Kirjaudu ▼
 

Korkeakoulutettu yrittäjä palkkatyöläistä tyytyväisempi

Korkeakoulutetut yrittäjät ovat tyytyväisempiä sekä yksityis- että työelämäänsä kuin korkeakoulutetut palkansaajat. Akavan tuoreen tutkimuksen mukaan eri alojen yrittäjistä tyytyväisimpiä ovat terveysalan yrittäjät ja tyytymättömimpiä puolestaan tekniikan alan miesyrittäjät.
Taloussanomat
25.1.2011 20:25
18

Akavalaisia yrittäjiä on noin 24 000, heistä noin 88 prosenttia täysipäiväisiä. Naisten osuus on selvästi suurempi akavalaisessa yrittäjäyhteisössä kuin maan kaikkien yrittäjien keskuudessa. Maamme yrittäjistä on naisia noin kolmannes, kun taas akavalaisista yrittäjistä naisia on yli puolet.

Korkeasti koulutetulla yrittäjällä on takanaan yleensä pitkä ura palkansaajana ennen ryhtymistä kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Moni tuore yrittäjä joutuu toteamaan, että yrittäjyyden myötä myös puolison ja lasten sosiaaliturva heikkenee.

Akavan elinkeinopoliittisen asiamiehen Mats Nymanin mukaan yrittäjien työttömyysturvaan, turvaan sairauden varalta sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tarvitaankin parannuksia, jotta kynnys siirtyä palkkatyön ja yrittäjyyden välillä olisi matalampi.

Huomattava osa tutkimuksen vastaajista piti yrittäjäksi ryhtymistä edistysaskeleena omalla urallaan. Moni oli ollut tyytymätön palkkatyöhönsä ja ryhtynyt yrittäjäksi löydettyään hyvän liiketoimintamahdollisuuden.

–Viidennes vastaajista katsoi yrittäjyyden olleen ainoa tapa työllistyä. Tämä johtuu osittain siitä, että useilla aloilla opiskelijat eivät välttämättä tiedosta, että merkittävä osa heidän alansa ammattilaisista toimii nimenomaan yrittäjinä. Siksi Akava korostaa, että kaikille korkeakouluopiskelijoille pitää antaa mahdollisuus yrittäjäkoulutukseen, Nyman sanoo Akavan tiedotteessa


Vapaus päättää
ajankäytöstä

Tutkimus osoittaa korkeasti koulutettujen olevan yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä. Yrittäjät kuitenkin erottuvat vielä palkansaajia tyytyväisempänä vastaajaryhmänä. Yhtenä syynä yrittäjien työtyytyväisyyteen on yrittäjien vapaus päättää omasta ajankäytöstään.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

–Yrittäjät pitävät työtään vaihtelevana, itsenäisenä ja merkittävänä useammin kuin palkansaajat. Lisäksi he kertovat yleisemmin arvostavansa työssään sitä, että heillä on mahdollisuus ehjien työkokonaisuuksien tekemiseen, tutkija Katri Luomala kertoo tiedotteessa.

Miesyrittäjät ovat naisia tyytymättömämpiä sekä omiin saavutuksiinsa että elämänsä ulkoisiin puitteisiin. Tyytymättömimpiä ovat miesvaltaisen tekniikan alan yrittäjät ja tyytyväisimpiä terveysalan yrittäjät.

Turun kauppakorkeakoulun toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 3 400 akavalaisessa liitossa jäsenenä olevaa yrittäjää ja palkansaajaa. Tutkimus on jatkoa Akavan edelliselle, vuonna 2006 tehdylle yrittäjätutkimukselle.

Ihmiset Mats Nyman
Tagit AKAVA
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (18)

Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Komppaan Yrittäjää. Loppuelämän tyytyväisyys ratkaistaan pääsykokeissa.
Tai valmennuskurssil 25.1.2011 21:02

Anonyymi
Komppaan Yrittäjää. Loppuelämän tyytyväisyys ratkaistaan pääsykokeissa.


