Heidät pudotettiin kelkasta
Työmarkkinoilta on pitkin vuotta tihkunut myönteisiä uutisia pitkin vuotta. Sekä kesä- että heinäkuussa kokonaistyöttömyys oli hitusen pienempi kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.
Pitkäaikaistyöttömyyttä käänne ei ikävä kyllä koske. Kun kesäkuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 41 000, heinäkuussa heitä oli Tilastokeskusten tämänpäiväisten tietojen mukaan jo 57 000 eli liki 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttä olleiden määrä on kasvanut lokakuusta lähtien ja kasvaa edelleen melko kovaa tahtia. Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että suuntaus jatkunee, sillä yleensä kestää pitkään ennen kuin talouden elpyminen ulottuu pitkäkestoiseen työttömyyteen.
– Valitettavasti näyttää siltä, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa vielä kauan.
Työmarkkinat eivät
toimi tehokkaasti
Työttömyyden pitkittyminen on usein monien yhteensattumien summa. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampi on löytää uusi työpaikka. Tilastojen perusteella työllistyminen vaikeutuu jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen.
Pitkäaikaistyöttömyyteen altistavat vähäinen koulutus, rikkonainen työhistoria, asuinalue ja ikä. Räisänen huomauttaa, että etenkin taantumassa, kun töitä ei vain ole tarjolla, joukkoon voi ajautua myös hyvää työvoimaa.
Talouskriisi iski pari vuotta sitten vientialoihin ja teollisuuteen ja sen alihankkijoihin voimakkaammin kuin moniin muihin aloihin. Kaikki ovat kuulleet metsäteollisuuden ankarista saneerauksista, joiden vuoksi joukko ammattilaista kärsii edelleen työnsaantivaikeuksista.
Olennaista onkin kotipaikkakunta. Muutamalla kasvupaikkakunnalla työmarkkinat toimivat tehokkaasti ja niillä on sekä työn tarjontaa että sen kysyntää.
– Iso osa maata on tässä mielessä aika hiljainen, Räisänen huomauttaa.
Nyt vaaditaan
erikoisosaamista
Talouden dynamiikka on kova. Niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina syntyy yrityksiä ja entisiä kaatuu. Laskukaudella ja sen jälkeen vain lakkautettujen firmojen väen on tavallista vaikeampaa löytää uutta työtä.
Erityisen vaikeaa se on, jos yrityksen tuotanto, teknologia tai molemmat ovat olleet ainutlaatuisia. Räisäsen mukaan näin työttä jääneitä on hyvin paljon ja monelle ainoa mahdollisuus työllistyä uudelleen on uudelleenkoulutus.
Moni firma ja laitos on käynyt läpi tehostamisen nimissä organisaatiomuutoksen, jonka kuluessa osa porukasta on pudotettu pois. Moni avustavissa tehtävissä ollut on joutunut lähtemään. Räisänen sanoo, että iso joukko perustoimistotyöntekijöitä, joilla ei välttämättä ole mitään erityisosaamista, on nyt työttöminä työnhakijoina.
Niin yksityisillä kuin julkisillakin työpaikoilla on tavallista, että hallintoon kuuluvia rutiineja on sälytetty työntekijöille. Räisänen kertoo, että esimerkiksi valtionhallinnossa jokaisen pitäisi periaatteessa hoitaa itse matkansa ja laskut kulkevat sähköisesti.
– Aiemmin tähän tarvittiin aika iso henkilöstö, hän lisää.
Pitkäaikaistyöttömyys
uhkaa nuoria miehiä
Nuorisotyöttömyydestä puhutaan paljon, mutta pitkäaikaistyöttömyys ei onneksi ole yleensä nuorten ongelma. Tosin poikkeuksiakin on.
– Yksi selkeä riskiryhmä ovat kouluttamattomat nuoret miehet. On iso joukko alle 30-vuotiaita miehiä, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Heidän osuutensa ikäryhmästä on naisiin verrattuna kaksinkertainen, Räisänen sanoo.
Räisäsen mukaan näiden miesten esteenä on lähinnä kiinnostuksen puute. Ongelma on suuri sekä heidän itsensä että yhteiskunnan kannalta, ja Räisäsen mielestä sille pitäisi pystyä tekemään jotain.
Työuran loppupäässä ikä voi olla este työn saannille. Haitta se on etenkin, jos henkilöllä on terveysongelmia tai edes lieviä vammoja.
Tavallisimmat ennenaikaisen eläkkeelle jäännin syyt Suomessa ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Esimerkiksi rakennusalan ammattilaisista löytyy Räisäsen mukaan harvoin täysin tervettä yli 55-vuotiasta.
Ikä jarruttaa usein myös joustavuutta. Etenkin perheettömät nuoret muuttavat herkemmin työn perässä kuin keski-ikäiset, joita jo moni seikka sitoo kotipaikkaan.


















Kommentit (200)
Pullat hyvin uunissa tulevaisuutta ajatellen :)
Siellä moni nykyinen työtön voisi olla arvostettu ammattilainen mutta Suomessa nobody.
Suomessa ei ole kohta laajemmassa mittakaavassa olevaa teollisuutta. Tuo lienee pääsyy.
Palvelualoilla alhainen koulutustaso riittää, voidaan ottaa vaikka moniosaajia korvaamaan kalliimmat ihmiset.
Itsellä on kolme tutkintoa ja ammattia, joista kaksi erityisosaamista vaativaa.
Tavallisiin hommiin ei kelpaa, kun on liikaa osaamista (=työnantaja ei voi kusettaa) ja parempiin hommiin ei pääse, kun on rikkonainen työhistoria ja oikea jäsenkirja puuttuu.
Päälle "kuntouttavan työtoiminnan" laukaisema masennus ja aika synkältä näyttää.
Mikä tuossa on niin hienoa että kannattaa julkisesti itsestään tyhmän tehdä ?
Jotkut ovat sanoneet etteivät insinöörit ole älynjättiläisiä ja taidat vahvistaa tuota näkemystä.