Varo, näillä työpaikoilla riidellään

Mikäli ammattiyhdistysliikettä on uskominen, monilla työpaikoilla koetaan yhä laman jäljiltä patoutunutta riidanhalua. Jos työn järjestelyistä löytyy epäkohtia, niistä vaietaan tiettyyn rajaan asti, koska omaa työsuhdetta ei haluta vaarantaa.

Esimerkiksi palkattomasta ja/tai kotona tehdystä ylityöstä on tullut arkea, mutta kirjaamattomien töiden oikeasta korvausmäärästä aletaan tosissaan vääntää kättä vasta irtisanomis- ja lomautustilanteissa.

Erityisalojen toimihenkilöliiton (Erto) toimialapäällikön Pia Ben aissan mukaan eniten kiistoja aiheuttavatkin irtisanomisten lisäksi palkkasaatavat lisistä ja ylitöistä.

Oikeuskäsittelyyn edenneiden riitojen määrä ei yleisesti ole kasvanut.

– Useimmat hankaukset saadaan sovittua työpaikoilla sisäisesti, ja se on hyvä asia. Sovittelunhalu on osaavissa yrityksissä lisääntynyt, Ben aissa kertoo. 

Sotkuisimmilla, toistuvilla riidoilla on tapana kasautua yksille ja samoille työpaikoille. Esimerkiksi kampaamoketju HairStorella on monesta työrikospäätöksestä huolimatta vielä vireillä samankaltaisia kiistoja Palvelualojen ammattiliiton (PAM) kanssa.

Toimihenkilöunionille (TU) on tämän vuoden aikana tullut käsittelyyn 350 uutta työriitaa eri yrityksistä.

– Puolet koskee irtisanomisia, loput palkkasaatavia, määräaikaisten sopimusten ketjuttamisia, ylitöitä, lomanmääräytymistä, kiusaamista ja luontaisetuja, sanoo TU:n viestintäpäällikkö Jaana Aaltonen.

Perussettiä siis.

Perinteiden
lopetus suututtaa

Joissain tämän vuoden riidoissa on ollut kyse työpaikan perinteisten käytäntöjen muuttamisesta.

Keväällä Helsingin bussiliikennettä uhkasi kuljettajalakko, kun vanhemmat työntekijät halusivat pitää kiinni oikeudestaan valita parhaat ajovuorot päältä ennen nuorempia kuskeja. 

Citymarketien kassat suuttuivat, kun työnantaja halusi saada heidät myös arpojen myyjiksi kampanjapäivinä.

Herrasmiessopimukset ja suositukset työsuhdeasioiden järjestelyistä eivät enää päde, harmittelee myös Uusi Insinööriliitto.

UIL ehti viime kuussa riidellä muun muassa Nokian ja Nokia Siemens Networkin kanssa ylempien toimihenkilöiden jäsenmaksuperinnän katkaisemisesta. Nokia peruutti aikeistaan nopeasti.

Uusi pääkaupunkiseudun jättiammattikorkeakoulu Metropolia sai henkilökuntansa kapinaan, kun väkeä ei kuunneltu tarpeeksi eri oppilaitosten yhdistämis- ja saneeraushankkeiden toteutuksessa.

Patria Aviationin Nokian-yksikkö puolestaan vaatii yhtiötä palauttamaan henkilöstön edustuksen firman johtoryhmään.

Metsäteollisuuden
riidat venyvät

Paperiteollisuuden rankan lamasaneerauksen jälkipyykki jatkuu vielä pitkään.

StoraEnso on jyrkästi kiistänyt liittojen väitteet siitä, että se olisi kesän irtisanomisissaan jakanut potkuja hanakammin naisille kuin miehille.

Paperiliitto ja StoraEnso painivat myös vanhemmista tehdaslopetuksista. Liitto haluaa työtuomioistuimen kautta tietää, oliko taannoisista Kemijärven ja Summan tehtaiden lopetuksista sovittu firmassa jo ennen yt-neuvotteluiden käymistä.

Myös UPM:n ja M-realin olisi pitänyt liiton mielestä yrittää tehdä enemmän irtisanottujen työntekijöiden uudelleensijoittamiseksi.

– Näissä jutuissa on tutkittavana usein 2–10 työntekijää per tehdas, sanoo Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto.

Metso Paperin pari vuotta jatkunut ikäsyrjintäriita pitkäaikaisen insinöörinsä irtisanomisesta ratkesi kesällä käräjäoikeudessa työntekijän hyväksi. Firmojen hinku työntää vanhempaa osaajakaartia eläkeputkeen on herättänyt pahaa verta monilla muillakin savupiipputeollisuuden työpaikoilla. 

Paperia käyttävä mediakaan ei ole välttynyt rähinöiltä.

Journalistiliiton mielestä WSOY:n alkukesän yt-neuvottelut hoidettiin huonosti, jopa painostuksella. Alma Median ja Kauppalehden toimittajien välejä vuosia hiertänyt vanhojen työntekijöiden irtisanomisriita kuitenkin saatiin sovittua keväällä.

Valtion ja kuntien
kärhämiä riittää

Valtionhallinnossakin kähistään. Suojelupoliisin siviilityöntekijät ovat jo monen vuoden ajan halunneet samaa Helsinki-lisää kuin poliisitkin. Kiista eteni äskettäin käräjäoikeuteen.

Sairaanhoitajia edustavan Tehyn ja kuntatyönantajan aiemmat sopimuskiistat heijastuvat myös maakuntiin: sairaaloissa ylitöiden teettämisestä, virkapaikkojen täyttämisestä, määräaikaisuuksista ja vuoronvaihdoista on käyty tänäkin kesänä kovia riitoja.

Lisää riidanaiheita on valtiolle luvassa ensi vuonna. Valtio voi joutua karsimaan uuden tuottavuusohjelmansa takia jopa 2 000 työpaikkaa.

Kuntaliitosten jälkeen osa kuntien työntekijöistä kokee olevansa eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden: joillekin on luvattu parempaa irtisanomissuojaa kuin toisille. Häviäjiä ovat yleensä määräaikaiset työntekijät, ja kaikki heistä eivät alistu suosiolla tuleviin leikkauksiin.
.