Urapeili-sivuilla voi puolestaan testata persoonallisuuttasi. Samantyyppisiä testejä käytetään työnhaussa henkilöarvioinnin tukena.