Heitä haetaan Suomeen töihin

Työperäinen maahanmuutto on elinkeinoelämän päättäjien mielestä muutamilla aloilla ainoa ratkaisu tulevaisuuden tekijöiden löytämiseen. Joitain osaajia ei Suomesta enää saa edes rahalla.

Toisaalta joukkotyöttömyydenkin aikana massa-aloilla on tarjolla paljon niin pienipalkkaisia hommia, ettei niihin löydy kotimaisia tekijöitä.

Millaiset maahanmuuttajat täällä nyt sitten työllistyisivät heti?

Yllättäen Elinkeinoelämän keskusliitto, joka on innokkaimmin varoitellut lähivuosien tulevasta työvoimapulasta, ei pystykään vastaamaan kysymykseen.

EK kertoi Taloussanomille, ettei Etelärannan lobbareilla ole antaa listaa kysytyimmistä ammattilaisista.

Yrittäjien edunvalvojilla on tarkempi kuva nykytilanteesta.

– Työvoimatarpeiden kuva on tämänkin laman aikana koko ajan muuttunut. Täällä tarvitaan varmimmin kahdenlaista väkeä, käytännöllisen ammattitutkinnon saaneita sekä huippuosaajia, kertoo Suomen Yrittäjien koulutusasiain päällikkö Veli-Matti Lamppu.

Siivoajia, rakennusmiehiä
ja venäjänpuhujia 

Työpaikkailmoitusten ja vuokratyöfirmojen mukaan tänä syksynä Suomessa on runsaasti töitä uusille puhtaanapidon, siivouksen ja rakentamisen ammattiosaajille. (Katso jutun lopusta lista minkälaisia osaajia ja mistä maista Suomeen halutaan.)

Rakennusalan alihankintafirmat kaipaisivat telineasentajia, hitsaajia, putkimiehiä ja remonttitaitoisia sisustuspuuseppiä.

Siivoamaan pääsee minne vain ja mistä maasta tulleena tahansa.

Näihin lattiatason perustöihin otetaan suhteellisen pienellä kielitaidolla: riittää jos hallitsee edes jotain länsimaista kieltä niin että ymmärtää työnjohdon ohjeet.

Itäkielellä saa sisätöitä muun muassa Kaakkois-Suomessa

– Palvelualalla, etenkin kaupan alalla, on suuri tarve venäjää osaaville ihmisille, jotka ovat olleet täällä sen verran pitkään että tuntevat suomalaisen työelämän tapoja, Veli-Matti Lamppu kertoo.

Venäjänosaajille lupaillaan myynti-, matkailu- ja asiakaspalvelutehtäviä sellaisiin yrityksiin, joissa asiakaskuntakin tulee pääosin rajan takaa.

Kantaväestön hyljeksimiä maatilahommiakin löytyy: valkovenäläisiä ja ukrainalaisia renkiä tai piikoja on alkanut muutaman viime vuoden aikana näkyä yhä enemmän lomittajina ja eläintenhoitajina.

Hoiva-aloille tulee
seuraava rynnistys

Hoitohenkilökuntaa rekrytoidaan vilkkaasti Suomeen Aasian maista. Heitä näkee etenkin vanhustenhoidossa, pitkäaikaispotilaiden ja dementikkojen kaitsijoina.

Samaan aikaan kun suomalaiset sairaanhoitajat lähtevät parempien palkkojen perässä ulkomaille, tänne tulee heidän filippiiniläisiä ja kiinalaisia kollegoitaan muihin hoivatehtäviin.

– Joissain maissa sairaanhoitajat ovat vientituote, ja se näkyy jo työmarkkinoillamme, kertoo suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta.

Ulkomailta rekrytoidaan hoiva-alalle ihmisiä, jotka ovat saaneet tehtävään muodollisesti pidemmän  peruskoulutuksen kuin mitä vastaavilla kotimaisilla työnhakijoilla on.

Esimerkiksi yksityisiksi vanhustenhoitajiksi saatetaan palkata sairaanhoitajan koulutuksen saaneita, tosin pienemmillä palkkaeduilla kuin mitä suomalaiselle lähihoitajalle maksettaisiin.

Kielitaidoksi on yleensä riittänyt englanti, mikä on aiheuttanut etenkin iäkkäiden potilaiden hoidossa suuria käytännön vaikeuksia.

Lastenhoitajina on toistaiseksi nähty lähinnä virolaisia. Au-pair-nimikkeellä tai kodinhoitajiksi tulee jonkin verran ihmisiä Etelä-Euroopasta sekä Latinalaisen Amerikan maista.

Liukuhihnan ääreen ei,
huippuosaajaksi kyllä

Teollisuudessa sen sijaan ei ole enää hommia kouluttamattomille ihmisille. Huippuosaaja saa kuitenkin paikan lähes mistä vientifirmasta tahansa.