Tai lähtemällä ulkomaille opiskelemaan jo hyvissä ajoin.
Takaisin ei huvita t 25.1.2011 21:46

Anonyymi
Onhan sitä terveysalan yrittäjän helppo hymyillä, koulutusmäärät ovat pienemmät kuin on tarvetta lääkäreille. Näitä jos koitetaan nostaa, niin heti menevät lakkoon. Sitten tehdään töitä julkisella ja yksityisellä, "syödään" kahdesta kulhosta.
Lääkärinä oleminen on Suomessa parempaa kuin Lottovoiton saaminen, säännölliset yli 5000e/kk tulot on helppo saavuttaa heti valmistumisen jälkeen. Sitäkin ennen pääsee helposti tekemään kesätöitä vähintään 3000e/kk palkalla jos vähän syrjäisempään kuntaan "viitsii" lähteä.

Samaan aikaan teknisen alan yrittäjät saavat kilpailla niska limassa menestymisen eteen, sekä väistellä suuryhtiöiden patenttihaasteita. Kerran kun joku Nokia tai muu vastaava pamauttaa kunnon patenttihaasteen nuorelle (5-10v) yritykselle, ei ole paljon muuta vaihtoehtoa kuin sopia patenttien luovuttamisesta ellei nyt satu olemaan aivan varma voitosta. Ja vaikka voitto olisi varma, on se itsemurha. Oikeuden käyminen maksaa tuolla tasolla aivan valtavia summia, käsittelyt venyvät helposti yli vuoden mittaisiksi joka tietää hirveää kuluerää pienelle, vasta nousevalle yritykselle.

Vapaa kilpailu on vitsi nyky-yhteiskunnassa. Lähes kaikki instituutiot puolustavat pidemmän päälle suurten etuja.
Ha*stakaa p***** 25.1.2011 22:06

Anonyymi
Tekniikan alat ovat kansainvälisesti kilpailtuja (opiskelu ja työ englanniksi). Kotimaassa sitten kilpaillaan asioilla, joihin tämä lainsäädäntö ja kieli tarjoaa mahdollisuuksia.

Toisaalta, jos kilpailussa alkaa pärjätä, saa pysyvää jalansijaa jopa tekniikan aloilla. Vahva pohja varmaan helpottaa tilannetta. Juuri nämä englannin kieliset asiat ovat tosi raskaita, vaikka kuvittelee lähtevänsä pois kotimarkkinoilta. Niillä markkinoilla tulee bulkkihintaista tuntityötä Intiasta ja Kiinasta yms.
Yrittäjänä verkossa 25.1.2011 22:18

Anonyymi
Tekniikan alat ovat haastavat, ja Suomalaiset voivat sillä alalla ainoastaan kilpailla teknologialla. Työ on juurikin niin kallista (+muut kulut ja verot), että pelkällä massalla ei voi koittaa kilpailla.

Ja teknologian kanssa pelatessa täytyy muistaa jopa katsoa että kenelle myy tuotteitaan. Erittäin korkean teknologian tuotteen kiinalaiset kopioivat välittömästi (jos vain pystyvät) ja alkavat myydä vähintään kotimaansa markkinoilla.

Voisin siteerata uutisia siitä kuinka Kiina huonosti valvoo ulkomaisia patentteja maassaan. Hakekaa googlella: Patent enforcing China, heti ensimmäinen "osuma" tarjoaa aika lohduttoman kuvan siitä millainen meno on Kiinassa näissä asioissa.
JoopaJoo 25.1.2011 22:30

Anonyymi
Juuri oli pari päivää sitten uutinen, korkeastikoulutettujen työttömyys rajussa nousussa, nyt sitten yritetään niitä patistaa pois kortistosta yrittäjiksi. Yrittäjäksi kannattaa alkaa, mutta ei Suomeen.
Balttia kutsuu. 25.1.2011 23:03

Anonyymi
0 tutkimus, tuolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa vaan pönkitetään jotain nationalismia nimeltä feikki pisa.
Se näkyy kaus.
Black hole pisa. 26.1.2011 5:23

Anonyymi
"Tyytyväisiä yrittäjiä nämä lääkäri,apteekkari
ja lakifirman tuomari omistajat.
Nämä kaikki toimii tietyllä tavalla kilpailulta
suojattuna."


