Varaudu yllätyspotkuihin, lakkolainen
Tämän talven ja kevään työtaisteluissa työpaikkojen ay-aktiivit ovat olleet lujilla. Joissain yrityksissä lakkoon osallistuminen leimaa työntekijää myös ammatillisesti, johtaen pikkumaisuuksiin tai suoranaisiin kostotoimiin.
– Erityisesti tämä on näkynyt ict-alalla. Joissain tapauksissa koeajalla olleen, lakkoon osallistuneen työntekijän työsuhde on purettu nopeasti lakon jälkeen, kertoo Toimihenkilöunionin palvelusektorin johtaja Tuovi Orpana.
TU:n mukaan useita tällaisia koeajan perusteella tehtyjä työsuhteen päättämisiä on nyt poliisin tutkittavana työsyrjinnän nimikkeellä.
Liitto epäilee, että potkujen todellisena syynä on ollut lakkoon osallistuminen, eikä ihmisen ammattipätevyyden puute.
Samanlaisia väitteitä potkuilla uhkailusta on kuultu muiltakin tämän kevään lakkoaloilta.
– Joillekin jäsenillemme oli kaupan lakon aikana vihjailtu, että lakossa oleminen ei tee hyvää työsuhteelle, sanoo Palvelualojen ammattiliiton toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen.
Lakkolaisten kurmoottajina ovat kunnostautuneet myös isot ja vakaat yhtiöt, eivät pelkästään villit pikkupuljut.
Lakkokeisarit ovat turvassa,
mutta rivijäsenille voi kostaa
Koska lakkojärjestelyistä vastaavilla ammattiosastojen johtajilla ja työpaikkojen luottamusmiehillä on varsin hyvä irtisanomissuoja, työnantajan suuttumus kohdistuu helposti lakkoketjun heikoimpiin lenkkeihin.
– Tuntuu siltä, että muutamassa yhtiössä on haluttu jälkeenpäin ristiinnaulita joitain lakossa olleita pelotukseksi muille. Ikävintä on että yleensä näin käy nuorille ja määräaikaisille, sanoo Orpana.
Osa-aikaisille ja nollatuntisopimuslaisille ei enää löydykään keikkoja, ennen kuin esimiehen kiukku laantuu.
Lakkovahteina toimineita on siirretty lakon jälkeen pois liian näkyvistä asiakaspalvelutehtävistä tai hankalampiin työvuoroihin.
Maineen on haluttu seuraavan myös perässä. Edellinen työnantaja oli pyytämättä kuvaillut rekrytoijalle hakijaa "änkyräksi", mainiten tämän pitäneen talvella ammattiliiton lakkopaitaakin ja huudelleen iskulauseita.
– Mitään tällaisia mustia listoja lakkoihin osallistuneista ei tietenkään saa kerätä, eikä työnantaja saisi jaella niitä eteenpäin ulkopuolisille, Tuovi Orpana sanoo.
Tehyn aktiiveille
ei uskalleta ryppyillä
Toisenlaisiakin esimerkkejä on. Kipeäkin työtaistelu menee joskus ohi ilman, että osapuolet saavat pysyviä häirikön leimoja otsaansa.
Hoitajien parin vuoden takaisen työtaistelun jälkeen työnantajien ja Tehy-aktiivien välit olivat joillain työpaikoilla hyvinkin kireänä muutaman kuukauden ajan.
– Ihmissuhteiden kärjistyminen on tällaisissa tilanteissa normaalia, mutta hyvin johdetuissa työyhteisöissä näistä päästään yli. En ole kuullut jäseniltä yhdestäkään tapauksesta, jossa sen ajan ay-aktiivisuus olisi myöhemmin johtanut vaikeuksiin työpaikan vaihdossa, sanoo Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.
Tilannetta auttaa, että hoitoalalla on pulaa työntekijöistä.
– Ei tämän alan työnantajilla ole varaa diskriminoida ihmisiä heidän ay-toimintansa perusteella. Meitä palkataan ammattiosaamisen takia, Markkanen sanoo.