Teknologiateollisuus sekä monet suuryritykset palkkaisivat mielellään Aasia-bisneksiään varten kiinalais-, intialais- tai pakistanilaistaustaisia ihmisiä.

Firmoissa tarvitaan muun muassa tulkkeja, kulttuurikouluttajia, yhteysihmisiä, projektienvalvojia, ostajia, neuvottelijoita, markkina-analyytikkoja, alihankkijoiden etsijöitä ja lähes mitä vain.

Osa näistä huippukyvyistä saattaa olla jo valmiiksi maassa, ilman että suomalaisyritysten headhunterit tietävät heistä mitään.

– Meillä on nytkin Suomen yliopistoissa 13 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista suuri osa valmistuu teknillisille tai kaupallisille aloille, muistuttaa korkeakoulujen yhteisen VALOA-rekryhankkeen projektipäällikkö Päivi Jyry.

Heistä voisi värvätä juuri näitä täsmätehtäviin päteviä ihmisiä. Samat nuoret aikuiset kun muuttuvat tutkinnon saatuaan ja kotimaihinsa palattuaan juuri niiksi tulevaisuuden osaajiksi, joita suomalaisyhtiöt sanovat etsivänsä.

– Tuntuu, että yritykset eivät vain ole huomanneet, miten helposti heidät tavoittaisi opiskeluvaiheessa, Jyry arvelee.

Tai sitten rekrykonsulttien on vain hauskempi käydä kalastelemassa ulkomaaneläviä kotimaistaan, kuin yrittää solmia tuleviin maistereihin, ekonomeihin tai diplomi-insinööreihin suhteita jo täällä.

Läkkiseppää aina
tarvitaan

Toinen tarvittu ja kaivattu ammattiryhmä tulee käsityöläisistä. Monen menneen aikakauden alan osaaminen ehti loppua  ylikouluttautuneessa, teoriakoulutusta ihailevassa Suomessa.

– On paljon aloja, joissa kotimaiset koulutuspaikat eivät tule enää täyteen. Jotkut kädentaito-ammattinimikkeet ovat käytännössä kuolleet, koska valmistujia ei ole, Veli-Matti Lamppu sanoo.

Moni vähemmän kehittyneestä kaukomaasta tullut siirtolainen voi yllätyksekseen huomata, että tekno-Suomessa hänen perinnetaidoillaan on kaupallista kysyntää.

Ajoneuvojen, autojen ja kulkupelien taidokkaita entisöijiä on liian vähän, samoin miestenvaatteiden tai etnoasujen tekijöitä.

– Esimerkiksi vaattureita tarvittaisiin lisää. Yllättävän harva sillä nimikkeellä valmistunut menee vaatturiliikkeisiin töihin, ja liikkeet vähenevät koko ajan, Lamppu kertoo.

Luksusveneiden omistajat ovat valitelleet punottujen köysien pulaa: köydenpunojia sekä mahongin ja tiikin käsittelyn taitavia venepuuseppiä ei ole tarpeeksi.

Uusia satulaseppiä, koristekaivertajia, korujen ja kunniamerkkien emaloijia saa hakemalla hakea.

Lista tarvittavista kädentaitajista on pitkä. Jopa hammasteknikot käyvät vähiin parin vuosikymmenen sisällä.

– Eivät nämä alat tietenkään vedä mitenkään valtavasti ihmisiä. Mutta lukuisat Suomeen muista syistä, esimerkiksi avioliiton takia muuttaneet osaajat todennäköisesti pystyisivät työllistymään tällaistakin kautta, Lamppu sanoo.

Tällaisilla siirtotyöläisillä olisi kysyntää
Kädentaitojen ammattilaisista on pulaa
Ammattinimike	toivottu lähtömaa tai alue
myyjä, asiakaspalvelija	Venäjä
ostaja, teollisuuden yhteyshenkilö, vienninedistäjä, toimistotyöntekijä	Kiina, Intia, Etelä-Amerikka
ICT-asiantuntija	Intia, Pakistan
hammasteknikko	mikä tahansa
sairaanhoitaja	Viro, Puola
perus- ja lähihoitaja, hoivahenkilöstöä	Filippiinit, Kiina, Kuuba, Venäjä
rakennustyöläinen	Puola, Baltian maat
etnoravintolakokki	Japani, Intia, Etelä-Amerikka
siistijä	mikä tahansa
maatalouslomittaja, eläintenhoitaja, renki, puutarhatyöntekijä	Venäjä, IVY-maat
kupariseppä, köydenpunoja, etnisten asujen tekijä	Etelä-Amerikka, Afrikka
emaloija, satulaseppä	Venäjä, IVY-maat
vaatturi	Aasian maat
Lähde: työpaikkailmoitukset, yritysten rekrytoijat