Kyllä näin varmasti on. Kuitenkin vanhempia akateemisiakin ihmisiä saattaa pullahtaa ulos työpaikasta. Joissakin tapauksissa ei ole mitään mieltä enää palata palkkatyöläiseksi. Akateemisilla pitäisi olla strategia- ja liiketoimintaosaamista. Jotkut pystyisivät pyörittämään sekamuotoista toimintaa, joka ei tähtää ainoastaan oman ammatin harjoittamiseen. Lehdissä on ollut juttuja lakimiehistä/-naisista, jota alkavat hoiva-alan yrittäjiksi, palkkaavat lähihoitajia, työntekijöillä auto käytössä ihan kuin siivousfirmoissa yms.

Kauppakorkean koulutus on niin liikemiesmaineessa, että on jopa toisiaan ihmettelemistä, kun sillä koulutuksella ei olekaan halua pyrkiä parempaan tulotasoon ja itsenäiseen yrittämiseen. Sen sijaan saatetaan tähdätä julkishallinnon varmaan kapeaan leipään. Mihin nämä koulutukset lopulta antavat sitten valmiuksia? Virkamieheksikö? Sopisi opetuksesta vastaavienkin miettiä.
Täsmennystä ja työnj 26.1.2011 9:12

Anonyymi
"0 tutkimus, tuolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa vaan pönkitetään jotain nationalismia nimeltä feikki pisa."

Pisa-innostus voi olla seurausta mahdollisesti siitä kehityksestä, joka on vaikuttanut aikaisemmin koululaitoksessamme, vain "eräät" olivat ns. lahjakkaita ja älykkäitä, toiset sitten vain "työmuurahaisia". Tällaisessa asiat perustuivat hyvään muistiin, asioiden käsittelytaitoon yms.

Nykyään puhutaan lahjakkuudessakin eri lajeista, matemaattinen älykyys tuo globaalisti kai tehokkaimman voittokulun. Kyvykäs saattaa kyllä tuhota ympäristön, jos on kovis. Em. lahjakkuus ei ole sosiaalisen taidon kanssa välttämättä samassa ihmisessä.

Ei liene haittaa, jos kansalaiset ovat osaavia. Kyllä ammattimaisuuteen voisi vieläkin panostaa tutkinnoissa (myös yliopistokoulutuksessa, edes pilkkomalla pienempiin osiin). Pitäisi pyrkiä muutaman vuoden ajan koulutuksessakin ajattelemaan, että kukin koulutus tähtää vaikka muutamaan pätevään työtehtävään. Nykykoulutus on suunniteltu kestämään mukamas 40 vuotta pitkään työuraan, sieltä syntyy klassinen yleisosaaja (=ei pätevyyttä liike-elämään), joka osaa ainostaan kunnan ja valtion tehtäviä. Mikä nykymaailmassa on enää näin yhtenäisesti jatkuvaa muu kuin yliopiston monivuotiset teoreettiset putket?

Lääkärit, psykologit ja hoitajat voisivat jalostaa edelleen masentuneen kansan palvelemista. Esim. omalla paikkakunnallani saa hakea suun hoitoa, ei ole hoitajapalveluita, ellei käytä joitakin hammaslääkäreitä.

Tavallaan on hyvä, että hoitoa saa yksityisyrityksistäkin, onhan meillä kiireisiä työssä olevia, ulkomaalaisia, jotka tarvitsevat erikoishoitoa. Valtion pitäisi itse puuttua hinnan muodostukseen, kuitenkin niin, ettei osaava porukka lähde yrittämään kauas muualle.
Osaava kansa on kaik 26.1.2011 9:40

Anonyymi
Jotta pärjää johtotehtävissä se voi joiltakin vaatia lievää narsistista taipumusta. Sinänsä on hyvä, ettei kaikkien tarvitse ajatella johtavansa muita. Joten suotakoon johtamisen ilo siitä pitäville.

Mutta on kyllä todettava sekin, että menestys koulutukseen pääsyssäkin jo nostaa itsetuntoa. Sen jälkeen itsetuntoa voi nostaa mainio tutkinto ja hyvä ammattiura.

Aikaisemmin monet akateemiset uraohjukset olivat erittäin arroganttia ja arvonsa tuntevaa porukkaa. Riittääkö näinä aikoina pelkkä asema olemaan muiden yläpuolella? Tämä kilpailu pudottaa ihmiset maan pinnalle.
Tulotasokin tulee an 26.1.2011 9:52
Sivut: 1 2
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä