Tässä ovat palkkakisan voittajat
Lehtikuva
Kuka luisteli laman yli? Kenen leipä oli levein? Tulokset yllättävät, mutta selityksiäkin on. Katso ketkä saivat lamavuosien korkeimmat palkankorotukset. Tämän kevään palkkaneuvotteluissa pitäisi saada vähintään kolmen prosentin korotus, jotta ostovoima ei heikkenisi.
7.2.2011 07:02
130
16,6 prosenttia euroissa ja 11,2 prosenttia ostovoimana mitattuna! Näin paljon kasvoi valtion virkamiesten leipä laman aikana 2008–2010. Tämä ilmenee tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportista. (Katso taulukko alla.)
Kun yksityinen sektori säästää kituutteli ja teollisuus lähetti väkeään kilometritehtaalle, julkisella puolella päästiin nauttimaan vanhojen sopimusten annista. Ansioita nostivat muun muassa palkkajärjestelmien uudistukset.
Tämä näkyi erityisesti vuonna 2008, jolloin valtion palkat nousivat 7,5 prosenttia. Korotuksista 2,9 prosenttiyksikköä johtui muista syistä kuin palkankorotuksista.
Hivenen yleistä tasoa paremmin pärjäsi kunta-alan väki, jonka ansiot nousivat 7,3 prosenttia, kun ne palkansaajilla keskimäärin nousivat 7,1 prosenttia. Eniten jälkeen jäi teollisuus, joiden työntekijöiden ansiot nousivat vain 4,9 prosenttia.
2000-luku on ollut
julkissektorin vetoa
– Palkkoja ei pitäisi tarkastella vain yhden tai kahden vuoden jaksolla, koska sopimuskaudet kulkevat eri tahtia, ekonomisti Helena Pentti SAK:sta muistuttaa.
Lisäksi hän sanoo, että on mahdollista, että esimerkiksi valtiolla on voitu panna väkeä pois halvimmasta päästä ja ottaa tilalle kallispalkkaisempia työntekijöitä
Sama tahti on kuitenkin jatkunut läpi vuosikymmenen. Tämä ilmenee Taloussanomien aiemmin tekemästä selvityksestä.
2000-luvun palkkarallissa poliisin viran ottanut Elinkeinoelämän keskusliittokaan (EK) ei ole kyennyt paimentamaan omiaan. Julkisen sektorin palkkakiriin ovat pystyneet parhaiten vastaamaan ahtaajat, joilla ansiot ovat koko vuosikymmen juoksussa nousseet yli 40 prosenttia.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Nyt pitäisi saada
ainakin 3 prosenttia
SAK:n mielestä työntekijöiden tulisi saada tänä vuonna noin kolmen prosentin palkankorotukset, jotta ostovoima säilyisi.
– Jos palkankorotuksissa seurataan EK:n palkkalinjaa, jää palkansaajan ostovoima pakkasen puolelle, SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa sanoo.
Ostovoimaa syö yli kahden prosentin inflaatio yhdessä verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen kanssa.
Elomaan mielestä työntekijöille kuuluu myös osuus työn tuottavuuden paranemisesta.
– SAK ei voi hyväksyä, että työntekijöiden toimeentulo heikkenee, vaikka yritysten maksukyky paranee, Elomaa korostaa.
17
15
Kommentit (130)
Korot nousee, lainanhoitokulut kasvaa!
- SAK ei voi hyväksyä, että työntekijöiden toimeentulo heikkenee, vaikka yritysten maksukyky paranee, Elomaa korostaa."
Ei näytä ay-johdolle avautuneen globaalin uusliberalismin ydin. Tässähän kaikki työt on tarkoitus teettää siellä missä työvoima on mahdollisimman halpaa. Ei tähän kaavaan mahdu mitkään palkankorotusajatukset duunareille. Idea on ja pysyy: tuotantokustannukset pitää saada mahdollisimman alas ilman voittojen menetyksiä. Voitot näet tässä ideologiassa kuuluu yksin ja ainoastaan yrityksen omistajille ei suinkaan työvoimalle jaettavaksi.
Julkis sektorilla on näköjään varaa reiluihin korotuksiin.Pers..tä.Elävät ihan omaa elämäänsä.
Seuraavaksi pitää saada palkka näiden ääliömäisten päätösten aiheuttamien hinnankorotusten tasolle... ja oravanpyörä on valmis.