50 vai 100 euroa – miten iso palkankorotus riittää sinulle?

Nyt puhutaan siis 50 euron, 100 euron ja 200 euron palkankorotuksista. Hyvällä tuurilla niillä peittoaa kuluvan vuoden hintojen nousun.

Valtiovarainministeriö on ennustanut tälle vuodelle 2,4 prosentin inflaatiota. Viime joulukuussa kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi 2,9 prosenttiin.

Kirjastovirkailijalle, emännälle ja siivoojalle noin kolmen prosentin korotus toisi runsaat 50 euroa lisää kuukaudessa. Opettajat saisivat samalla korotusprosentilla suunnilleen 75 euroa ja johtajat jopa 175–250 euroa. (Katso eri ammattien tiedot taulukosta jutun lopussa.)

– Keskituloisen noin 3 000 kuussa ansaitsevan palkansaajan pitäisi saada palkankorotusta yli 70 euroa, jotta hänen ostovoimansa pysyisi ennallaan. Veroja kiristävässä Helsingissä hänen pitäisi saada peräti sata euroa kuussa lisää, laskee Veronmaksajat ry:n ekonomisti Minna Punakallio.

Kun Elinkeinoelämän keskuliitto EK tarjosi 1,5 prosenttia, SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa vastasi siihen viikko sitten:

– Työntekijöiden pitäisi saada vähintään kolme prosenttia, jotta ostovoima ei heikkenisi.

Ostovoimaa syö inflaation lisäksi verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen kiristyminen, Elomaa sanoo ja huomauttaa, että eri toimialoilla ja jopa eri alueillakin on merkitystä sille, miten palkansaajan käy.

Kurjistaako oma kuntasi
sinun ostovoimaasi

Elomaa viittaa EK:nkin käyttämiin esimerkkeihin siitä, että eräillä aloilla takapainotteiset sopimukset nostavat ansioita vielä kuluvana vuonna ilman uusia korotuksia.

Punakallio muistuttaa, että suurista kaupungeista veroprosenttiaan nostavat Helsinki, Lahti ja Kouvola. Toisaalta veroprosentin laskijoita ovat Heinola, Keminmaa, Pelkosenniemi, Puolanka, Eckerö ja Geta.

Alla oleva taulukko osoittaa, miten kolmen prosentin korotus nostaisi 50 eri ammatin peruspalkkoja. Toisaalta hinnat nousevat euroissa ja laskut maksetaan euroissa – ei prosenteissa.

– Kun lehtitilaus, vakuutus- tai terveyskeskusmaksu nousee 10 euroa, korotus on kaikille yhtä suuri. Ilman muuta sillä on suurempi merkitys pienituloisille, Punakallio myöntää, muttei lähtisi arvioimaan erilaisten tulonsaajien oikeita kulutuskoreja.

Kuluttajahintaindeksi kertoo ensi viikolla, miten esimerkiksi ruoka kallistui vuoden vaihteessa. Luvut voivat olla kovat.

Mieluummin rahaa
kuin prosenttilukuja 

Ruoan hinnannousun on yleisesti arveltu kurittavan pienituloisia. Punakallio muistuttaa kuitenkin, että ruuan osuus on suunnilleen sama kaikissa tuloryhmissä: noin 10 prosenttia.

SAK:laisille liitoille on yleensä maistunut paremmin euro- kuin prosenttimääräinen korotus.

– Korotustavoitteet hajoavat ja osa liitoista tulee varmasti asettamaan euromääräisiä tavoitteita, Elomaa sanoo.

Kuten oheisesta taulukostakin näkee, prosenttikorotuksilla ei kurota kiinni palkkaeroja eikä korjata naisvaltaisten alojen jälkeenjääneisyyttä, joka jälleen tällä viikolla nousi otsikoihin.