Samaa sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon kuuluva pääluottamusmies Kari Kälviä.
– Tiedän tapauksia, joissa valintatilanteessa työnantaja on jättänyt palkkaamatta sen tunnetun ay-aktiivin. Mutta usein käy niinkin, että yritys on pitänyt ay-toimintaan osallistumista merkkinä hakijan yhteisvastuusta ja johtamiskyvyistä, Kälviä kertoo.
Lakkoiluun tarvitaan
pikaisesti lisäoppia
Ylilyöntien yhtenä syynä voi olla sekä työnantajien että työntekijöiden tottumattomuus työtaisteluihin.
Nousukaudella lakot olivat harvinaisia, ja nyt stressaavassa lamatilanteessa pomojenkin harmintunteet purkautuvat henkilökohtaisuuksina banderollien kantajiin.
– Usein uhkailujen takana ovat nuoret ja kokemattomat esimiehet, jotka eivät tiedä miten käyttäytyä poikkeuksellisessa tilanteessa, Tuovi Orpana sanoo.
Kaarlo Julkunen patistaisi työnantajat ja työntekijäjärjestöt lakkokouluun.
– Nykyiseltä työnantajapolvelta puuttuu kokemusta ja koulutusta sääntöjenmukaisesta lakon ajan toiminnasta. Tällaista pitäisi varmaan järjestää jo lähiaikoina, hän sanoo.


















Kommentit (195)
Joo hei, ylläripotkut nyt vielä oli sanaisesta arkusta jäänyt ulos kaivamatta (miksiköhän??)
Tiedoksi Taloussanomille, että ette ole auttaneet tämän laman voittamisessa pätkän vertaa, olette ruokkineet tulta parhaanne mukaan ja iloissanne ilmoitelleet suurista lukijamääristä, kun on säikytelty ensin puoli valtakuntaa.
ja tuotanto-osuuskuntia.
Osuuskunnan ensisijainen tehtävä on turvata jäsentensä elanto.
Kitinät pois ja peilikäteen ja kysykää jokainen itseltänne kuka on oikeasti kapitalisti eikä aivopesun tuotos jonka teidä luuseri koulujärjestelmä on teistä luonut.
Ihan ensin tutkikaa sukunimi historiasta kuulutteko porvaristoon vai ette, se kertoo teistä kaiken arhippat.
Suomi täynnä pinkkiporvareita, ei velka tee teistä porvareita.
No tämä kommentti ei varmasti miellytä kaikkia, mutta mitä hyvää lakoilla on saatu viime aikoina aikaan? Onko jostain lakosta ollut enemmän hyötyä kuin haittaa?
Muutaman päivän lakolla menettää jo saavutetut palkankorotukset moneksi vuodeksi eteenpäin. Onko sillä nyt oikeasti väliä saako 0,5% vai 0,7% ja sen takia viitsii taistella? Ehkä se tarmo kannattaisi yhdessä työnantajan kanssa miettiä miten työpaikkaa kehitetään suoraan ilman liitonh0m0ja?
Itse olen törmännyt tapaukseen, jossa entinen työnantaja kampitti tehokkaasti eronneen työhakemuksia aikomuksenaan "houkutella" tämä takaisin entiseen firmaan, kun kukaan muu ei palkkaisi.
Pieleen meni, henkilö vaihtoi alaa lopullisesti.
Jos on pienellä lusikalla annettu miten voit sangolla vaatia? Suomalaisen päätöksen teko on nyt ja heti ilman keskustelua ja diktatuurisesti pienessä porukassa. Toisaalta suomen kieli on päättymätön joten siinnä on myös epäkohta, voidaan lausetta tulkita moneen päin esim. laina joka on rahaa (kiinteämöykky) maksettava tavalla tai toisella pois niin joku hölmö ehdottaa möykkyä jota raha on niin jollain ihmeen luvuilla velkaa lyhennetään. Huomaatteko nyt suomen kielen monivivahtenisuuden.