Nyt eletään työttömyyden synkimpiä päiviä

Työvoimatoimistoissa nähdään näinä viikkoina valtava asiakkaiden aalto, kun oppilaitoksista valmistuneet ilmoittautuvat työnhakuun.
Työttömyystilastot synkistyvät kerralla, mutta taloustutkijoiden mielestä sillä ei oikeastaan ole mitään väliä.
– Oma käsitykseni on, että tämän vuoden valmistuneiden piikki on jonkin verran viimevuotista pienempi. Laman pohja on nähty jo viime vuoden puolella, joten yritysten työvoiman tarve hitaasti lisääntyy, sanoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimuksesta.

Toukokuun luvuissa väijyy odotettu ja tiedetty tilastomörkö, johon ei pidä liikaa tuijottaa.
– Yksittäisen kuukauden lukuihin sisältyy paljon satunnaisuutta. Työttömyydessä on aina paljon vaihtelua: toukokuussa valmistuneet, kesäkuussa kesätyöläiset, joulukuussa kiireapulaiset, Lahtinen luettelee.
Kenen työllisyys
parantunut eniten?
Parempi onkin vilkaista, miltä työmarkkinoilla viime vuonna tähän aikaan näytti.
– Kausivaihteluiden takia katson itse lähinnä muutoksia vuoden takaiseen tilanteeseen. Tilastokeskus julkaisee luvut myös ikäryhmittäin, mikä helpottaa kehityksen hahmottamista, Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen sanoo.
Yksi olennainen tekijä onkin työttömyyden jakautuminen eri-ikäisten työnhakijoiden kesken.
Talouden rakenteellisista häiriöistä tai elpymisestä kertoo esimerkiksi se, miten helposti varttuneimmat työntekijät saavat hommia.
Eläkeikää lähestyvien yli 55-vuotiaiden työllisyys on jopa laman keskellä ollut Suomessa eurooppalaisittain verrattuna varsin hyvällä tolalla. Jos tämä kehitys on jatkunut, suhdannenousukin on yhä tulossa.
Kreikan kriisi
kuin yöpakkanen
– Jos kävisi niin iloisesti, että yritykset ottaisivat aidosti nuoria kesätöihin, se leikkaisi piikin nyt, kun kunnat säästelevät kesätöissä, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen sanoo.
– Kreikan kriisi oli takapakki. Ei nyt sentään takatalvi, mutta yöpakkanen, joka vie mustikan ja puolukan kukat. Jatko riippuu siitä, miten talouskasvu lähtee liikkeelle, Tiainen sanoo.
Hän muistuttaa, että suurten ikäluokkien eläköitymisen takia vuoteen 2015 mennessä työmarkkinoilta poistuu 150 000 henkeä enemmän kuin sinne tulee.
Suhdannepuskuriksi joutuneen nuorison pitäisi Tiaisen mukaan sinnitellä muutama vuosi.
– Kannattaa tehdä jotain – opiskella tai töitä, jotka eivät vastaa koulutusta – mieluummin kuin olla työttömänä. Työttömyyden pitkittyessä on suuri vaara jäädä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Se, että tekee jotain, lasketaan plussaksi. Mitään töitä ei kannata hävetä cv:ssä.